Hyppää pääsisältöön

Patakakkonen muiden maiden ruokien äärellä

Keittiömestari Jaakko Kolmosen suunnittelemassa ja juontamassa Patakakkosessa poikettiin ajoittain myös suomalaisen ruokaympyrän ulkopuolelle. Tähän koosteeseen on kerätty 1980- ja 1990-luvuilta sarjan jaksoja, joissa esitellään eri maiden perinneruokia vaihtuvien vieraiden avustuksella. Lähempiin kohdemaihin Kolmonen myös matkusti paikan päälle.

Yllä nähtävässä ohjelmassa Jaakko Kolmonen vierailee Islannissa ja tutustuu paikalliseen keittiöön ja paikan päällä. Erikoisin herkku on eittämättä alun perin kuumien lähteiden höyryissä kypsytetty "geysir-leipä". Suomen studiossa jaksossa kokataan isänpäiväksi silakkalaatikko Sirkka Gustafssonin kanssa ja esitellään myös suomalaista jälkiuunileipää.

Aasian ja Kaukasian herkut tulkattiin kotistudiossa

Alla nähtävässä ohjelmassa Kolmonen on saanut kotistudioonsa aisapariksi gruusialaisen keittiömestarin Zurab Dvalidzen. Mestarin opastuksella valmistetaan khinkal-lihanyyttejä sekä saslikkia. Jaksossa Kolmonen myös hämmästelee kokkivieraansa kotimaan juomakulttuuria. Gruusiassa kun viinin tarjoilussa lapsille ruokajuomana ei ollut mitään erikoista. 1983 Gruusia kuului Neuvostoliittoon. Seitsemän vuotta myöhemmin maa tunnettiin Georgian tasavaltana ja vuodesta 1995 eteenpäin Georgiana.


Maailman vanhimpiin keittiöihin kuuluvaa kiinalaista perinneruokaa Kolmosen aisaparina valmisti kokki Ding Qianlong. Ruoanlaiton tulkkasi Marja Kaikkonen, eikä kielimuuri noussut esteeksi, kun herrat valmistivat vuonna 1984 possua sekä perinteistä kanakeittoa. Ohjelma katsottavissa alla.


Lisämakuja aasialaisista herkuista tarjoili Suomessa asuva Leena Shah. Vuonna 1986 kotistudiossa tehtiin ja syötiin perinteisiä intialaisia Samosa-leipiä. Ohjelma katsottavissa alla.


Kolmosen varsinaiseksi "pälpäti, pölpöti"-kieleksi kutsumaa tšekkiä oli studiossa tulkkaamassa Tarja Svärd-Ylilehto. Tšekkoslovakialainen kokki Frantisek Zöfert valmisti vuonna 1986 kotimaansa perinteitä kunnioittaen liha- sekä jälkiruokia. Ohjelma katsottavissa alla.


Pohjoismaissa Kolmonen kävi paikan päällä

Vuoden 1984 loppukesästä Kolmonen karisti Suomen pölyt kengistään ja suuntasi Itämeren yli Tanskaan. Tanskalaistuneen Kullervo Pohjaniemen avulla Kolmonen pääsi seuraamaan tanskalaisten voileipien, smørrebrødien, valmistusta. Suomalaisten tyypillisistä eväsleivistä edukseen erottuvissa voileipäteoksissa tuntui olevan vain mielikuvitus rajana. Ohjelma katsottavissa alla.


Vuonna 1985 Kolmonen karautti Pohjois-Norjaan, pohjoisten kalaruokien äärelle. Vesisaaressa kokki tutustui ensin kalajalosteiden ja makkaran valmistukseen tehtaalla ja myöhemmin seurasi perinteikkään kotiruoan valmistusta. Ohjelma katsottavissa alla.


Vuonna 1989 oli tullut aika Kolmosen vierailla Neuvostoliitossa. Alla nähtävässä jaksossa kokki tutustuu Petroskoin lähellä olevassa Prääsän kylässä paikallisten emäntien leipomistaitoihin. Kahvipöytään saadaan lopulta särvintä pyöröjen sekä perinteisten karjalanpiirakoiden muodossa. Ohjelma katsottavissa alla.


Todelliseen fine diningiin taas päästiin käsiksi, kun kokkimme vierailli vuonna 1990 M/S Olympian keittiössä. Laivan ranskalainen keittiömestari Christian Audot valmisti kapteenin pöytään letitettyä lohta ja kuhaa sekä kalakastiketta. Ohjelma katsottavissa alla.

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto