Hyppää pääsisältöön

Kiekkolegendat esittelevät Suomen Jääkiekkomuseon

Suomalaisen jääkiekon "Grand Old Man" Aarne Honkavaara oli pelaaja- ja valmentajauransa jälkeen perustamassa Suomen Jääkiekkomuseota 1979. Vuosina 1983–96 Honkavaara toimi myös museon puheenjohtajana. Vuonna 1985 kuvatussa museoesittelyssä on mukana myös Honkavaaraa puheenjohtajana seurannut Unto Wiitala.

Unto Wiitala seurasi Aarne Honkavaaraa Jääkiekkomuseon puheenjohtajana.
Unto Wiitala seurasi Aarne Honkavaaraa Jääkiekkomuseon puheenjohtajana. Unto Wiitala seurasi Aarne Honkavaaraa Jääkiekkomuseon puheenjohtajana. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Suomen Jääkiekkomuseo on yksi maailman kuudesta jääkiekon historiaan erikoistuneesta museosta. Alun perin museo avattiin Hakametsän jäähallin yhteyteen vuonna 1979, jossa se toimi vuoteen 2000 asti. Museo muutti tuolloin museokeskus Vapriikkiin Tampereelle.

Honkavaara oli järjestyksessään jääkiekkomuseon toinen puheenjohtaja. Hänet aateloitiin vuonna 1985 ensimmäisten joukossa Suomen kymmenenneksi Jääkiekkoleijonaksi. Puheenjohtajana Honkavaara toimi vuoteen 1996, jolloin vetovastuu siirtyi kiekkoleijona Unto Wiitalalle. Wiitala valittiin vuonna 2003 kansainvälisen jääkiekkoliiton Hall of Fameen tämän erotuomariuran kunniaksi.

Vuonna 1986 oli jääkiekon juhlavuosi. Lajin laskettiin täyttäneen tuolloin jo 100 vuotta. Suomessa ensimmäinen jääkiekkopeli pelattiin vuonna 1928. Jääkiekkomuseossa huomioitiin lajin juhlavuosi ja ohjelmassa haastateltiin Suomen kaikkien aikojen ensimmäisen kiekkopelin veteraania Jaakko Tiitolaa.

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto