Hyppää pääsisältöön

Berliinin tähtisateessa

Placido Domingo
Placido Domingo Kuva: Anja Lankinen placido domingo

Domingo, Pape, Barenboim, Villazón... Musiikkikirjeillään meitä usein muistanut Suomen kansallisoopperan emerita nuotistonhoitaja Anja Lankinen lähettää terveiset musiikkimatkaltaan Berliinistä, missä oopperatalot tarjoavat silkkaa tähtisadetta.

Domingo

Terveiset Berliinistä, missä jälleen oli tarjolla paljon oopperaa! Helmikuun lopulla näin Staatsoperissa Verdin Macbethin, ja se kiinnosti ennen kaikkea siksi, että Plácido Domingo lauloi nimiroolin ja miten lauloikaan! Kerrassaan upeasti! Mutta pakko sanoa, tenori mikä tenori. Itse kaipasin tuohon rooliin kyllä ihan oikeata baritonia. Lady Macbeth oli upeaääninen Liudmyla Monastyrska, vahvatahtoinen juonittelun mestari. Välillä ajattelin, että kappaleen nimi voisi olla Lady Macbeth, niin vakuuttavaa oli hänen laulunsa ja näyttämötyöskentelynsä.

Staatsoper Berlin
Berliinin Staatsoper iltavalaistuksessa. Staatsoper Berlin Kuva: Anja Lankinen staatsoper berlin

Mirjam Helin -kilpailuista tuttu René Pape oli Banquo ja Macduff oli tässä näytöksessä Gaston Rivero. Olin odottanut näkeväni tässä roolissa Rolando Villazónin, mutta hän ehti laulaa kolme ensimmäistä esitystä ja minä olin paikalla vasta viimeisessä.

Daniel Braenboim ja muusikoita
Daniel Barenboim pitää kiitoksissa tiukasti kiinni sellisti Sennu Laineen kädestä. Daniel Braenboim ja muusikoita Kuva: Anja Lankinen daniel barenboim ja muusikoita

Barenboim

Kuorosta on pakko sanoa, että Savonlinnan Oopperajuhlakuoroa tuli ikävä. Lieneekö ollut paljon sairastuneita kuorolaisia vai mistä oli kysymys, mutta noitakuoro - josta on sanottu, että se on kolmas päärooli tässä oopperassa - ei ollut lainkaan niin hyytävä, kuin muistan sen Savonlinnassa olleen. Olen tottunut kuulemaan Berliinin oopperataloissa aivan mahtavia kuoroja, joten odotukset olivat korkealla. Macbethin ohjaus oli vuodelta 2000 ja ohjaaja oli Peter Mussbach. Kapellimestarina toimi Daniel Barenboim. Näytös oli loppuunmyyty, ja yleisö tyytyväinen.

Staatsoperissa on parhaillaan menossa Alban Bergille omistettu festivaali; kaksi kertaa Lulu, kaksi kertaa Wozzeck ja kaksi konsertti Philharmoniassa. Esitykset johtaa, totta kai, maestro Barenboim.

Villazón

Kilpailevassa talossa muutaman sadan metrin päässä eli Deutsche Operissa sai Naistenpäivänä ensi-iltansa Puccinin La Rondine. Teos ei kuulu oopperatalojen kantaohjelmistoon, vaikka Suomen kansallisoopperassa olemme sen nähneet jo kymmenkunta vuotta sitten Jussi Tapolan ohjauksena. Nyt tämä kappale kiinnosti minua ennen kaikkea ohjaajan vuoksi ja hän oli - Rolando Villazón!

La Rondine oli Villazónin ensimmäinen ohjaus Berliinissä ja kolmas hänen ohjaajan urallaan. Aiemmat ohjaukset ovat olleet Massenet'n Werther ja Donizzetin Lemmenjuoma. Nyt Villazón on toipunut viiden vuoden takaisesta äänihuulioperaatiosta, ja laulajan ura jatkuu. Huhtikuussa häntä kuullaan Verdin Don Carloksen nimiroolissa Deutsche Operissa.

