Hyppää pääsisältöön

Mistä Knausgård taistelee?

Juha Itkonen, Tapani Ritamäki, Monika Fagerholm
Juha Itkonen, Tapani Ritamäki, Monika Fagerholm Kuva: Yle/JP Pulkkinen tyytyväisiä knausgårdin lukijoita

Vuonna 2009 kaksi romaania julkaisseelta norjalaiselta kirjailijalta Karl Ove Knausgårdilta ilmestyi teos nimeltä Min kamp. Jo saman vuoden aikana hän julkaisi romaanin kaksi seuraavaa osaa. Kaksi vuotta myöhemmin, kun Katriina Huttusen suomentama Taisteluni I ilmestyi, kuusiosainen romaani oli Norjassa julkaistu kokonaisuudessaan. Hitleriltä napattu otsikko, sisältönä 3600 sivua omaelämäkerrallista proosaa, joka liikkuu arjen yksityiskohtien ja esseemäisten analyysien välillä ja kertoo miten pienestä norjalaispojasta Karl Ovesta kasvoi maailmankuulu Karl Ove Knausgård. Jos 2000-luvulta kannattaa nimetä kirjallinen sensaatio, niin se on Knausgård.

Mitä on Knausgårdin ”taistelun” taustalla? Selitys löytyy nopeasti lukemattomista maailmalla julkaistuista artikkeleista ja kollegoiden ylistyksistä (Zadie Smith, Ben Lerner, James Wood), mutta myös itse kirjasta. Jossain vaiheessa vuosien 2006 ja 2007 tienoilla Karl Ove Knausgårdin valtasi tunne, että fiktion ajatteleminen ällötti häntä.

”Aina kun luin jotain, minulle tuli tunne että se oli jonkun keksimää. Ehkä se johtui siitä että olimme niin täydellisesti fiktion ja kertomusten miehittämiä. Niille oli tapahtunut inflaatio. Fiktiota oli joka puolella.” (Knausgård: Taisteluni 2)

Taisteluni 1-4
Taisteluni 1-4 Kuva: Yle/JP Pulkkinen knausgårdin kirjoja

Iso romaani on irtiotto fiktiosta, massiivinen projekti, joka loppuu Knausgårdin julistukseen, ettei hän aio enää kirjoittaa. Lopetusilmoitus on toki enemmän kirjallinen tyylikeino kuin faktaa, mutta epäilemättä Knausgård ammensi itsensä koko lailla tyhjiin. Tämä New York Timesin artikkeli, matkaraportti USA:ssa on tuoreinta Knausgårdia. (Slaten kriitikon mukaan Knausgård on maailman surkein matkakirjailija.)

Knausgårdin voimakkain moottori on isäsuhde. Itsensä kuoliaaksi ryypännyt isä oli ennen alkoholisoitumistaan autoritäärinen hahmo ja Karl Oven tarina on kamppailua irti mitättömyyden tunteesta, merkityksen etsimistä häpeän kirjaamisen kautta. Samalla syntyy romaani lapsuudesta, kehitysromaani, avioliittoromaani, taiteilijaromaani, esseeromaani - matka pussikaljojen piilottamisesta esseeseen kuolemasta, lastenkutsujen turhauttavasta anatomiasta Hitlerin lapsuuteen, kaikki yhdessä uuvuttavassa ja palkitsevassa paketissa. "Norjan Proust" otsikoi Time, ja Proustinsa Knausgård ahmikin jo nuorella iällä. Olisi tietysti mielenkiintoista kuulla hänen mielipiteensä Kalle Päätalosta.

Kirjakerhossa Knausgårdista keskustelevat kirjailijat Monika Fagerholm ja Juha Itkonen, kustannuspäällikkö Tapani Ritamäki ja J.P. Pulkkinen. Yle Radio 1 perjantaina 13.3.2015 klo 17.20 ja lauantaina 14.3. klo 22.05.

  • Avaruusromua: Koneilla, prosesseilla, härveleillä ja softalla!

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano?

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano? Tai laitteesta nimeltä Organelle? Miltä kuulostaa melupöytä eli noise table tai no-input mixing setup? Tai itse kehitelty generatiivinen musiikkikone? Tuntuu siltä, että kun on kyse soittimista, niiden keksimisestä ja rakentelusta, rajana ei suinkaan ole ihmisen mielikuvitus, vaan pikemminkin tämä aineellinen maailma ja sen asettamat rajoitukset. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kalevala on fantasiakirjallisuutta, jopa scifiä – tule mukaan Lukupiiriin keskustelemaan teoksen erilaisista tulkinnoista!

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 7.12. klo 19!

    Kalevalassa taotaan kultainen nainen sekä onnea ja varallisuutta tuottava ihmeellinen Sampo. Eepoksessa on kyse siitä, mihin ihminen ja ihmisen teknologia pystyvät. Toisaalta se on myös magian ja shamanismin kuvausta. Ehkä juuri näistä syistä Kalevala on villinnyt metallimuusikoita ja J. R. R. Tolkienia. Kalevalaa on tulkittu monin eri tavoin.

  • Avaruusromua: Nuo kahdeksanjalkaiset ystävämme!

    Uskokaa, että ne ovat outoja otuksia.

    Hän väitti olevansa maailman paras ja taidokkain kutoja. Hänen nimensä oli Arakhne ja hän eli muinaisessa Kreikassa. Mutta miten hän muuttui hämähäkiksi? Ja miksi italialainen Jarguna tahtoo tänään kutoa verkkoa erilaisten muusikoiden välille? Kutoa symbolista verkkoa, johon hän sitten pyydystää mitä erilaisimpia muusikoita, kuten hän itse asian ilmaisee. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri