Hyppää pääsisältöön

Sosiaalisen median jälkeen: vertaisuus

Kansalaisten voima on isompi kuin koskaan, sanoi politiikan taustavaikuttaja Taru Tujunen perjantaina Radio 1:ssä Leikola ja Lähde -ohjelmassa (ks. viitteelliset ohjelmamuistiinpanot). Sosiaalinen media on tuonut politiikkaan osallisuuden kokemisen mahdollisuuden kaikille. Esimerkkinä Tujunen nostaa kansalaisaloitteen kautta läpi viedyn sukupuolineutraalin avioliittolain.

Miten saada kaikkien ääni kuuluviin?

Kun sosiaalisessa mediassakin äänekkäät pääsevät vaikuttamaan enemmän, jäävätkö ne, jotka eivät osaa käyttää ääntään sosiaalisessa mediassa, syrjään?

Kun nykyisenkaltaisten enemmistöhallituksen muodostamisen tapa johtaa maata näyttää johtavan jähmettymiseen, miten voisimme uudistaa politiittista järjestelmää? Kuntapolitiikka, jossa ei ole oppositiota ollenkaan, on hidasta ja kankeaa, mutta tuottaa päätöksiä, huomautti Tujunen keskustelussa.

Itse jäin keskustelun jälkeen miettimään, miten päätöksentekoa voisi parantaa jo heikosti nähtävissä oleva vertaisuuteen perustuva yhteiskuntajärjestelmä. Millaista olisi vertaisyhteiskunnan politiikka?

 
Raisio Sitra kuva intressien voimakkuudesta - voimakas kiinnostus vs. ei kiinnostusta

Perjantaina iltapäivällä osallistuin SITRAn tapahtumaan, jossa puhui puntaroivaa (engl. deliberatiivinen) demokratiaa tutkiva dosentti Harri Raisio Vaasan yliopistosta. Hän kehotti ottamaan erilaisia tavallisia kansalaisia yhteiskunnan ongelmien ratkomiseen. On helppo saada mukaan ne, joilla on valmiiksi kiinnostusta asiaan, tai peräti oma intressi. Mutta todellista yhdenvertaisuutta edistäisi, jos yhteisiä asioita pohtimaan saataisi muutkin.

Onko sinulla kokemuksia puntaroivasta demokratiasta? Millaisia? Mitä saitte aikaan?

Mitä vertaisuus on nyt Mitä se voi joskus olla?

Entä näetkö vertaisuutta jollakin elämänalueella? Arkinen ja tuttu esimerkki vertaisuudesta voisi olla vaikka Wikipedian muokkaaminen. Jokaisella on lupa siihen ryhtyä, kysymättä erikseen lupaa ennalta. Entä ovatko jokamiehenoikeudet vertaisuutta? Talkoot varmasti on.

Kommentit
  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.