Rolando Villazon puhuu
Rolando Villazon puhuu. Rolando Villazon puhuu Kuva: Anja Lankinen rolando villazon puhuu

Vaan nyt takaisin ensi-iltaan. Tämä La Rondine on aika merkillinen ooppera. Joskus sitä sanomaan myös operetiksi, mutta ei se kyllä ole operetti, kun siitä puuttuvat puherepliikit. Se on, sanoisinko, operettimainen ooppera. Siinä on vähän kaikkea, ikään kuin Puccini ei olisi oikein osannut päättää, mitä ottaa siihen mukaan.

Musiikissa on kuultavissa mm. Lännen tyttöä ja Madama Butterflyta. Tarina on sellainen, ettei oikeastaan tiedä, onko siinä happy end vai ei. Siinä mielessä loppu on tietysti onnellinen, että kukaan ei kuole, toisin kuin Puccinin naishahmoilla on tapana.

Magda on rikkaan pankkiirin rakastajatar ja kaiketi vähän jo kyllästynyt tähän olotilaansa. Pankkiirin kutsuilla hän tapaa Ruggeron, he rakastuvat ensisilmäyksellä ja päättävät paeta Rivieralle. Onni kukoistaa hetken, mutta kohta laskut alkavat kasaantua ja rakkaus on koetuksella. Pankkiiri Rambaldo haluaa Magdan takaisin Pariisiin. Ruggero taas haluaa naimisiin, kun äitikin on jo antanut luvan. Entä mitä Magda haluaa? Hän tekee päätöksen. Porvarillinen elämä ei ole häntä varten. Hän haluaa olla vapaa. Pääskynen jatkaa lentoaan.

La Rondinen aplodit
La Rondinen kumarrukset. La Rondinen aplodit Kuva: Anja Lankinen la rondinen aplodit

Rohkean kevytmielistä elämää

Villazónin La Rondine on sijoitettu 1920-luvun Pariisiin, mutta tapahtumapaikka voisi olla myös 1920-luvun Berliini. On sellaista rohkean kevytmielistä elämää. Esiripun auettua näemme taustalla Tizianin valtavan kokoisen maalauksen Urbinon Venus. Venus onkin ainoa alaston koko iltana ja me olemme sentään Berliinissä, haloo!

Villazón on ohjannut kappaleen laulajille miellyttäväksi. He saavat laulaa normaaleissa asennoissa, ei tarvitse maata lattialla tai tehdä muita kommervenkkejä. Luulen, että kaikki osapuolet ovat tykänneet tehdä työtä Villazónin ohjauksessa, niin lämpimät aplodit hän sai esiintyjiltä.

Staatsoperin yleisöä
Berliiniläistä oopperayleisöä väliajalla. Staatsoperin yleisöä Kuva: Anja Lankinen staatsoperin yleisöä

Magdan rooliin oli hypännyt pari päivää ennen romanialainen Aurelia Florian sairastuneen Dinara Alievan tilalle. Florian saatiin paikalle Oslosta, missä hän juuri oli La Traviatan harjoituksissa. Upeaääninen laulaja. Tykkäsin hänestä kovasti.

Ruggeron roolin tulkitsi komeasti ja tyylikkäästi amerikkalainen tenori Charles Castrovono. Tämän herran me suomalaiset tunnemme Savonlinnasta ja Suomen kansallisoopperasta, jossa hän lauloi Herttuan roolin Verdin Rigolettossa. Castronovon Euroopan debyytti tapahtui Savonlinnassa vuonna 2000 Mozartin Don Giovannissa. Sittemmin hän on laulanut kaikissa suurissa oopperataloissa. Todella hyvä tenori, jolla on myös edullinen habitus!

Runoilija Prunierin roolissa taituroi Álvaro Zambrano. Kun on nähnyt Rolando Villazón eri tehtävissä lavalla, niin tämä Prunier muistutti kovasti ohjaajaa itseään. Ehkä tämä oli tarkoituksella tehty tai sitten ei, mutta Villazón on myös kirjailija. Kapellimestarina toimi Roberto Rizzi Brignoli. Kuoro oli jälleen yhtä loistava kuin ennenkin sekä äänellisesti että liikunnallisesti.

Anja Lankinen, Charles Castronovo
Kirjoittajamme ei näytä panneen pahakseen, vaikka on joutunut samaan kuvaan Charles Castronovon kanssa. Anja Lankinen, Charles Castronovo Kuva: Charles Castronovon tyttöystävä charles castronovo

Yleisö mukana ensi-iltajuhlissa

Berliinin oopperataloissa on tapana, että myös yleisö kutsutaan mukaan ensi-iltajuhliin. Pakollisten kiitospuheiden jälkeen juhlat jatkuivat tanssin merkeissä oopperatalon kanttiinissa. Sinne saapuivat myös solistit pyörähtelemään rytmimusiikin tahdissa. Olipa muuten mukava tanssia pitkästä aikaa! Se on kuulkaa ihan mahdottoman hyvää liikuntaa. Suosittelen!

Ai niin, meinasi ihan unohtua muistuttaa Deutsche Operin Puccini-festivaalista 8.3. – 11.4. Vielä ehtii nähdä Lännen tytön, Madama Butterflyn, La bohémen, Toscan ja Turandotin.

Terveisin
Anja

Missä päin maailmaa tai koto-Suomea matkustit? Mitä innostavaa näit tai kuulit? Jaa elämyksesi muiden klassisen fanien kanssa ja kirjoita meille juttu matkaltasi. Lähetä meille yhteystietosi eli sähköpostisoitteesi tai puhelinnumerosi palautelomakkeen kautta, niin otamme yhteyttä.

Kommentit
  • Kapellimestari Susanna Mälkki mursi korkeimman lasikaton – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 13. maaliskuuta!

    Maaliskuun 13. päivänä syntynyt kapellimestari Susanna Mälkki (s. 1969) on kansainväliset mitat täyttävä ammattilainen. Hän aloitti muusikon uransa sellistinä ja nyt 50 vuotta täyttäessään hän esiintyy maailman tärkeimmillä konserttilavoilla ja on miehisellä alalla kotonaan yhtä hyvin nykymusiikin, klassikkoteosten kuin oopperankin parissa.

  • Radikaalit ystävät, säveltäjä Erkki Salmenhaara ja runoilija Pentti Saarikoski – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 12. maaliskuuta.

    Erkki Salmenhaara oli radikaali nuori säveltäjä 1960-luvun alun kulttuuripoliittisesti kiihkeinä vuosina. Kansainvälisen avantgarden kuumat nimet, Stockhausen, Nono ja Ligeti vierailivat Suomessa ja Jyväskylän kesäyössä väiteltiin taiteesta. Salmenhaaran läheinen ystävä ja hengenheimolainen runoilija Pentti Saarikoski vaikutti monella tapaa hänen elämäänsä.

  • Säveltäjä Kalevi Aho aloitti mandoliinilla – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 9. maaliskuuta!

    Maaliskuun 9. päivänä syntynyt Kalevi Aho (s. 1949) oli 10-vuotias koulupoika Forssassa, kun hänen opettajansa perusti mandoliiniyhtyeen, otti Kalevin mukaan ja opetti nuotit. Se oli lähtölaukaus Ahon uralle säveltäjänä. Nykyään Kalevi Aho on kansainvälisesti menestyneimpiä säveltäjiämme ja osallistuu mielellään myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ahon laajaan sävellystuotantoon sisältyy mm. menestysooppera Hyönteiselämää.