Rytmihäiriöt jäivät hammaslääkäriin?

Ari Heinilä huomasi ensimmäiset eteisvärinäoireensa 45-vuotiaana. Liikunnallinen mies joutui hölläämään tahtia ja kuulostelemaan tuntemuksiaan tämän tästä. Rytmihäiriöt rassasivat niin fyysistä kuin henkistä puolta.

– Se oli aika masentavaa. Olin siihen asti tuntenut itseni teräsmieheksi ja yhtäkkiä jouduinkin vetämään lääkkeitä ja miettimään, mitä voin ja pystyn tekemään, ja miten esimerkiksi pystyn urheilemaan, Ari Heinilä muistelee tuntemuksiaan 15 vuotta sitten.

Urheilemista mies ei jättänyt, mutta kilpatennis piti unohtaa. Ottelujännitys lisäsi eteisvärinäoireita, samoin kaikki muu repivä liikunta, stressi ja alkoholi.

– Kyllä eteisvärinä rajoittaa aktiivisen ihmisen elämää aika paljon. Jos sanotaan, että sydämen tehosta lähtee 30 prosenttia pois, se kyllä tuntuu. Hyvä kunto oli pelastukseni. Jos on huono kunto ja siihen päälle flimmeri, voin kuvitella kuinka masentavaa se on, Heinilä lisää.

Viisi katetriablaatiota ja sivuoireita lääkkeistä

Katetriablaatio on yksi keino hoitaa eteisvärinäpotilasta, mikäli oireet eivät pysy kurissa lääkkeillä. Ari Heinilä kävi katetriablaatiohoidossa viisi kertaa.

– Lääkärit kyllä yrittivät kaikkensa, mutta valitettavasti minulla ei asiat mennyt niin hyvin. Hoitotoimenpiteet eivät tuoneet välitöntä tulosta, Heinilä kertoo ja jatkaa:

– Luin vanhoja papereitani ja sieltä käy ilmi, että taisin olla hankala ja vaikea tapaus. Viimeisen katetriablaation jälkeen lääkäritkin alkoivat olla epätoivoisia. Niinpä minulle määrättiin Cordarone-nimistä lääkettä. Se oli kyllä tehokas lääke, jolla sydän pysyi aisoissa, mutta parin vuoden jälkeen lääke aiheutti minulle kilpirauhasen vajaatoimintaa, uusia rytmihäiriöitä ja kaikenlaisia muita sivuoireita. Onneksi markkinoille oli tullut uusi lääke ja sain lopettaa Cordaronen syömisen.

Eteisvärinä jäi hammaslääkäriin

Uusi lääke toimi hyvin ja piti Ari Heinilän rytmihäiriöt pääsääntöisesti kurissa. Vielä pari vuotta sitten Ari söi kaksi Multaq-lääkettä päivässä, kunnes hän meni hammaslääkäriin.

– Minulta löydettiin hiushalkeamia peräti neljästä hampaasta. Halkeamat olivat aiheuttaneet tulehduksia, joita ei voitu korjata. Niinpä hampaat vedettiin pois ja sain implantit tilalle. Samoihin aikoihin huomasin, että sydämeni rauhoittui, Ari Heinilä kertoo.

– Vähensin ensin lääkityksen puoleen. Ja kun sydän pysy paikallaan, päätin kokeilla olla kokonaan ilman lääkkeitä. Sen jälkeen sydän on pysynyt oikeassa rytmissä enkä ole kärsinyt eteisvärinäoireista.

Suunterveydellä on osoitettu olevan yhteyksiä sydänsairauksiin, mutta voisiko se olla osatekijänä myös eteisvärinäoireisiin? Tätä asiaa Ari Heinilä tiedusteli häntä viimeisissä katetriablaatiotoimenpiteissä hoitaneelta kardiologian erikoislääkäri, professori Pekka Raatikaiselta.

Pekka Raatikainen muistuttaa eteisvärinän hoidon olevan monen asian summa. Professori, kardiologian erikoislääkäri Pekka Raatikainen haastattelukuvassa Kuva: Yle, Akuutti pekka raatikainen

– Uskon, että hampaiden hyvällä hoidolla on vaikutusta sydänsairauksiin myös eteisvärinän osalta, mutta ei se ole se ainoa hoito. Se on yksi osa palapeliä. Arin tapauksessa kokeiltiin lääkkeitä, tehtiin katetriablaatiotoimenpiteitä ja nyt sitten vielä laitettiin hampaat kuntoon – se oli viimeinen puuttuva palapelinpala. Jos kaikki muut palaset otettaisiin pois, ehkä eteisvärinää olisi edelleen. Täytyy muistaa, että hoidetaan aina kokonaisuutta, Raatikainen kommentoi.

Ari Heinilä uskoo vakaasti hampaiden hoitamisen vaikuttaneen eteisvärinäoireidensa loppumiseen, ja ihmetteleekin, ettei hänen hampaitaan tarkistettu ennen katetriablaatiotoimenpiteitä.

– Tietenkin kaikkien pitäisi huolehtia hampaat kuntoon jatkuvasti. Sitä ei saa unohtaa. Eteisvärinän hoidossa potilaan kanssa pitäisi käydä läpi monia asioita, kuten painonpudottaminen, myös hampaiden hoitaminen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen eli ei pelkästään luoteta siihen, että potilas leikkaussaliin, hoidetaan homma ja potilas lähtee sen jälkeen terveenä kotiin. Ei se niin toimi, Pekka Raatikainen muistuttaa.

Takaisin kilpakentille

Ari Heinilä joutui jättämään kilpatenniksen eteisvärinän takia. Nyt mies on palannut kilpakentille. Ari Heinilä pelaa tennistä. Kuva: Yle, Akuutti ari heinilä

– Kyllähän elämässä tapahtuu ja elämä on rauhoittunut. Tässä iässä ei enää stressaa niin paljon asioista. Monet asiat ovat muuttuneet vähäpätöisiksi, mitkä olivat ennen niin tärkeitä. Ehkä sitä ei pidä enää sellaista kiirettä elämässä eikä ota painetta asioista, joista otti aiemmin. Se on varmasti myös vaikuttanut tähän olotilaan, Ari Heinilä pohtii.

Eteisvärinä ei enää vaivaa Ari Heinilää ja mies on päässyt palaamaan kilpatenniksen pariin. Sydämen rytmi ei ole enää mielessä päivittäin eikä sitä tarvitse kuulostella jatkuvasti.

– Päivä päivältä mietin sitä vähemmän ja se jää taka-alalle. Minusta tuntuu nyt niin hyvältä, että ehkä ne johtoradat sydämessä ovat vahvistuneet ja tämä olotila kestää pitkään, Heinilä pohtii.

– Kyllähän terveys tuo elämään onnellisuutta. Se on niin tärkeä asia.

Eteisvärinä on sydämen pitkäaikaisista rytmihäiriöistä yleisin. Suomessa on noin 100 000 eteisvärinäpotilasta. Millaisia oireita eteisvärinään kuuluu? Miten eteisvärinää hoidetaan? Voiko suunterveydellä olla yhteyttä eteisvärinään? Katso Areenasta, mitä professori, kardiologian erikoislääkäri Pekka Raatikainen vastaa eteisvärinää koskeviin kysymyksiin.

Asiantuntija: PEKKA RAATIKAINEN, professori, kardiologian erikoislääkäri