Hyppää pääsisältöön

Ministerit Aho ja Viinanen pelaavat pajatsoa

Vuosina 1990 ja 1993 Suomessa otettiin käyttöön viimeiset markka-arvoiset kolikkosarjat ennen eurovaluuttaan siirtymistä. Kolikkouudistus ei sopinut yhteen suomalaisten suosikkipeliksi nimetyn pajatson kanssa. Raha-automaattiyhdistyksen hallinnoimat pajatsot jäivät kolikkouudistuksen jalkoihin, kunnes ne tekivät vuonna 1995 paluun yleisön pyynnöstä. Ylen uutisraportissa pajatson uuden tulemisen keulakuvaksi nostettiin pääministeri Esko Aho.

Aho koekäytti uusia pajatsoja ja kertoi haastattelussa omasta suhteestaan kolikkopeliin. Raportissa esitellään myös Suomen vanhin pajatso, Saksasta tuotu "taitavuuskoeautomaatti Bajazzo".

Ajankohta, jolloin pääministerin neppailu kuvattiin, on symbolinen: pajatsot tekivät paluun 11. huhtikuuta 1995, vain kaksi päivää ennen kuin Ahon (Kesk.) johtama hallitus sai väistyä Paavo Lipposen (SDP) noustua Suomen seuraavaksi pääministeriksi. Ahon pääministerikaudesta muistetaan erityisesti Suomen 1990-luvun alun lama, jonka seuraukset olivat 1995 pikku hiljaa lientymässä.

Pääministeri Aho ei ollut ainoa lama-Suomen ministeri, jonka pajatsotaidot tallennettiin jälkipolvien ihailtavaksi. Alla nähtävä valtiovarainministeri Iiro Viinasen (Kok.) pajatsosuoritus on vuoden 1991 elokuun Ajankohtaisesta kakkosesta.

Viinanen teki selvää jälkeä kolikkopelissä, mutta kun ministerin delegaatiosta kuuluu vitsikäs kehotus yhä jatkaa pelaamista, toteaa hän vain: "Kyllä nyt täytyy säästää."

Kolme kuukautta myöhemmin Suomen markka pakkodevalvointiin.

Viinasen pelaama kolikkopeli on vuonna 1981 esitelty elektroninen pajatso. toim. huom

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto