Hyppää pääsisältöön

"Karkkilan pässi" oli vanhan rautatien uskollinen veturi

”Karkkilan pässi” oli yksi niistä höyryvetureista, jotka kulkivat Hyvinkään ja Karkkilan välille perustettua yksityistä rautatietä. Vuonna 1912 käyttöön vihitty rata kuljetti kuusi vuosikymmentä matkustajia, tavaraa sekä postia. Lyhytfilmi Juna iltapäivään tekee kunniaa vanhalle radalle ja sen ”uutterille höyryhevoille”.

"Tämä elokuva on kunnianteko uutterille höyryhevoille, jotka puskevat omaa kaitaa rataansa, taakkaansa uskollisesti vetäen, halki nykypäivän. Ja niille miehille, työntekijöille, joiden käsnäiset kädet ovat kapearaiteisen radan syke.”

Uljailla saatesanoilla alkava filmi kertoo Hyvinkään ja Karkkilan välillä kulkeneen yksityisen rautatien vilkkaasta historiasta sekä sen hiipuvasta arjesta vuonna 1966.

Hyvinkään–Karkkilan rautatie (aikaisemmalta nimeltään Hyvinkään–Pyhäjärven rautatie) rakennettiin aikoinaan teollisuuden tarpeisiin. Karkkilassa sijaitseva Högforsin metallitehdas ja Suomen suurin maatila Kytäjän kartano tarvitsivat tuotteilleen kuljetusyhteyden. Hevosilla kuljettaminen oli hidasta, kallista ja raskasta, joten avuksi otettiin höyryhevot ja yksityinen junarata.

Tämä elokuva on kunnianteko uutterille höyryhevoille, jotka puskevat omaa kaitaa rataansa, taakkaansa uskollisesti vetäen, halki nykypäivän. Ja niille miehille, työntekijöille, joiden käsnäiset kädet ovat kapearaiteisen radan syke.

Rata oli myös postikuljetusten ja matkusjaliikenteen ahkerassa käytössä. 1940-luvun puolivälissa radalla kuljetettiin lähes 200 000 matkustajaa vuodessa. Työtä rata tarjosi noin viidellekymmenelle, kun mukaan lasketaan veturinkuljetttajat, konduktöörit, lipunmyyjät sekä kaluston hoitajat. Moni työntekijä oli rautatien palveluksessa jopa 30 vuotta.

Kevät- ja syystulvat toivat oman haasteensa radan käyttöön. Kytäjän kohdalla rata kulki peltojen poikki, jotka olivat usein veden peitossa. Filmissä nähdään kuinka höyryveturit puskuttavat eteenpäin vesimassojen keskellä.

Rata tuli tutuksi myös presidentti Svinhufvudille, joka matkasi useasti junalla Kytäjän kartanon maille metsästämään. Filmissä kartanon omistajan Väinö Vähäkallion pojanpoika muistelee, kuinka kunniavieras noudettiin aina hevoskyydillä asemalta kartanolle, vaikka kyseessä oli vain muutaman sadan metrin matka.

1950-luvulle tultaessa radan käyttö alkoi hiipua. Matkustamiseen käytettiin yhä enemmän linja-autoja ja postin kuljetuskin hoidettiin autoilla. Vuonna 1961 matkustajaliikenne sekä postin kuljetus lopetettiin.

Elokuvan kuvausten aikaan radalla kulki säännöllisesti enää yksi tavarajunavuoro. Seuraavana vuonna rata lakkautettiin ja viimeinen tavarajuna teki matkansa 1. syyskuuta 1967.

Elokuvan on ohjannut Matti Lehti ja toimittanut Matti Mannila.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto