Hyppää pääsisältöön

Uusien kulttuurirakennusten Pariisissa

Philharmonie de Paris
Philharmonie de Paris Kuva: Yle/Helena Hannikainen philharmonie de paris

Terveiset Pariisista, jossa voi nyt käydä katsomassa uusia nykyarkkitehtuurin luomuksia ja testata tammikuussa avatun musiikkitalon akustiikkaa. Philharmonie de Paris ja Louis Vuitton –taidemuseo vetävät yleisöä ympäri maailman.

Musiikkitalon sointikylvyssä

Pariisilaiset odottivat kauan uuden konserttitalonsa valmistumista, mutta hyvää kannattaa odottaa. Ranskalaisarkkitehti Jean Nouvel on suunnitellut rakennuksen, jonka epäsymmetrinen ja monumentaalinen ulkoasu loistaa kauas metalliväreissään.

Philharmonie de Paris ulkokuva
Philharmonie de Paris ulkoa. Philharmonie de Paris ulkokuva Kuva: Yle/Helena Hannikainen philharmonie de paris ulkokuva

Kun vierailin talossa helmikuun lopulla, moni asia oli vielä keskeneräinen. Tarjoilupisteitä oli auki vasta yksi ja kesti kauan ennen kuin löysin valkoisten pitkien käytävien päästä naulakko- ja wc-tilat. Olo oli kuin lentokentällä ja myös muukin yleisö tuntui vielä etsivän oikeita paikkoja talossa. Mutta odotus palkittiin, kun salin ovet avautuivat. Istuin parvekkeella, ja eteeni aukesi huima 2400-paikkainen sali, jonka väriskaalassa on valkoista, mustaa ja keltaista. Parveke on korkealla ja niinpä laskeutuminen omalle paikalle kesti, sillä päässä alkoi huimata.

Philharmonie de Paris
Talon käytävillä voi eksyä. Philharmonie de Paris Kuva: Yle/Helena Hannikainen philharmonie de paris

Philharmonie de Paris –talo saa vieraikseen jo tänä keväänä suuren määrän huippuorkestereita Berliinin filharmonikoista New Yorkin filharmonikkoihin. Itse olin Amsterdamin Concertgebouwn konsertissa, jossa kapellimestarina oli Mariss Jansons. Ohjelmassa oli Richard Straussin sarja Porvari aatelismiehenä ja Gustav Mahlerin neljäs sinfonia.

Kun musiikki alkoi ja konsertti eteni, tuntui kuin olisi ollut lämpimässä, ihanassa sointikylvyssä. Olit osa musiikkia. Orkesteri soitti upeasti niukkaeleisesti johtaneen Mariss Jansonsin johdolla. Salin akustikot Harold Marshall ja Yasuhisa Toyota olivat onnistuneet työssään ja yleisö antoi orkesterille lämpimät ja innostuneet suosionositukset. Näin upeaa akustista elämystä en ole kokenut Helsingin Musiikkitalossa.

Philharmonie de Paris
Keltainen väri tuo lämpöä Philharmonien saliin. Philharmonie de Paris Kuva: Yle/Helena Hannikainen philharmonie de paris

Pelkistetty Pelléas ja Mélisande

Bastiljin oopperassa esitettiin lähes 20 vuotta sitten ensi-iltansa saanutta ohjausta Claude Debussyn oopperasta Pelléas ja Mélisande, joka on nähty myös Salzburgin musiikkijuhlilla. Teoksen ohjaaja on kokeilevista töistään tunnettu amerikkalainen Robert Wilson. Wilsonin ohjaus ja Debussyn musiikki olivat hienossa symbioosissa; tuli tunne kuin olisi katsonut hidastettua elokuvaa, jossa jokaisella kädenojennuksella ja liikkeellä oli oma tarkoituksensa. Valot olivat tärkeä osa kokonaisuutta, valomaailma oli sinisen eri sävyissä ja laulajien puvut vaihtelivat mustasta valkoiseen.

Bastiljin oopperan sali
Bastiljin oopperatalon arkkitehtuuri on vuodelta 1989. Bastiljin oopperan sali Kuva: Yle/Helena Hannikainen bastiljin oopperan sali

Oopperan esittäjistö oli huippuluokkaa, kapellimestarina oli Bastiljin musiikillinen johtaja Philippe Jordan. Mélisanden roolissa lauloi venäläinen Elena Tsallagova, Pélléas oli ranskalaisbaritoni Stéphane Degout ja Golaud niin ikään ranskalainen Paul Gay. Tämä ohjaus oli säilyttänyt tuoreutensa. Suomalaista katsojaa ihmetytti se, että yleisö toi saliin päällysvaatteensa, matkalaukkunsa ja moottoripyöräkypäränsä vaikka vaatesäilytys oli ilmainen. Mutta maassa maan tavalla!

Mykistävä Vuitton-museo

Pariisin uusimpiin nähtävyyksiin kuuluu viime syksynä avattu Louis Vuitton –säätiön taidemuseo. Sen ulkonäkö hätkähdyttää ja lumoaa. Kanadalaisarkkitehti Frank Gehryn suunnittelema rakennus on kuin valtavista suurista purjeista koottu monumentaalinen kokonaisuus, jonka väreissä on valkoista ja harmaata. Materiaalina on käytetty myös puuta.

Louis Vuitton-museo
Vuitton-museon katolle saisi upean kahvilan. Louis Vuitton-museo Kuva: Yle/Helena Hannikainen louis vuitton-museo

Kun vierailin museossa, siellä oli meneillään useita nykytaiteen näyttelyitä, muun muassa islantilaisen Olafur Eliassonin kiitetty näyttely. Museokäynnin aikana käydään myös ulkotilassa, jossa on vesiputous sekä kävellään korkealla rakennuksen kattotiloissa. Sieltä avautuvat upeat näkymät museon ympäristöön. Rakennuksen vieressä on viehättävä puisto, jonka kahviloissa voi istuskella. Vuitton-museo on vaikuttava kohde, jota suosittelen lämpimästi. Liput kannattaa varata etukäteen netistä tai mennä heti paikalle kun museo avataan, sillä jonot myöhemmin päivällä olivat todella pitkät.

Louis Vuitton-museo
Vuitton-museo järjestää kävijöilleen bussikuljetuksen Charles de Gaulle -aukiolta. Louis Vuitton-museo Kuva: Yle/Helena Hannikainen louis vuitton-museo
Kommentit
  • Pohjolan Puccini, säveltäjä Tauno Pylkkänen oli punaorpo – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. maaliskuuta.

    Teatteriperheeseen adoptoidusta punaorvosta, Tauno Pylkkäsestä (1918 - 1980) kasvoi varhaiskypsä ja lahjakas nuori säveltäjä. Pylkkänen oli omana aikanaan erittäin suosittu oopperasäveltäjä, jota kutsuttiin lempinimellä ”Pohjolan Puccini”. Menestyksestä huolimatta Pylkkänen alkoholisoitui. Hän koki traagisen kohtalon aikana, jolloin homoseksuaalisuutta pidettiin rikoksena.

  • Tanssii orkesterin kanssa

    Tanssii orkesterin kanssa

    Viiden yhdysvaltalaisen säveltäjän musiikkia esittelevä julkaisu on monipuolinen kokonaisuus. Orkesterin käsittely on kaikilla mukana olevilla nykysäveltäjillä sujuvaa ja hallittua. Jokainen tekijä myös ottaa lähtökohdakseen orkesterin soivuudet ja rakentavat ilmaisuaan sen päälle.

  • Moniäänisiä yksinpuheluja

    Moniäänisiä yksinpuheluja

    On aina kiinnostavaa kuulostella, miten laajempien esityskokoonpanojen kanssa aateloituneet säveltäjät kiteyttävät ja muovaavat ilmaisuaan soolosoittimille kirjoitetuissa teoksissaan.

  • Grace Williamsin aiemmin kuulematonta sävelistöä

    Grace Williamsin aiemmin kuulematonta sävelistöä

    ”En halua olla Lontoossa. Haluan vain tulla kotiin ja elää mukavasti meren läheisyydessä”, kirjoitti säveltäjä Grace Williams (1906–1977) 1940-luvun puolivälissä.