Hyppää pääsisältöön

Ministerit Aho ja Viinanen pelaavat pajatsoa

Vuosina 1990 ja 1993 Suomessa otettiin käyttöön viimeiset markka-arvoiset kolikkosarjat ennen eurovaluuttaan siirtymistä. Kolikkouudistus ei sopinut yhteen suomalaisten suosikkipeliksi nimetyn pajatson kanssa. Raha-automaattiyhdistyksen hallinnoimat pajatsot jäivät kolikkouudistuksen jalkoihin, kunnes ne tekivät vuonna 1995 paluun yleisön pyynnöstä. Ylen uutisraportissa pajatson uuden tulemisen keulakuvaksi nostettiin pääministeri Esko Aho.

Aho koekäytti uusia pajatsoja ja kertoi haastattelussa omasta suhteestaan kolikkopeliin. Raportissa esitellään myös Suomen vanhin pajatso, Saksasta tuotu "taitavuuskoeautomaatti Bajazzo".

Ajankohta, jolloin pääministerin neppailu kuvattiin, on symbolinen: pajatsot tekivät paluun 11. huhtikuuta 1995, vain kaksi päivää ennen kuin Ahon (Kesk.) johtama hallitus sai väistyä Paavo Lipposen (SDP) noustua Suomen seuraavaksi pääministeriksi. Ahon pääministerikaudesta muistetaan erityisesti Suomen 1990-luvun alun lama, jonka seuraukset olivat 1995 pikku hiljaa lientymässä.

Pääministeri Aho ei ollut ainoa lama-Suomen ministeri, jonka pajatsotaidot tallennettiin jälkipolvien ihailtavaksi. Alla nähtävä valtiovarainministeri Iiro Viinasen (Kok.) pajatsosuoritus on vuoden 1991 elokuun Ajankohtaisesta kakkosesta.

Viinanen teki selvää jälkeä kolikkopelissä, mutta kun ministerin delegaatiosta kuuluu vitsikäs kehotus yhä jatkaa pelaamista, toteaa hän vain: "Kyllä nyt täytyy säästää."

Kolme kuukautta myöhemmin Suomen markka pakkodevalvointiin.

Viinasen pelaama kolikkopeli on vuonna 1981 esitelty elektroninen pajatso. toim. huom

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto