Hyppää pääsisältöön

Kätteleminen on toisen ihmisen hajujen nuuskimista

Hämmästy maailmasta
Hämmästy maailmasta Kuva: Katariina Hirvonen hämmästy maailmasta vihreä versio

Kättely ei ole pelkkää toisen fyysistä tunnustelua. Tutkimuksen mukaan sitä käytetään toisen ihmisen hajumolekyylien tutkailuun.

Kätteleminen on sosiaalinen tapa, jonka voimakkuudesta tai intensiivisyydestä tehdään aina päätelmiä toisen ihmisen ominaisuuksista, kuten varautuneisuudesta, itsevarmuudesta tai arvoasemasta.

Mutta israelilaisessa Weizmanin instituutissa tehty uusi tutkimus osoittaa, että kysymys on muustakin, Sen avulla tiedostamatta haistelemme toista ihmistä konkreettisesti.

Kokeessa tarkkailtiin 280 ihmistä, jotka tervehtivät kaikki toisiaan sekä ilman kättelyä että kättelyiden kera. Ensimmäinen tutkijoiden huomio oli, että ihmiset yleensäkin haistelivat käsiään melko usein. Koehenkilöiden kädet kävivät nenän luona nuuskintatäisyydellä peräti 22 prosenttia ajasta.

ihmisellä on yhä tiedostamattomana käytössä samanlaiset käyttäytymismenetelmät lajitoverien ”tunnustelussa” kuin muillakin nisäkkäillä

Mutta toinen havainto oli, että heti kättelyn jälkeen oikean käden haistaminen tapahtui melkein välittömästi ja huomattavasti useammin kuin muuten. Ja tämä tapahtui samaa sukupuolta olevaa käteltäessä, ei vastakkaisen sukupuolen kohdalla. Tutkimuksessa mitattiin myös nenän ilmavirtauksia ja huomattiin, että käden käydessä nenän lähellä, sieraimista sisään menevä ilmavirtaus kaksinkertaistui - mikä siis käytännössä tarkoittaa haistamista.

Tutkijoiden mukaan tämä kertoo siitä, että ihmisellä on yhä tiedostamattomana käytössä samanlaiset käyttäytymismenetelmät lajitoverien ”tunnustelussa” kuin muillakin nisäkkäillä.

Linkit:

Artikkeli tutkimuksesta
Tutkimus verkkojulkaisuna

Kommentit
  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua, jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede