Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Vaatejäte roskiksen kautta savuna ilmaan

Suomessa päätyy yksityisiltä ihmisiltä huikeat yli 54 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä roskiin joka vuosi. Tästä osa poltetaan, mutta suuri osa menee kaatopaikoille. Vuonna 2016 astuu kuitenkin voimaan säädös, joka kieltää tekstiilijätteen viemisen kaatopaikalle. Mihin lumput sitten päätyvät?

Tekstiilivirrat Suomessa 2012
Tekstiilivirrat Suomessa 2012 Tekstiilivirrat Suomessa 2012 Kuva: Yle/ Sami Rouhiainen tekstiilivirrat 2012

Kuluttajatutkimuskeskus tutki vuoden 2014 lopussa ihmisten halukkuutta tekstiilien kierrätykseen. Tutkimuksessa selvisi, että valtaosa ihmisistä haluaisi edistää vanhojen vaatteiden kierrätystä. Roskiin vaatteita ei haluttaisi heittää.

Tuleeko lumpuille uuden kaatopaikka-asetuksen takia ensi vuonna omat keräysastiat?

- Ei ainakaan aluksi, tyrmää ylitarkastaja Helena Dahlbo Suomen Ympäristökeskuksesta.

Uudesta asetuksesta huolimatta, vaattejätteen kierrätyksen osalta mikään ei näytä juuri muuttuvan vuonna 2016

Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen (pdf-linkki) mukaan roskiin päätyvistä tekstiileistä meni jätteenpolttoon 38% ja kaatopaikalle 62 %. Polton osuus on siitä todennäköisesti kasvanut.

Uudesta asetuksesta huolimatta, vaattejätteen kierrätyksen osalta mikään ei näytä juuri muuttuvan vuonna 2016. Vastaisuudessa roskiin heitetty lumppu vain menee kaatopaikan sijaan useammin jätteenpolttolaitokseen.

Luonnonvarojen kannalta olisi kuitenkin järkevämpää, että lumpuista tehtäisiin jotain uutta.

Lumpun kerääminen onnistuu, hyödyntäjät puuttuvat

Mihin vaatejätteen voi viedä?

  • Martoilla on vaatteiden ja lumppujen keräystapahtumia aika ajoin eri puolilla Suomea. Uudenmaan piiri kerää esim. keväällä 2015.
  • Vaateketju HM ottaa vastaan kaikenlaisia vaatteita ja kodintekstiilejä myymälöissään.
  • Texvex-poistotekstiilipankiilla on toimipisteitä Forssassa, Loimaalla ja Hämeenlinnassa. Niihin voi viedä puhdasta ja kuivaa tekstiiliä, reiät eivät haittaa.
  • Vaatejätteen voi edelleen myös laittaa sekajätteeseen, josta se menee vuonna 2016 pääsääntöisesti polttolaitoksiin.

  • Hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten UFF ja Fida ottavat vastaan vain ehjää ja puhdasta vaatetta, eivät siis lumppua.

Yksi suurista käytetyn tekstiilin kerääjistä on hyväntekeväisyysjärjestö UFF, joka kerää tekstiilejä noin 12 miljoonaa kiloa ympäri Suomea joka vuosi. Voisiko UFF kerätä myös rikkinäisiä vaatteita hyödynnettäväksi?

- En näe ajatusta mahdottomana, koska meillä on toimiva ja koko Suomen kattava keräysprosessi, sanoo viestinnän ja varainhankinnan koordinaattori Heidi Heinonen UFF:stä.

- Mutta meillä ei ole tällä hetkellä lumpulle järkevää jatkokäyttökanavaa olemassa.

Forssan ja Loimaan alueella toimiva poistotekstiilipankki Texvex on kokeillut lumpun keräystä nuorten työpajojen yhteydessä. Pankkeihin tulevasta lumpusta vain alle 10 prosenttia on päätynyt jätteeseen.

Tekstiilijätteestä siis saisi hyvää raaka-ainetta, mutta mikä on ongelma sen kierrätyksen kanssa?

- Kankaat on nykyään tehty useasta eri materiaalista. Vaatteissa on myös nappeja ja vetoketjuja, jotka joudutaan poistamaan ennen jatkokäsittelyä. Se on työvoimavaltaista, ja lajittelusta kertyy kustannuksia, sanoo Helena Dahlbo.

Kallista keräystä ja käsittelyä ei siis kannata tehdä, ennen kuin lumpulle on hyödyntäjiä.

Texvexin tekstiileistä osa myydään eteenpäin sellaisenaan. Lopuista irrotetaan napit ja vetoketjut, jotta eko-ompelijat voivat ommella niistä uusia vaatteita. Osa pankin tekstiileistä menee Dafecor-yritykselle, joka valmistaa niistä esimerkiksi öljyn imeytysmattoja ja puutarhan kasvialustoja.

Teollisuuden jämäpaloja kierrätetään jo

Uutta kangastakin tekstiilijätteestä voidaan tehdä. Mm. suomalaisyhtiö Pure Waste hyödyntää tekstiilijätettä. Mutta Aasiassa.

- Tekstiilit tehdään vaateteollisuuden ylijäämämateriaaleista, kertoo osakas Hannes Bengs.

Pure Wasten tehdas Intiassa
Pure Wasten tehtaalla tehdään tekstiilijätteestä uutta kangasta. Pure Wasten tehdas Intiassa Kuva: Pure Waste/Jukka Pesola tekstiiliteollisuus

Esimerkiksi t-paitojen leikkaamisessa noin 10-15% trikoosta jää hukkaan. Näitä tekstiiliteollisuuden hukkapaloja Pure Waste käyttää hyväkseen omassa tuotannossa. Voisiko tällaista tehdä Suomessa?

- Kyllä, mutta meillä ei ole sitä tekstiiliteollisuutta, jotta me voisimme toimia kuten nyt toimimme.

Vaatetehtaat ovat siirtyneet maapallon toiselle puolelle, ja siellä on myös se vaatejäte, joka on puhdasta ja jatkokäyttöön helposti sopivaa. Mutta entäpä se kuluttajilta tuleva lumppu?

- Kaikki haluavat löytää siihen ratkaisun, koska se on vähintään yhtä iso ellei isompi jätevuori kuin tehdasylijäämä, Bengs sanoo.

- Olemme tehneet jotain testejä kyllä, ja olemme ehkä siinä pisteessä, että tätä projektia voisi aloittaa. Se on kyllä monen vuoden projekti

Muokkaus 12.3.2014 klo 20.45: toimimattomat linkit korjattu

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.