Hyppää pääsisältöön

Kurkkumätä tappoi tuhansia Suomessakin

Kurkkumätä oli vielä muutama vuosikymmen sitten historian suurimpia tappajia. Suomessakin tauti tappoi lapsia 1950-luvulle asti.

Kurkkumätä levisi muutaman vuoden välein toistuvina aaltoina, jolloin tautiin sairastuneista lapsista saattoi menehtyä jopa kolmannes.

Viimeisin suuri epidemia koettiin Suomessa jatkosodan aikana. Huippuvuonna 1945 tautiin sairastui 18 000 suomalaista.

Sotavuosien jonot, puutteellinen hygienia ja heikko ravinto loivat pohjaa taudin leviämiselle. Vuonna 1947 valmistuneessa valistusfilmissä kampanjoidaan kovasanaisesti suojarokotusten puolesta.

”Rokotus on otettava jo tänään, sillä huomenna se voi olla liian myöhäistä”, filmissä pelotellaan rokotuksille vastahakoisia kansalaisia.

Kurkkumätä tarttui helposti ja eteni nopeasti. Erityisen herkästi se levisi syljen välityksellä, esimerkiksi suudellessa tai samoja ruokailuvälineitä käytettäessä.

Tautibakteeri levisi ihmisestä toiseen myös käsien välityksellä. Huono hygienia edisti epidemian leviämistä.

Kurkkumädän eli difterian aiheuttajana on bakteeri. Se pesiytyy nieluun. Bakteeri tuottaa voimakasta hermomyrkkyä, toksiinia, joka tulehduttaa nielun ja saattaa lamauttaa hengityksen, verenkierron ja sydämen toiminnan.

Suomessa kurkkumätä saatiin kuriin rokotusten avulla 1950-luvulla. Nykyisin lapset saavat kolme rokotuskertaa kurkkumätää vastaan muiden rokotteiden kanssa.

Kokonaan tautia ei ole kuitenkaan voitettu. Eniten kurkkumätää sairastetaan maapallon köyhimmissä maissa.

Kun Neuvostoliitto 1990-luvun alussa hajosi, myös siellä koettiin tautiaalto. Kurkkumätään sairastui 150 000 ja kuoli 5 000 ihmistä. Myös kymmenkunta suomalaista matkailijaa sairastui tautiin, mutta epidemia ei levinnyt Suomeen.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto