Hyppää pääsisältöön

Patakakkonen muiden maiden ruokien äärellä

Keittiömestari Jaakko Kolmosen suunnittelemassa ja juontamassa Patakakkosessa poikettiin ajoittain myös suomalaisen ruokaympyrän ulkopuolelle. Tähän koosteeseen on kerätty 1980- ja 1990-luvuilta sarjan jaksoja, joissa esitellään eri maiden perinneruokia vaihtuvien vieraiden avustuksella. Lähempiin kohdemaihin Kolmonen myös matkusti paikan päälle.

Yllä nähtävässä ohjelmassa Jaakko Kolmonen vierailee Islannissa ja tutustuu paikalliseen keittiöön ja paikan päällä. Erikoisin herkku on eittämättä alun perin kuumien lähteiden höyryissä kypsytetty "geysir-leipä". Suomen studiossa jaksossa kokataan isänpäiväksi silakkalaatikko Sirkka Gustafssonin kanssa ja esitellään myös suomalaista jälkiuunileipää.

Aasian ja Kaukasian herkut tulkattiin kotistudiossa

Alla nähtävässä ohjelmassa Kolmonen on saanut kotistudioonsa aisapariksi gruusialaisen keittiömestarin Zurab Dvalidzen. Mestarin opastuksella valmistetaan khinkal-lihanyyttejä sekä saslikkia. Jaksossa Kolmonen myös hämmästelee kokkivieraansa kotimaan juomakulttuuria. Gruusiassa kun viinin tarjoilussa lapsille ruokajuomana ei ollut mitään erikoista. 1983 Gruusia kuului Neuvostoliittoon. Seitsemän vuotta myöhemmin maa tunnettiin Georgian tasavaltana ja vuodesta 1995 eteenpäin Georgiana.


Maailman vanhimpiin keittiöihin kuuluvaa kiinalaista perinneruokaa Kolmosen aisaparina valmisti kokki Ding Qianlong. Ruoanlaiton tulkkasi Marja Kaikkonen, eikä kielimuuri noussut esteeksi, kun herrat valmistivat vuonna 1984 possua sekä perinteistä kanakeittoa. Ohjelma katsottavissa alla.


Lisämakuja aasialaisista herkuista tarjoili Suomessa asuva Leena Shah. Vuonna 1986 kotistudiossa tehtiin ja syötiin perinteisiä intialaisia Samosa-leipiä. Ohjelma katsottavissa alla.


Kolmosen varsinaiseksi "pälpäti, pölpöti"-kieleksi kutsumaa tšekkiä oli studiossa tulkkaamassa Tarja Svärd-Ylilehto. Tšekkoslovakialainen kokki Frantisek Zöfert valmisti vuonna 1986 kotimaansa perinteitä kunnioittaen liha- sekä jälkiruokia. Ohjelma katsottavissa alla.


Pohjoismaissa Kolmonen kävi paikan päällä

Vuoden 1984 loppukesästä Kolmonen karisti Suomen pölyt kengistään ja suuntasi Itämeren yli Tanskaan. Tanskalaistuneen Kullervo Pohjaniemen avulla Kolmonen pääsi seuraamaan tanskalaisten voileipien, smørrebrødien, valmistusta. Suomalaisten tyypillisistä eväsleivistä edukseen erottuvissa voileipäteoksissa tuntui olevan vain mielikuvitus rajana. Ohjelma katsottavissa alla.


Vuonna 1985 Kolmonen karautti Pohjois-Norjaan, pohjoisten kalaruokien äärelle. Vesisaaressa kokki tutustui ensin kalajalosteiden ja makkaran valmistukseen tehtaalla ja myöhemmin seurasi perinteikkään kotiruoan valmistusta. Ohjelma katsottavissa alla.


Vuonna 1989 oli tullut aika Kolmosen vierailla Neuvostoliitossa. Alla nähtävässä jaksossa kokki tutustuu Petroskoin lähellä olevassa Prääsän kylässä paikallisten emäntien leipomistaitoihin. Kahvipöytään saadaan lopulta särvintä pyöröjen sekä perinteisten karjalanpiirakoiden muodossa. Ohjelma katsottavissa alla.


Todelliseen fine diningiin taas päästiin käsiksi, kun kokkimme vierailli vuonna 1990 M/S Olympian keittiössä. Laivan ranskalainen keittiömestari Christian Audot valmisti kapteenin pöytään letitettyä lohta ja kuhaa sekä kalakastiketta. Ohjelma katsottavissa alla.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto