Hyppää pääsisältöön

Kun maailmat törmäävät - sananmukaisesti...

galaksit törmäävät
galaksit törmäävät Kuva: Owen et al. / NRAO/AUI/NSF (VLA) / Max-Planck-Institut für Extraterrestrische Physik (Rosat) galaksit törmäävät

When Worlds Collide on Philip Wylien ja Edwin Palmerin vuonna 1933 julkaistu scifi-romaani, jonka pohjalta Rudolph Maté ohjasi 1950-luvun alussa samannimisen elokuvan, suomenkieliseltä nimeltään Maailman sortuessa. Siinä Maata uhkaa vaeltava taivaankappale, jonka kohtaamisella on tuhoisat seuraukset.

Entä jos kolarin osapuolina olisivat planeettojen sijasta satojen tähtijärjestelmien muodostamat galaksijoukot? Tällainen katastrofi on havaittu pohjoisella tähtitaivaalla 800 miljoonan valovuoden etäisyydellä Pienen karhun tähdistön suunnassa.

Abell 2256 -galaksijoukkoa on tutkittu aiemmin esimerkiksi Rosat-röntgensatelliitilla 1990-luvun alussa. Röntgenkuvassa näkyy galaksienvälisen kuuman kaasun lähettämä säteily, joka paljasti, mitä on todella tapahtumassa. Aiemmin yhtenä galaksijoukkona pidetyn kohteen keskellä erottui kaksi kirkastumaa: joukkoja onkin kaksi ja ne ovat törmäämässä toisiinsa.

Toistaiseksi tarkin "kuva" kosmisesta rytinästä on saatu VLA-radioteleskoopilla, joka rakentuu kaikkiaan 27 yksittäisestä malja-antennista, kukin niistä läpimitaltaan 25-metrinen. Karl G. Jansky -observatoriossa otettua kuvaa on muokattu siten, että se esittää kohteen sellaisena kuin sen näkisimme, mikäli silmämme olisivat herkkiä radiosäteilylle. Punaisilta alueilta tulee pitkäaaltoista radiosäteilyä, sinisiltä lyhytaaltoista.

taivaalla erottuu ilmiöitä, joista osa on tutkijoille edelleen arvoitus

Neljän miljoonan valovuoden läpimittaisella alueella, joka taivaalla vastaa suunnilleen Kuun näennäistä läpimittaa, erottuu ilmiöitä, joista osa on tutkijoille edelleen arvoitus. Kuvan yksityiskohdille on annettu sellaisia nimiä kuin "Pitkä häntä" ja "Suuri jäänne", vaikka niiden syntyä ei osata vielä selittää.

Tutkijaryhmää johtaneen Frazer Owenin mukaan kuvassa erottuvien yksityiskohtien avulla pystytään selvittämään kahden galaksijoukon törmäykseen ja sulautumiseen liittyviä vaiheita, sekä tutkimaan fysikaalisia prosesseja, joita tällaisissa kohtaamisissa ei aiemmin ole osattu odottaa esiintyvän.

Lisää aiheesta Tiedetuubin artikkelissa


Kirjoittanut: Markus Hotakainen

  • Venus on kuuma, hapokas ja tuulinen – Kuinka siellä voisi olla elämää?

    Venuksen paksu pilvipeitto kätkee alleen isoja yllätyksiä.

    Jos etsit hyvää lomakohdetta, ei Venus ole varmasti listalla ensimmäisenä. Silti siellä saattaa olla elämää, kuten tuore havainto sen pilvistä kertoo. Ainoa keino todistaa arvelut Venuksen kaasukehässä leijuvista mikrobeista on mennä katsomaan paikan päälle. Tehtävä tulee olemaan hyvin kiinnostava ja opettaa meille varmasti paljon pilviplaneetasta. Tämä siitä tiedetään nyt.

  • "On tehty paljon hyviä lääkkeitä hiirille" – Lääkkeiden kehitys on monivaiheista eikä aina riskejä vailla

    Suomessa lääkkeiden sääntely on kuitenkin maailman huippua.

    Koronalääkkeen etsintä on johtanut osittain hätiköityihin päätöksiin. Kun uutta lääkettä testataan, ei kaikkia haittavaikutuksia voi ennalta aavistaa. Suomessa lääkkeiden sääntely on onneksi kuitenkin maailman huippua. Silti esimerkiksi tutun parasetamolin vaikutusmekanismia ei tarkasti tunneta, vaikka sitä on käytetty kipulääkkeenä yli sata vuotta.

  • Avaruuslentojen erikoismies Elon Musk ja hänen lentävät rehusiilonsa

    Kuusi vastausta Elon Muskista ja hänen avaruusyhtiöstään.

    Miljardööri Elon Musk on huimilla visioillaan muuttanut avaruusalaa radikaalisti. Muskin avaruusyhtiön SpaceX:n lähitulevaisuus on hyvin kiinnostavaa aikaa jopa koko ihmiskunnan näkökulmasta: saammeko pikalinjan avaruuteen?