Hyppää pääsisältöön

Yle haluaa olla yhteiskuntaa koossa pitävä voima - miten sitä mitataan?

Ylen tiedottaminen omasta taloudestaan jakaa edelleen kansalaisten mielipiteitä. Noin puolet (49 %) pitää tiedottamista läpinäkyvänä ja noin kaksi viidesosaa (41 %) on päinvastaista mieltä tästä asiasta (ks. Ylen Arvo suomalaisille -tutkimuksen raportti). Olin puhumassa tiistaina Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa 10.3. 2015. Viestintäkentän ajankohtaiset ilmiöt -luentosarjassa.

Luennon aiheena oli "instituutio muutoksessa".  Lopussa listaankin, mikä muuttuu, ja toisaalta mikä ei muutu. 

Muuttuu

  • Vastaanotto kohti henkilökohtaisia laitteita ja yksilöllistyvää käyttöä
  • Sisältö & kerronta kohti monimediaisia konsepteja ja transmediaisuutta
  • Julkaiseminen kohti temaattisia paketointeja ja kuratoituja kokonaisuuksia
  • Toimintatapa kohti avoimuutta ja verkostoja

Ei muutu

  • Ylen pyrkimys tehdä tärkeistä asioista kiinnostavia
  • Ylen pyrkimys olla yhteiskuntaa koossa pitävä voima – monimuotoisuuden johtamisella kohti erilaisten yhteisöjen osallisuutta.

Osallisuuden mittaaminen?

Meitä kiinnostaa kehittää asiakkuusymmärrystä siihen suuntaan, miten sitoutuneet yleisöt saavat aikaiseksi toimintaa, joka synnyttää yhteiskunnallista arvoa. Siksi kaikenlaiset hyvät esimerkit vaikuttavuusarvionnista ovat nyt tervetulleita vaikkapa kommenttina tähän kirjoitukseen. 

Demokratian edistämisessä nyt tietenkin kaikkein ajankohtaisinta olisi saada jokainen äänestyskelpoinen kansalainen äänestämään eduskuntavaaleissa. Siinäpä yksi iso onnistumisen mittari: äänestysprosentti. Sen mahdollisesta nousemisesta ei kuitenkaan mikään yksi tiedotusväline voi yksin ottaa kunniaa. Parhaimmillaan yhteiskunta onkin moniäänisenä. 

PS. Ylen vaaligalleriaan saatiin 90 % kansanedustajaehdokkaista.  

  • Yleisön toiveista, arkiston aarteista – radiodraamatoiveita ystävänpäivään

    Toivekuunnelmissa selvitetään rikoksia ja ihmissuhteita.

    Helmikuun kuuntelijatoiveissa seikkaillaan, jännitetään ja rakastetaan. Kauko Helovirta vie Majuri Marraksena kuulijat poliittisiin selkkauksiin Ylä-Safaniin. Tauno Palon ja Eeva-Kaarina Volasen tähdittämässä kuunnelmassa herätellään henkiin rakkaus vuosikymmenten takaa. Olavi Susikoski selvittää kauppaneuvoksen rouvan murhaa ja Laura Tervonen näyttelijättären kuolemaa. Vahtosen vanha murhamysteeri herätetään eloon kuunnelmassa Vahtonen muistoissamme.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.