Hyppää pääsisältöön

"Karkkilan pässi" oli vanhan rautatien uskollinen veturi

”Karkkilan pässi” oli yksi niistä höyryvetureista, jotka kulkivat Hyvinkään ja Karkkilan välille perustettua yksityistä rautatietä. Vuonna 1912 käyttöön vihitty rata kuljetti kuusi vuosikymmentä matkustajia, tavaraa sekä postia. Lyhytfilmi Juna iltapäivään tekee kunniaa vanhalle radalle ja sen ”uutterille höyryhevoille”.

"Tämä elokuva on kunnianteko uutterille höyryhevoille, jotka puskevat omaa kaitaa rataansa, taakkaansa uskollisesti vetäen, halki nykypäivän. Ja niille miehille, työntekijöille, joiden käsnäiset kädet ovat kapearaiteisen radan syke.”

Uljailla saatesanoilla alkava filmi kertoo Hyvinkään ja Karkkilan välillä kulkeneen yksityisen rautatien vilkkaasta historiasta sekä sen hiipuvasta arjesta vuonna 1966.

Hyvinkään–Karkkilan rautatie (aikaisemmalta nimeltään Hyvinkään–Pyhäjärven rautatie) rakennettiin aikoinaan teollisuuden tarpeisiin. Karkkilassa sijaitseva Högforsin metallitehdas ja Suomen suurin maatila Kytäjän kartano tarvitsivat tuotteilleen kuljetusyhteyden. Hevosilla kuljettaminen oli hidasta, kallista ja raskasta, joten avuksi otettiin höyryhevot ja yksityinen junarata.

Tämä elokuva on kunnianteko uutterille höyryhevoille, jotka puskevat omaa kaitaa rataansa, taakkaansa uskollisesti vetäen, halki nykypäivän. Ja niille miehille, työntekijöille, joiden käsnäiset kädet ovat kapearaiteisen radan syke.

Rata oli myös postikuljetusten ja matkusjaliikenteen ahkerassa käytössä. 1940-luvun puolivälissa radalla kuljetettiin lähes 200 000 matkustajaa vuodessa. Työtä rata tarjosi noin viidellekymmenelle, kun mukaan lasketaan veturinkuljetttajat, konduktöörit, lipunmyyjät sekä kaluston hoitajat. Moni työntekijä oli rautatien palveluksessa jopa 30 vuotta.

Kevät- ja syystulvat toivat oman haasteensa radan käyttöön. Kytäjän kohdalla rata kulki peltojen poikki, jotka olivat usein veden peitossa. Filmissä nähdään kuinka höyryveturit puskuttavat eteenpäin vesimassojen keskellä.

Rata tuli tutuksi myös presidentti Svinhufvudille, joka matkasi useasti junalla Kytäjän kartanon maille metsästämään. Filmissä kartanon omistajan Väinö Vähäkallion pojanpoika muistelee, kuinka kunniavieras noudettiin aina hevoskyydillä asemalta kartanolle, vaikka kyseessä oli vain muutaman sadan metrin matka.

1950-luvulle tultaessa radan käyttö alkoi hiipua. Matkustamiseen käytettiin yhä enemmän linja-autoja ja postin kuljetuskin hoidettiin autoilla. Vuonna 1961 matkustajaliikenne sekä postin kuljetus lopetettiin.

Elokuvan kuvausten aikaan radalla kulki säännöllisesti enää yksi tavarajunavuoro. Seuraavana vuonna rata lakkautettiin ja viimeinen tavarajuna teki matkansa 1. syyskuuta 1967.

Elokuvan on ohjannut Matti Lehti ja toimittanut Matti Mannila.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto