Täällä voit jatkaa chatissa 10.3. käytyä keskustelua Pullopostia lapsuudesta -sarjan neljännen jakson herättämistä tunteista ja ajatuksista.
Chatin asiantuntijat eivät ole enää tällä kommentointipalstalla mukana, mutta jatketaan keskustelua kysymyksillä, pohdinnoilla ja vertaistarinoiden kertomisella. Kommentointiosa on sivun lopussa ja kommentointi on avattu alkoholistien aikuisten lasten ja muiden läheisten keskustelua varten. Aiheeseen liittymättömät kommentit poistetaan.
Tässä vielä tiistai-illan 10.3. chat-keskustelu.
AE 3/10/15 9:16 PM
Komppaan Elinaa!
Janne Takala 3/10/15 9:16 PM
Sata erilaista tarinaa. Paljolti onnellsin lopuin!
Elina 3/10/15 9:16 PM
Kaikille myös rohkeutta hakea apua jos siltä tuntuu
Heidi Yle 3/10/15 9:16 PM
Kiitos ystävät kun olitte jälleen mukana! Seuraava Pullopostia lapsuudesta- chatti taas tiistaina 17.3. viidennen jakson jälkeen klo 20:30.
Pia-Sofia 3/10/15 9:16 PM
Kiitoksia kaikille jotka katoitte dokkarin ja kirjoititte tänne! Kaikkea hyväää!! Puhukaa ja tuntekaa. Luottakaaa!!:)
AE 3/10/15 9:16 PM
Kiitos taas kerran kaikki! Ja kiitos Yle kun otatte tämän asian esille näin rehellisesti! erityisesti kiitos rohkealle Pia-Sofialle!
Ritva 3/10/15 9:15 PM
minun tapauksessa kun vanhemmat erosivat ja isä löysi uuden kaverin, niin isäkin muuttui sillä tämä uus kaveri oli luonteeltaan kovempi kuin äiti jos isä ois jatkanut ryyppäämistä niin ois lentänyt ulos ovesta. hyvää jatkoa kaikille!
Tiia 3/10/15 9:15 PM
Kiitos taas kaikille, tuntuu että mieli on taas vähän kevyempi. :)
Elina 3/10/15 9:15 PM
Kiitos vielä myös Pia-Sofia ja kaikkea hyvää. Rohkea nainen.
Pia-Sofia 3/10/15 9:15 PM
Ensimmäisen lapsen saatuani jätin juopon mieheni. Ja otin uuden raittiin.
Elina 3/10/15 9:15 PM
Kiitos kaikille vilkkaasta keskustelusta
Heidi Yle 3/10/15 9:15 PM
Meitä on monia, emme todellakaan ole yksin.Apua ja tukea on saatavilla ja sitä kannattaa hakea.
Riitta 3/10/15 9:15 PM
Kiitos.
Janne Takala 3/10/15 9:14 PM
Kiitos mianiot kommentoijat ja myötäeläjät
Jenni 3/10/15 9:14 PM
Kiitos keskustelusta! Upea sarja!
Ucco.... 3/10/15 9:14 PM
Kiitos
Riitta 3/10/15 9:14 PM
Hänet voi kokea vieraaksi. Mutta hän on sun vanhempasi ja jos hän ei hoida vanhemmuuttaan, on jotain tehtävä!!!
Elina 3/10/15 9:14 PM
Kiitos kaikille keskustelusta, on ollut hienoa keskustella asioista ja samaistua niin moneen. Emme ole yksin.
Janita 3/10/15 9:14 PM
Miten lapsen saaminen muutti ajatusmaailmaasi ja käyttäytymismalliasi parisuhteessa?
Riitta 3/10/15 9:13 PM
Juova vanhempi on sun vanhempi, se on vaan juoppo.
Mia 3/10/15 9:13 PM
Mulle oli tärkeää aikuisiällä tehdä kaikkeni sen eteen, että yritin auttaa isää ohjaamalla hänet hoitoon kerta toisensa jälkeen. Tein sen eteen tosi paljon töitä. Se auttoi omaan syyllisyyteen. Kun totesin, ettei isä lopeta, vaikka tekisin mitä, oli helpompi luovuttaa ja antaa isän juoda. Sen jälkeen suhde oli rennompi se vähä mitä tavattiin. Reilu vuosi sitten isä kuoli juomisen seurauksena. Vasta nyt terapian alettua on tullut oikeita surun tunteita.
Janne Takala 3/10/15 9:13 PM
Pia-Sofia: Huh, malkoisen hieno kiteytys.
Pia-Sofia 3/10/15 9:13 PM
Ei pidä hyväksyä oman vanhemman juopottelua ja ymmärtää että se ihminen ei ole silloin sun vanhempi kun juo. Vaan niin sanotusti vieras ihminen. Ja mitä enemmän juositä enemmän aivot menee muusiksi. Joten tämän ymmärtäminen sai minut irtaantumaan äidistäni. Ja en ollut sentimentaalinen.
Heidi Yle 3/10/15 9:13 PM
Puhuminen on tärkeää, avoimuus ja rehellisyys omia tunteita, vaikka kipeitäkin kohtaan
Riitta 3/10/15 9:13 PM
Alkoholisti ja masennusvanhemman kuolema. 1. Helpotus 2. Suru
Janne Takala 3/10/15 9:12 PM
Janne: Toivottavasti ehditte ja pystytte puhua myös isän kanssa asianne. Se ei alkoholistin kanssa useinkaan ole helppoa. Tsemppiä!
Riitta 3/10/15 9:12 PM
Olin kauhean vihainen tyttö. Isäni oli alkoholisti, äitini syvästi masentunut. Äiti oli kertonut että pelkää minua. En voi sanoa että oli edes mahdollista irrottautua, olimme kovin heikosti yhteydessä. Siitä suru on syvä.
Heidi Yle 3/10/15 9:12 PM
Näin varmasti on Tiia
Tiia 3/10/15 9:11 PM
Voisin kuvitella, että kun vanhemmat kuolevat, tunneskaala voi vaihdella laidasta toiseen: helpottunut, turta, katkera...
Elina 3/10/15 9:11 PM
Irrottautuminen tai muuten vaan rajanveto suhteessa juovaan vanhempaan on varmasti vaikeaa ja ristiriitaista.
Ulla Yle 3/10/15 9:11 PM
4. jakso ja keskustelun jatkot täällä http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/10/pullopostia-lapsuudesta-keskustelua-4-ja... - myös chat jää talteen jos haluat palata näihin juttuihin myöhemmin.
Jenni 3/10/15 9:11 PM
Äidin suhteen olen ottanut etäisyyden heti kodista lähdettyä. Kieltänyt soittamasta humalassa. Nyt ensimmäisen aktiivisen terapiavuoden aikana kertonut, että käsittelen lapsuuden asioita pois. Äiti ymmärtää, mutta ei pysty puhumaan asiasta ilman tunnontuskia. Aikaa tulee vaatimaan sekin, että antaa toiselle mahdollisuuden olla pahoillaan tai haluaa edes kuulla sitä. Mutta muodollinen äiti-tytärsuhde on ylläpidetty. Mitään alkoholista en halua kuulla.
Janne - 3/10/15 9:11 PM
Oma isä on täl hetkel melkonen luuranko suoraan sanoen...ei syö paljoa ruokaa mut juo kuin sieni.. et kyllä se loppu varmaan alkaa oleen aika lähellä
Elina 3/10/15 9:10 PM
Parasta irrottautumista on ollut itselle ymmärtää että alkoholismi on kova sairaus(sairastuttaa myös läheiset) ja hoitaa itseään
AE 3/10/15 9:10 PM
Heidi Yle: Irtautuminen on ollut hyvin vaikeaa, aluksi helpottavaa, mutta myöhemmin ristiriitaisia tunteita. En vieläkään tiedä haluanko olla tekemisissä alkoholistivanhempani kanssa, sillä en usko hänen vieläkään tajunneen omaa ongelmaansa vaikka on hoitolaitoksessa ollut jo vuosia.
Ucco.... 3/10/15 9:09 PM
Helpotus
Riitta 3/10/15 9:08 PM
Huonon vanhemman kuolemaa ei voi surra kun kuolema on ajankohtainen.
Heidi Yle 3/10/15 9:08 PM
Mitllaisia kokemuksia teillä on vanhemmista irtautumisesta/erottautumisesta?
SV 3/10/15 9:08 PM
Olen samoin, kuin Jenni, epäluuloinen, uskaltaisinko fb ryhmään?
AE 3/10/15 9:08 PM
Janne Takala: Tuo on kyllä aivan totta.
Jenni 3/10/15 9:08 PM
Isän kuolema oli helpotus. Suru tuli vasta 10 vuotta myöhemmin. Se hävettää, mutta toisaalta olen onnellinen, että nyt uskallan jo avoimesti kaivata isää. Vuosina, jolloin asiaa en käsitellyt esitin käytännössä ettei isää olisi ollutkaan.
Janne Takala 3/10/15 9:07 PM
Janne: Onko sinulla sisaruksia joiden kanssa puhua isästäsi?
Riitta 3/10/15 9:07 PM
Pia-Sofia, onko taustasi jotenkin kiinnittynyt parisuhteeseen, kun se näyttää olevan paljon puheissa ( en ehdi lukea kaikkea)
TT 3/10/15 9:07 PM
En ole itsekkään katkera / vihainen omalle lapsuudelle. Turhaan vaan kuluttaa voimia siihen. Oma isäni on jo kuollut.
Ucco.... 3/10/15 9:07 PM
Tarvitaan siis asian esiin nostamista jollain muotoa koulutuksessa..mutta miten?
Janne - 3/10/15 9:07 PM
Pakko kyl sanoa tässä tämä asia kyl että en osaa kyl yhtään sanoa mikä fiilis mulle sit tulee kun isä oikeesti kuolee juomiseen... kaatuuko seinät päälle vai tuleeko helpotus vai mitä tapahtuu
Jenni 3/10/15 9:06 PM
Kyllä, suljettu toki, mutta henkilöllisyyteni tulisi kuitenkin näkyville ja siihen ei monikaan ole valmis.
Janne Takala 3/10/15 9:06 PM
AE ja Ucco: Kyllä, toisaalta tabu, ja toisaalta liian tavallinen ongelma, että siihen tajuttaisiin antaa opetusta.
Riitta 3/10/15 9:06 PM
Heidi, niin totta. Mutta kaikki eivät jaksa, vaan sopeutuvat. Se muutoksen toive on jo valon puolella.
Heidi Yle 3/10/15 9:05 PM
FB-ryhmä on suljettu eli ei julkinen, siellä uskaltaa puhua
Riitta 3/10/15 9:05 PM
Minua ei siis huostaanotettu, eikä se ollut puheissakaan. Sain kylläkin oman yksiön talossa, jossa vanhempani asuivat, jo 16-vuotiaana.
Pia-Sofia 3/10/15 9:05 PM
Olen aina ollut avoin minnun parisuhteessa ja kertonut mitä olen ja mistä olen. Olen myös ylpeä siitä että menneisyydestä huolimatta olen uskonut itseeni vaikka välistä se on tehnyt vaikeaa.
AE 3/10/15 9:05 PM
Ucco: Itse opiskelen mielenterveysalaa, ja valmistun kohta. Tähän teemaan ei valitettavasti kiinnitetä juurikaan huomiota. Lähinnä sivutaan päideriippuvuutta mutta ei sen vaikutuksia läheisiin. Omasta mielestä tämä asia on vielä jonkinlainen tabu myös mielenterveysalalla.
Heidi Yle 3/10/15 9:05 PM
Riitta kyllä lapsi alkaa toivomaan sitä muutosta, oli se sitten minkälainen vaan
Jenni 3/10/15 9:05 PM
FB-sivuille suuri kannatus, mutta valitettavasti omalla nimelläni ja kasvoillani en tätä keskustelua voisin käydä. Se on varmasti hieno kanava jakaa tuntojaa kaikille yhtä rohkeille ja esimerkillisille, kuin Pia-Sofia!
Heidi Yle 3/10/15 9:04 PM
Amalia kuulostaa todella hyvältä suunnitelmalta ja niin tarpeelliselta.
Riitta 3/10/15 9:04 PM
Itse muistan toivoneeni että minut huostaanotettaisiin. Tunne oli niin voimakas, että tavallaan imeydyin ystävieni perheisiin ja sain sieltä tuntuman välittämisestä ja yhteisöllisyydestä.
Janita 3/10/15 9:04 PM
Miten lapsen saaminen muutti ajatusmaailmaasi?
Janne - 3/10/15 9:04 PM
Oma isä on alkoholisti ja mulla ikää lähes 30vuotta enkä ole alkanut tutustuun alkoholiin missään muodossa ja tuntuu vähän siltä et tuskin koskaan edes tutustun...sen verran toi oman isän juominen on kolahtanut muhun et mua ei moinen litku kiinosta missään muodossa
Ritva 3/10/15 9:04 PM
Kuitenkin kaikesta pelosta ja tapahtumasta en vihannut isää. annoin hänelle anteeksi,
Pia-Sofia 3/10/15 9:03 PM
Janita: Kovasti pitää tehdä työtä parisuhteen eteen. Pitää olla rehellinen ja avoin. SUoraselkäinen ja omata selkärangan. Tässä on minun resepti parisuhteeseen.:)
Ulla Yle 3/10/15 9:03 PM
Ps Olemme suunnittelemassa suljetun fb-ryhmän perustamista Pullopostia lapsuudesta -sarjan jatkoksi keskustelua ja vertaistukea varten. Siitä lisää tulevilla viikoilla!
Elina 3/10/15 9:03 PM
Hienoa että lasinen lapsuus vie asiaa eteenpäin
Janne Takala 3/10/15 9:02 PM
Ucco: Valitettavasti huomioidaan vaihtelvasti, joissain sote-alan kouluissa ei juuri lainkaan. Lasinen lapsuus -toiminta on valmistelemassa Amalia-nimistä oppimisympäristöä, joka yritetään saada mahdollisimman laajasti ainakin sosiaali- ja terveysalan oppialaitosten käyttöön.
Elina 3/10/15 9:02 PM
Toivottavasti tähän teemaan kiinnitetää tuevissa koulutuksissa huomoita enemmän
SV 3/10/15 9:02 PM
Olin parisuhteen alkuvuodet suorastaan katkera puolisolleni hänen keskiluokkaisesta lapsuudestaan. Ihan kuin se olisi ollut hänen vikansa ja ihan kuin olisi oma vikani alkoholistilapsuus. Kummallisia ajatuskuvioita
Riitta 3/10/15 9:02 PM
Viesti meidän ajan lastensuojelulle: jo vuosikymmeniä lapset ovat epätoivoisesti yrittäneet saada apua alkoholistiperheissä. Tuo kännääminen siksi, että saisi huomiota, on sydäntäsärkevää.
Elina 3/10/15 9:02 PM
Olen vuosien aikana opetellut puhumaan rehellisesti miehelleni alkoholisti isästäni ja siitä millainen lapsuus minulla on, koska tiedän että moni asia menneestä vaikuttaa nykyiseen kommunikointiin mieheni kanssa
AE 3/10/15 9:02 PM
Tiia, voin samaistua tuohon täysin, vaikka en tällä hetkellä prisuhteessa olekaan. Usein miettii tuota "normaalia lapsuutta" mitä ei itse kokenut, ja miten se toinen voisi sinua ymmärtää.
Janita 3/10/15 9:01 PM
Miten olet saavuttanut nykyisen toimivan parisuhteesi ja miten vaalitte sitä?
Heidi Yle 3/10/15 9:01 PM
Hyvä kysymys Ucco
Ucco.... 3/10/15 9:00 PM
Miten näitä asioita opetetaan koulutuksissa? Huomioidaanko? Tunnetaanko ja osataanko opettaa
Heidi Yle 3/10/15 9:00 PM
Kaikkien jaksojen päähenkilöt ovat rohkeita ja upeita ihmisiä, olen erittäin kiitollinen siitä että he lähtivät sarjaan mukaan
Riitta 3/10/15 9:00 PM
Minä olen juuttunut teemaan, jossa alkoholistin lapsi, kuten minä, toivoo että alkoholisti menis hoitoon loppuiäkseen tai kuolisi. Tunnistan tuon erittäin terveen tunteen, että "viekää se hoitoon"!!!
TT 3/10/15 9:00 PM
Hyvin sanottu Tiia.
Janne Takala 3/10/15 9:00 PM
Kannattaa katsoa ainakin http://www.aal.fi/ , Al-Anon, Lasinen lapsuus ja Varjomaailma. Ryhmiä on sekä kasvokkain että netissä!
Elina 3/10/15 9:00 PM
Sitten voidaan myös miettiä ovatko omta kokemukset tarpeeksi "kovia", kun toisilla on ollut asiat vieläpaljon huonommin
Riitta 3/10/15 8:58 PM
Kiitos rohkeudesta.
Elina 3/10/15 8:58 PM
Jos laittaa Googleen niin löytää sivut joilla on koko suomen toimivat ryhmät
Tiia 3/10/15 8:58 PM
Vähän aiempaan asiaan viitaten, on totta, että puolisolle on vaikeaa puhua menneisyydestään, jos tällä on ollut ihan "normaali" lapsuus. Samalla tavalla sitä myös uskottelee itselleen, ettei halua tuottaa toiselle "turhaa tuskaa" jakamalla kipeitä muistoja. Että muka jollakin tavalla raskaat asiat olisi kevyempi kantaa yksin - niiden kanssa kun on tottunut elämään koko elämänsä.
Janne Takala 3/10/15 8:57 PM
Heidi ja Raila Taipale olette asian ytimessä. Läheisen juominen on yleisin päihdehaitta Suomessa, ja valitettavasti sen pitkäkestoisia vaikutuksia ei vieläkään täysin tunnusteta.
Janne - 3/10/15 8:57 PM
On kyllä niin ristiriitasia ajatuksia siitä kun oma isä on juoppo ja lapsuus on mennyt miten on mennyt...tässähän vaan ku matkanvarrel isä on kerran meinannut tukehtua ja jouduttiin lanssi soittaan niin en oikeen osannut pitää itteeni kasas ku jotenki olis halunut et isä kuolis...tai edes oppeista siitä kerrasta mut eise mitään oppinut sama meno jatku...
Heidi Yle 3/10/15 8:57 PM
Kyllä ymmärtämällä menneisyyttä voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteen
Elina 3/10/15 8:57 PM
Sellaisia ryhmiä Ritav on ainakin nykyään, varjomaailma netissä sekä kasvokkain tapahtuvia ryhmiä
TT 3/10/15 8:56 PM
Niin menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta toivottavasti vois vaikuttaa tulevaisuuteen
Elina 3/10/15 8:56 PM
AAL eli alkoholistien aikuiset lapset on vertaisryhmä alkoholistien aikuisille lapsille
Ritva 3/10/15 8:56 PM
sitä ajan takaa että pitäi olla vertaistuki ryhmä missä ois alkoholisti perheen lapsia
Pia-Sofia 3/10/15 8:55 PM
Mari: menneisyys on osa minua ja olen sen kanssa niin sinut että olen hyväksynyt että menneisyyteni vuoksi olen nyt tälläinen ihminen. En häpeä menneisyyttä vaan olen kääntänyt asian positiiviseksi ja vahvuudeksi.
Päivi 3/10/15 8:55 PM
Kävin pitkän terapian jo teini-ikäisenä. Sen ansiosta olen tässä ja nyt. Mutta eletty elämä ei kuitenkaan koskaan unohdu. Tämän ohjelman kautta sen taas huomasin.
Elina 3/10/15 8:55 PM
Se on nimenomaan koko perheen sairaus ja vaikka juominen loppuu, sairaus ei poistu
Elina 3/10/15 8:55 PM
Usein jo yksi turvallinen aikuinen lapsen elämässä voi saada aikaan hyvää.
Jenni 3/10/15 8:54 PM
Muistan itse kokeneeni isän kuoltua "helpotusta", josta syyllistän itseäni tähän päivään saakka.
Elina 3/10/15 8:54 PM
Itse olen saanut vertaisryhmistä todella paljon - ymmärrän miksi nykyään jotkut jutut ovat tosi vaikeita
Heidi Yle 3/10/15 8:54 PM
Raila Taipale Myllyhoitoyhdistyksestä on sanonut hyvin: "- Alkoholistien läheiset jäävät yhä edelleen Kelan tuen ulkopuolelle. Monissa pitkäaikaissairauksissa on tarjolla sosiaalivakuutuksen kautta korvattavaa kuntoutusta omaisille, mutta alkoholistien läheisille tarkoitetut ohjelmat jäävät tuettavan kuntoutuksen ulkopuolelle. On väärä uskomus, että riittää kunhan päihderiippuvainen saadaan hoitoon. Alkoholismi on koko perheen sairaus."
Maija 3/10/15 8:54 PM
Olen samaa mieltä Ritvan kanssa ettei ulkopuolinen voi ymmärtää alkoholistin lapsen kokemuksia ja kärsimyksiä. Parasta vertaistukea on toinen alkoholistiperheen lapsi jolle voi avoimesti kertoa kaikki eikä toinen hätkähdä mistään.
Mari 3/10/15 8:53 PM
Pia-Sofia: huomaatko usein miettiväsi menneisyyttäsi? Miten usein se tulee arkeen?
Janne Takala 3/10/15 8:53 PM
Nuorten tukisivustolla (Varjomaailma.fi : alaikäiset tutustukaa) vahvuuteen sairastumista on kutsuttu myös "oireettomuudella oirehtimiseksi. Monen kiltin kympin oppilaankin hymyn takana on liilallinenkin tottumus vastuun ottamiseen.
Pia-Sofia 3/10/15 8:53 PM
Rohkeasti puhumaan asioista vaikka se on kyl totta että monet jotka eivät ole samaa kokeneet eivät aina tahdo uskoa.
Elina 3/10/15 8:53 PM
Kyllä sitä on varmaan vaikea ihan täysin ymmärtää jos ei ole itse kokenut
Pauliina 3/10/15 8:53 PM
Sitten mulla on se sairaus, mutta hyvä tietää että muitakin kohtalotovereita, tuntuu että jos myntää, ettei pärjää, niin tuntee epäonnistuvansa...että oonkin heikko ihminen.
Elina 3/10/15 8:53 PM
Vertaistukiryhmistä moni on saanut isoa apua, toinen ymmärtää mitä on joutunut kokemaan ja mitkä asiat ovat olleet omassa perheessä arkipäivää
TT 3/10/15 8:52 PM
Terapiassa on kaikkein tärkeintä jotta saa/löytää hyvän terapeutin.. On kokemusta kunnan tarjoamista.. Kolmesta vain yksi oli ihminen kenen kanssa pystyi puhumaaan asioista luontevasti.. Viimeinen sanoi että ei pysty auttamaan vaan täytys mennä johonkin yksityiselle vastaanotolle..
Jenni 3/10/15 8:52 PM
Terapia on antanut mahdollisuuden olla pärjäämättä. Pitää antaa uskaltaa terapeutin kuulla ja nähdä sinne ytimiin. Olla se raakaversio itsestään kaikkine häpeän tai tuskan tunteineen.
Ritva 3/10/15 8:52 PM
sen olen kokenut, että kukaan ulkopuolinen joka ei ole kokenut alkoholisti perheen lapsuutta ei ymmärrä.
Ucco.... 3/10/15 8:51 PM
Minua henk. Kohtaisesti ärsyttää 100 päivää juomatta sarjat....enemmän tällaista faktaa
Päivi 3/10/15 8:51 PM
Kuulun näihin itse pärjääviin. Ehdottomasti.
AE 3/10/15 8:51 PM
Terapiaan hakeutuminen oli parasta,mitä itselle on tapahtunut. Vaikka prosessi oli pitkä (kolme vuotta) oli se sen arvoista vaikka työtä on edelleenkin. Nyt suunnitteilla mennä vertaisryhmään heti kun uskallusta on tarpeeksi. Rohkeutta kaikille, jotka miettivät avunhakemista! :)
Tiia 3/10/15 8:51 PM
Toi on muuten aivan totta, että on vaikea lähteä hakemaan apua, kun on tottunut hokemaan itselleen kuin mantrana: "Kyllä mä pärjään."
Heidi Yle 3/10/15 8:51 PM
AAL muistaakseni puhuu jotain siitä että alkoholistien läheiset "sairastuvat" usein vahvuuteen, siihen että minä pärjään, minä selviän ja minä autan muita, itsellä ei niin väliä.
Elina 3/10/15 8:50 PM
Tää on kyllä niin hyvä sarja, huuto sille et asioista voi ja saa puhua
Jenni 3/10/15 8:50 PM
Lapsuudesta ja alkoholistivanhempien kanssa kasvaessa suurin vaikutus on varmasti jäänyt luonteeseen. Ottaa todella herkästi vastuun toisesta ihmisestä ja on huono antamaan "olosuhteiden" viedä, kun ei aiempien esimerkkien kautta ole todennut, että ihminen voi ajautua myös hyville teille oman alkoholinkäyttönsä suhteen.
Janne Takala 3/10/15 8:50 PM
Pauliina: Jos huomaa kysyvänä itseltäänonko avun taråeessa, todennäköisesti on. Tai ainakin hyötyisi asiasta keskustelemisesta.
Pia-Sofia 3/10/15 8:49 PM
Kiitoa hyvästä palautteesta teille kaikille ja olen niin iloinen että olen voinut jotenki auttaa samassa tilanteessa olevia!!
Ritva 3/10/15 8:49 PM
minäkin olen tottunut siihen että pärjään yksin, etten hae apua .
Ucco.... 3/10/15 8:49 PM
Pauliina. Samaa mieltä
Tiia 3/10/15 8:49 PM
Komppaan Jannea. Niin - ja pistäkäähän Ylen porukat imeessä se "päätösjakso" harkintaan, missä haastatellaan tekijätiimiä ja päähenkilöitä. :)
Maija 3/10/15 8:49 PM
Musta on ihanaa että alkoholismista ja sen aiheuttamista kärsimyksistä voidaan tänä päivänä jo puhua avoimesti.
Elina 3/10/15 8:49 PM
En tiedä miten minun olisi käynyt ilman ammattiapua ja vertaistukea
Pauliina 3/10/15 8:48 PM
Se on totta elina, kun on joutunut liian aikaisin ottamaan asioista vastuuta, on joutunut pärjäämään yksin, niin sitä ajattelee aikuisenakin että itse on pärjättävä, ja avun hakeminen tuntuu hyvin kaukaiselta.
Janne - 3/10/15 8:48 PM
tää ohjelmasarja on kyl parasta mitä on vähään aikaan tullut yleltä iso kiitos koko porukalle kuka täs o takana ja kiitos niille ketkä on kertoneet tarinansa tässä ohjelmasarjassa
Janne Takala 3/10/15 8:48 PM
Ritva: Netissä vertaistuki voi olla aina lähellä!
Päivi 3/10/15 8:47 PM
Omat vanhempani ovat raitistuneet vuosien juomisen jälkeen, mutta ihmisen narsismi ei lähde eikä muutu.
Leena 3/10/15 8:47 PM
Terapia on yhtä kuin hoitoa. Sitä täytyy saada aikuisena, jos ei ole saanut sitä lapsena. Tiedän omasta kokemuksesta.
Ritva 3/10/15 8:47 PM
kiitos oli erilainen tarina kuin omani isäni oli alkoholisti . Olin pienin lapsista , meillä oltiin aina pakosella kun isä ryyppäs. olin 14,v kun vanhemmat erosi. olen jo 56,v vieläkin olen arka en ole käynyt terapiassa lukenut kirjallisuutta sitä ennemmän. Vertaistuki ois mielestäni hyvä asia mutta täällä missä asun ei saa sellaista.
Janne Takala 3/10/15 8:46 PM
Terapiassa käymisen leimaavuus on varmastikin vähentymässä. Vaatii toki silti rohkeutta myöntää heikkous ja avun tarve. Voitettavaa on kamlan paljon, hävittävää siihen nähden vähän.
Elina 3/10/15 8:46 PM
Avun hakemiseen voi liittyä toisilla vielä häpeäntunnetta. Tai kun on tottunut pärjäämään yksin, niin voi olla ettei se tule edes mieleen, että olisi itselle mahdollista
Jenni 3/10/15 8:46 PM
Parisuhdeasiaan voisin kommentoida sen verran, että olen ainankin itse kokenus omasta lapsuudesta puhumisen hankalaksi, kun kumppanin lapsuus ollut tasapainoinen. Vaatii ihan erilaista sisua kertoa toiselle totuus ja antaa toisen ymmärtää, kun herkästi ajattelee, ettei toinen voi koskaan ymmärtää omien kokemusten pohjalta.
Pia-Sofia 3/10/15 8:46 PM
Juuri tuo että tiedostaa riskit on se ratkaiseva tekijä parisuhteen luomisessa. Ettei haksahda siihen tuttuun "turvalliseen"..
Maija 3/10/15 8:46 PM
Kiitos, Pia-Sofia. Musta tuntui, että kerroit mun tarinaa vaikka meillä joi isä. Mun isä ei pyytänyt juomistaan anteeksi eikä koskaan selitellyt tekojaan. Mä odotin sitä kauan ja sitten luovutin mutta annoin isälle anteeksi ja jatkoin omaa elämääni joka kaikesta huolimatta on ollut hyvää ja antoisaa.
Elina 3/10/15 8:46 PM
on paljon "hyväksyttävämpää" että selkä on kipeä ja siihen hakee apua vaikka mistä, mutta kun mieli...
Heidi Yle 3/10/15 8:46 PM
Terapiassa käynti on hyvin yleistä ja erittäin suositeltavaa
Mia 3/10/15 8:46 PM
Pääsee :) Juuri aloitin omani, kun sekä psyykkinen että fyysinen terveys romahti ja jäin työkyvyttömäksi. Nyt toipumaan päin, toivottavasti.
Heidi Yle 3/10/15 8:46 PM
Kuten Janne sanoi perittyjen mallien kanssa eläminen on myös sitä että oppii tunnistamaan niitä ja olemaan tietoinen.
Tiia 3/10/15 8:45 PM
Ihmeellistä, miten terapiassa käynnistä on vieläkin vaikea muka puhua. Päinvastoinhan on hienoa, että ihminen tunnistaa itsessään avuntarpeen ja hakee sitä onnistuneesti.
Päivi 3/10/15 8:45 PM
Toivottavasti terapiaan edelleen pääsee.
Elina 3/10/15 8:44 PM
Mielestäni mallien jatkuminen on todella yleistä
Pia-Sofia 3/10/15 8:44 PM
Parisuhteen normaalin saa kun asettaa itselleen tavoitteen että tälläisen suhteen haluan. Ja voin sanoa että aika monen mutkan kautta löysin itselleni normaalin ja tavallisen suhteen.
Janne Takala 3/10/15 8:44 PM
Ucco: Riski mallien peiytymisestä on olemassa, mutta sitä ei kannata ajatella liian kohtalokkaasti. Pikemmin voisi puhua koholla olevasta riskistä. Sen tiedostaminen voi päinvastoin olla etu elämässä.
Kela 3/10/15 8:44 PM
Todella toivoisin, että alkoholisti vanhemmat katsoisivat Pullopostia lapsuudesta -ohjelmaa. olen voinut samaistua lähes jokaisen eri jakson henkilön kokemuksiin ja alkanut miettiä, että milloin itse uskallan tulla "julki alkoholistin läheiseksi". Kiitos kaikille, jotka ovat kertoneet ja tulevat kertomaan rohkeasti ja rehellisesti hirveistäkin kokemuksistaan alkoholistin läheisenä. Kiitos myös koko tuotannolle!
Heidi Yle 3/10/15 8:44 PM
Ucco perityt mallit jatkuu usein ainakin jollain tasolla kaikilla
Pia-Sofia 3/10/15 8:43 PM
Ehdottomasti kannattee mennä terapiaan ja kannattee itsepäisesti sitä myös vaatia. Itse kävin a-klinikalla ja pari kertaa vaihdoin terauppia sitten löytyi se yhteinen sävel.
Jenni 3/10/15 8:43 PM
Lapsena annoin käytännössä kaikki hälytysmerkit ja muistan kertoneeni jo ala-asteella siitä, että joudun viettämään yksin kotona aikaa. Sisaruksia ei ollut. Tällöin, eikä myöhemmin siihen ei tartuttu ja terapiaan hakeuduin vasta aikuisiällä hetkellisen työkyvyn menetyksen jälkeen, kun kaikki lapsuuden avoimet asiat paljastuivat. Katkeruutta tuottanut toki myös siis vastuuntunnottomien aikuisten lisäksi se, ettei pahoinvoivasta lapsesta/nuoresta ole tunnistettu avun tarvetta.
Ucco.... 3/10/15 8:42 PM
Kuinka yleistä on perittyjen mallien jatkuminen?
Elina 3/10/15 8:42 PM
Joo ammattiapu on vieläkin liian "vähätelty" ja usein jotenkin heikkouden merkki, ikävä kyllä
TT 3/10/15 8:41 PM
Hyvin samanlaisia kokemuksia.. Isäni oli alkoholisti ja yksinhuoltaja. Asuin isän kanssa kahdestaan. Isäni aloitti kovemman alkon käytön kun olin ala-aste ikäinen.. Kyllähän siinä joutui pienenä ottamaan vastuuta monesta asiasta.. Koulu ei sujunut parhaalla mahd.tavalla ja tuli ajauduttua huonompaan seuraan.. Kotona kun ei saanut huomoita ja välitetty niin kai se jostain piti hakea.. Ja loppujen lopuksi sitten johti sijoitukseen..
Heidi Yle 3/10/15 8:41 PM
Äitiys ja isyys on muutenkin haastavaa...Perityt käyttäytymismallit saattavat putkahdella pintaan yllättävissä paikoissa.
Janne Takala 3/10/15 8:41 PM
"Ammattiapu" on liian huonossa maineessa. Pia-Sofia on hyvä esimerkki. Sekä nuoruudessa (viranomaisten puuttuminen) että aikuisena (terapiaan meneminen) ulkopuolisesta avusta on selvästi ollut hyötyä!
Pauliina 3/10/15 8:41 PM
Totta Janne, huomaan että "tuntosarvet" on näin aikuisena hyvin herkät..
Janita 3/10/15 8:41 PM
Miten olet saavuttanut normaalin parisuhteen alkoholistin lapsena?
AE 3/10/15 8:41 PM
Kiitos rohkeudesta Pia-Sofia! Voimauttavaa nähdä, miten olet päässyt yli lapsuudestasi ja miten tasapainoinen nyt olet! Tarinasi antoi minulle rohkeutta! Terapia myös itsellä auttanut Jennin mainitsemaan häpeän tunteeseen. Jo sen tunnistaminen oli vaikeaa, kun se oli aina ollut niin iso osa minua.
Ucco.... 3/10/15 8:41 PM
Kun lapset syntyivät niin kyllä sitä epäili osaako olla isä vai vaikuttaako menneisyys liikaa
Elina 3/10/15 8:41 PM
Hieno kuulla Jenni, että terapia on vienyt sinua eteenpäin. Yritykö hakea nuorempana tukea / apua jostain?
Elina 3/10/15 8:40 PM
samaistuin paljon vaikka itselläni isä oli alkoholisti
Heidi Yle 3/10/15 8:40 PM
Totta on että äidin juominen on siitä erilaista, se että kotia ja lapsia hoitava voima/äiti on poissa pelistä, ei ole läsnä ja alkoholiriippuvainen, se tarkoittaa myös sitä ettei lapsilla ole turvaa.Varsinkin jos isäkin juo tai on poissa.
Päivi 3/10/15 8:40 PM
Hakeuduin itse teini-ikäisenä terapiaan ja muistan hyvin sen miten äitini oli minulle vihainen siitä. Siitä ei voi edelleenkään puhua, että oma lapsi on käynyt läpi pitkän terapian. Kiitos fiksun koululääkärin. Se oli -80 lukua.
iiro 3/10/15 8:39 PM
Harmittaa, kun äänitekninen osaamattomuus pilaa hyvän ohjelman. Puheen päälle ajettu liian voimakas musiikki haittaa pahasti varsinaisen puheen eli viestin ymmärrettävyyttä. Tämä tuntuu niin typerältä, kun tuolla kilkutuksella ei ole edes viestillistä sisältöä.
Elina 3/10/15 8:39 PM
Kiitos Pia-Sofia jaksosta.
Jenni 3/10/15 8:38 PM
Terapia on avannut itsellekin uusia väyliä käydä läpi lapsuuden tapahtumia. Harmillista, ettei tätä ole nuoruudessa minullekaan tuputettu, jotta varhaisaikuisuus olisi käynnistetty selkeämmässä mielentilassa. Terapia on auttanut paljon häpeän ja hyväksymisen suhteen.
Päivi 3/10/15 8:38 PM
Näihin kaikkiin tarinoihin on helppo samaistua, vaikka oma lapsuus on ollut oma lukunsa. Muistan itse miten vaikeaa oli tulla äidiksi, koska oma äiti suhde oli niin etäinen. En halunut tehdä mitään samanlailla.
Pia-Sofia 3/10/15 8:38 PM
Sitten olen aina ollut aika luova ja kova kuunteleen musiikkia. Se on auttanut minua jaksamaan.
Janne Takala 3/10/15 8:37 PM
Pauliinan ja Tiian kommentissa varmaan piilee siemen siihen, miksi monista alkoholistien lapsista tulee toiseet huomioivia ja tunneälykkäitä aikuisia.
Mia 3/10/15 8:37 PM
Jatkuva pelko mm. henkensä menettämisestä on ainakin yhteistä näköjään riippumatta siitä, juoko isä vai äiti :(
Pia-Sofia 3/10/15 8:37 PM
Se on se musta huumori mikä kantaa pitkälle!!:)
Tiia 3/10/15 8:36 PM
Oli niin tuttua joskus tuo "äitinä äidille oleminen"..
Pauliina 3/10/15 8:36 PM
Kiitos kun kerroit tarinasi..pystyin smaistumaan moneen asiaan..päällimmäisenä varsinkin se, kun yritti tehdä jotai hyvää/oikein, ettei isä joisi...eihän se auttanut, mutta niin sitä silloin pienenä ajatteli..
Papu 3/10/15 8:36 PM
Kiitos rohkeasta avautumisesta! Tämä auttaa varmasti monia samassa tilanteessa olevia.
Päivi 3/10/15 8:36 PM
Kiitos Pia-Sofialle! Hieno jakso taas kerran. Huomaa että olet käynyt lapsuuttasi läpi terapiassa.
Mia 3/10/15 8:36 PM
Äiti on kuitenkin usein se kodin "henki"..?
Jenni 3/10/15 8:35 PM
Kiitos avoimuudestasi Pia-Sofia. On huikeaa nähdä, että meitä on useampia.
Elina 3/10/15 8:35 PM
Mitä ajattelet Mia, että miten se on erilaista?
Tiia 3/10/15 8:35 PM
Kiitos, Pia-Sofia, kun jaoit tarinasi. Jaksosta jäi sellainen tunne, että olet saavuttanut ainakin jonkinlaisen mielenrauhan menneen kanssa. Positiivinen ja kannustava jakso. :)
Ritva 3/10/15 8:35 PM
monelaista tarinaa alkoholistien perheistä ja mites lapsi kokee. minun isä oli alkoholisti.
SV 3/10/15 8:35 PM
Ihmetyttää, että Pia-Sofia olit niin tavattoman tasapainoisen oloinen. Upea juttu tietenkin, että olet niin hyvin sujut lapsuutesi kanssa. Kiitos esiintymisestäsi
Mia 3/10/15 8:34 PM
Mietin tässä, että kuinka erilaista se on, kun äiti juo verrattuna siihen, että isä juo.
Heidi Yle 3/10/15 8:33 PM
Samastuitteko Pia-Sofian kokemuksiin?
Pia-Sofia 3/10/15 8:32 PM
Moikkelis vaan kaikille ja täällä ollaan!!:)
Elina 3/10/15 8:32 PM
Samaa olin sanomassa kuin Janne.
Janne Takala 3/10/15 8:31 PM
Kiitos Pia-Sofialle rohkeudestasi. Hienoa nähdä, miten pitkälle voin päästä lohduttomista kasvuoloista. Antaa varmasti muillekin voimia.
Lilli 3/10/15 8:31 PM
Kiitos jaksosta!
Heidi Yle 3/10/15 8:30 PM
Tervetuloa mukaan keskustelemaan Pullopostia lapsuudesta- chattiin! Mitä tunteita ja ajatuksia Pia-Sofian jakso herätti?
