Hyppää pääsisältöön

Yle haluaa olla yhteiskuntaa koossa pitävä voima - miten sitä mitataan?

Ylen tiedottaminen omasta taloudestaan jakaa edelleen kansalaisten mielipiteitä. Noin puolet (49 %) pitää tiedottamista läpinäkyvänä ja noin kaksi viidesosaa (41 %) on päinvastaista mieltä tästä asiasta (ks. Ylen Arvo suomalaisille -tutkimuksen raportti). Olin puhumassa tiistaina Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa 10.3. 2015. Viestintäkentän ajankohtaiset ilmiöt -luentosarjassa.

Luennon aiheena oli "instituutio muutoksessa".  Lopussa listaankin, mikä muuttuu, ja toisaalta mikä ei muutu. 

Muuttuu

  • Vastaanotto kohti henkilökohtaisia laitteita ja yksilöllistyvää käyttöä
  • Sisältö & kerronta kohti monimediaisia konsepteja ja transmediaisuutta
  • Julkaiseminen kohti temaattisia paketointeja ja kuratoituja kokonaisuuksia
  • Toimintatapa kohti avoimuutta ja verkostoja

Ei muutu

  • Ylen pyrkimys tehdä tärkeistä asioista kiinnostavia
  • Ylen pyrkimys olla yhteiskuntaa koossa pitävä voima – monimuotoisuuden johtamisella kohti erilaisten yhteisöjen osallisuutta.

Osallisuuden mittaaminen?

Meitä kiinnostaa kehittää asiakkuusymmärrystä siihen suuntaan, miten sitoutuneet yleisöt saavat aikaiseksi toimintaa, joka synnyttää yhteiskunnallista arvoa. Siksi kaikenlaiset hyvät esimerkit vaikuttavuusarvionnista ovat nyt tervetulleita vaikkapa kommenttina tähän kirjoitukseen. 

Demokratian edistämisessä nyt tietenkin kaikkein ajankohtaisinta olisi saada jokainen äänestyskelpoinen kansalainen äänestämään eduskuntavaaleissa. Siinäpä yksi iso onnistumisen mittari: äänestysprosentti. Sen mahdollisesta nousemisesta ei kuitenkaan mikään yksi tiedotusväline voi yksin ottaa kunniaa. Parhaimmillaan yhteiskunta onkin moniäänisenä. 

PS. Ylen vaaligalleriaan saatiin 90 % kansanedustajaehdokkaista.  

Kommentit
  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.

  • Kesähäät tiedossa? Nappaa oppia Kotikadusta! – Seitsemäs kausi nyt Areenassa

    Kotikadun 7. kaudella vietetään paritkin häät.

    Oletko menossa naimisiin kuluvana tai tulevana suvena? Ota oppia Mimmi Kallion (Lotta Lehtikari) ja Teemu Luotolan (Ville Keskilä) häistä, joita vietettiin Kotikadun seitsemännellä kaudella (jaksot 206–238). Pariskunnan rakkausjuhlassa on paljon kauniita hääperinteitä, mutta osaltaan juhla toimii myös varoittavana esimerkkinä. Toivotut: Kotikadun 7.