Hyppää pääsisältöön

Sosiaalisen median jälkeen: vertaisuus

Kansalaisten voima on isompi kuin koskaan, sanoi politiikan taustavaikuttaja Taru Tujunen perjantaina Radio 1:ssä Leikola ja Lähde -ohjelmassa (ks. viitteelliset ohjelmamuistiinpanot). Sosiaalinen media on tuonut politiikkaan osallisuuden kokemisen mahdollisuuden kaikille. Esimerkkinä Tujunen nostaa kansalaisaloitteen kautta läpi viedyn sukupuolineutraalin avioliittolain.

Miten saada kaikkien ääni kuuluviin?

Kun sosiaalisessa mediassakin äänekkäät pääsevät vaikuttamaan enemmän, jäävätkö ne, jotka eivät osaa käyttää ääntään sosiaalisessa mediassa, syrjään?

Kun nykyisenkaltaisten enemmistöhallituksen muodostamisen tapa johtaa maata näyttää johtavan jähmettymiseen, miten voisimme uudistaa politiittista järjestelmää? Kuntapolitiikka, jossa ei ole oppositiota ollenkaan, on hidasta ja kankeaa, mutta tuottaa päätöksiä, huomautti Tujunen keskustelussa.

Itse jäin keskustelun jälkeen miettimään, miten päätöksentekoa voisi parantaa jo heikosti nähtävissä oleva vertaisuuteen perustuva yhteiskuntajärjestelmä. Millaista olisi vertaisyhteiskunnan politiikka?

 
Raisio Sitra kuva intressien voimakkuudesta - voimakas kiinnostus vs. ei kiinnostusta

Perjantaina iltapäivällä osallistuin SITRAn tapahtumaan, jossa puhui puntaroivaa (engl. deliberatiivinen) demokratiaa tutkiva dosentti Harri Raisio Vaasan yliopistosta. Hän kehotti ottamaan erilaisia tavallisia kansalaisia yhteiskunnan ongelmien ratkomiseen. On helppo saada mukaan ne, joilla on valmiiksi kiinnostusta asiaan, tai peräti oma intressi. Mutta todellista yhdenvertaisuutta edistäisi, jos yhteisiä asioita pohtimaan saataisi muutkin.

Onko sinulla kokemuksia puntaroivasta demokratiasta? Millaisia? Mitä saitte aikaan?

Mitä vertaisuus on nyt Mitä se voi joskus olla?

Entä näetkö vertaisuutta jollakin elämänalueella? Arkinen ja tuttu esimerkki vertaisuudesta voisi olla vaikka Wikipedian muokkaaminen. Jokaisella on lupa siihen ryhtyä, kysymättä erikseen lupaa ennalta. Entä ovatko jokamiehenoikeudet vertaisuutta? Talkoot varmasti on.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Esillä ovat kaikki itsenäisen Suomen tasavallan presidentit sekä joukko viime vuosikymmenten presidenttiehdokkaita. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.