Maarit Åström
Yle
Ville Alijoki
Yle
Suomessa päätyy yksityisiltä ihmisiltä huikeat yli 54 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä roskiin joka vuosi. Tästä osa poltetaan, mutta suuri osa menee kaatopaikoille. Vuonna 2016 astuu kuitenkin voimaan säädös, joka kieltää tekstiilijätteen viemisen kaatopaikalle. Mihin lumput sitten päätyvät?
Kuluttajatutkimuskeskus tutki vuoden 2014 lopussa ihmisten halukkuutta tekstiilien kierrätykseen. Tutkimuksessa selvisi, että valtaosa ihmisistä haluaisi edistää vanhojen vaatteiden kierrätystä. Roskiin vaatteita ei haluttaisi heittää.
Tuleeko lumpuille uuden kaatopaikka-asetuksen takia ensi vuonna omat keräysastiat?
- Ei ainakaan aluksi, tyrmää ylitarkastaja Helena Dahlbo Suomen Ympäristökeskuksesta.
Uudesta asetuksesta huolimatta, vaattejätteen kierrätyksen osalta mikään ei näytä juuri muuttuvan vuonna 2016
Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen (pdf-linkki) mukaan roskiin päätyvistä tekstiileistä meni jätteenpolttoon 38% ja kaatopaikalle 62 %. Polton osuus on siitä todennäköisesti kasvanut.
Uudesta asetuksesta huolimatta, vaattejätteen kierrätyksen osalta mikään ei näytä juuri muuttuvan vuonna 2016. Vastaisuudessa roskiin heitetty lumppu vain menee kaatopaikan sijaan useammin jätteenpolttolaitokseen.
Luonnonvarojen kannalta olisi kuitenkin järkevämpää, että lumpuista tehtäisiin jotain uutta.
Lumpun kerääminen onnistuu, hyödyntäjät puuttuvat
Mihin vaatejätteen voi viedä?
- Martoilla on vaatteiden ja lumppujen keräystapahtumia aika ajoin eri puolilla Suomea. Uudenmaan piiri kerää esim. keväällä 2015.
- Vaateketju HM ottaa vastaan kaikenlaisia vaatteita ja kodintekstiilejä myymälöissään.
- Texvex-poistotekstiilipankiilla on toimipisteitä Forssassa, Loimaalla ja Hämeenlinnassa. Niihin voi viedä puhdasta ja kuivaa tekstiiliä, reiät eivät haittaa.
- Vaatejätteen voi edelleen myös laittaa sekajätteeseen, josta se menee vuonna 2016 pääsääntöisesti polttolaitoksiin.
- Hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten UFF ja Fida ottavat vastaan vain ehjää ja puhdasta vaatetta, eivät siis lumppua.
Yksi suurista käytetyn tekstiilin kerääjistä on hyväntekeväisyysjärjestö UFF, joka kerää tekstiilejä noin 12 miljoonaa kiloa ympäri Suomea joka vuosi. Voisiko UFF kerätä myös rikkinäisiä vaatteita hyödynnettäväksi?
- En näe ajatusta mahdottomana, koska meillä on toimiva ja koko Suomen kattava keräysprosessi, sanoo viestinnän ja varainhankinnan koordinaattori Heidi Heinonen UFF:stä.
- Mutta meillä ei ole tällä hetkellä lumpulle järkevää jatkokäyttökanavaa olemassa.
Forssan ja Loimaan alueella toimiva poistotekstiilipankki Texvex on kokeillut lumpun keräystä nuorten työpajojen yhteydessä. Pankkeihin tulevasta lumpusta vain alle 10 prosenttia on päätynyt jätteeseen.
Tekstiilijätteestä siis saisi hyvää raaka-ainetta, mutta mikä on ongelma sen kierrätyksen kanssa?
- Kankaat on nykyään tehty useasta eri materiaalista. Vaatteissa on myös nappeja ja vetoketjuja, jotka joudutaan poistamaan ennen jatkokäsittelyä. Se on työvoimavaltaista, ja lajittelusta kertyy kustannuksia, sanoo Helena Dahlbo.
Kallista keräystä ja käsittelyä ei siis kannata tehdä, ennen kuin lumpulle on hyödyntäjiä.
Texvexin tekstiileistä osa myydään eteenpäin sellaisenaan. Lopuista irrotetaan napit ja vetoketjut, jotta eko-ompelijat voivat ommella niistä uusia vaatteita. Osa pankin tekstiileistä menee Dafecor-yritykselle, joka valmistaa niistä esimerkiksi öljyn imeytysmattoja ja puutarhan kasvialustoja.
Teollisuuden jämäpaloja kierrätetään jo
Uutta kangastakin tekstiilijätteestä voidaan tehdä. Mm. suomalaisyhtiö Pure Waste hyödyntää tekstiilijätettä. Mutta Aasiassa.
- Tekstiilit tehdään vaateteollisuuden ylijäämämateriaaleista, kertoo osakas Hannes Bengs.
Esimerkiksi t-paitojen leikkaamisessa noin 10-15% trikoosta jää hukkaan. Näitä tekstiiliteollisuuden hukkapaloja Pure Waste käyttää hyväkseen omassa tuotannossa. Voisiko tällaista tehdä Suomessa?
- Kyllä, mutta meillä ei ole sitä tekstiiliteollisuutta, jotta me voisimme toimia kuten nyt toimimme.
Vaatetehtaat ovat siirtyneet maapallon toiselle puolelle, ja siellä on myös se vaatejäte, joka on puhdasta ja jatkokäyttöön helposti sopivaa. Mutta entäpä se kuluttajilta tuleva lumppu?
- Kaikki haluavat löytää siihen ratkaisun, koska se on vähintään yhtä iso ellei isompi jätevuori kuin tehdasylijäämä, Bengs sanoo.
- Olemme tehneet jotain testejä kyllä, ja olemme ehkä siinä pisteessä, että tätä projektia voisi aloittaa. Se on kyllä monen vuoden projekti
Muokkaus 12.3.2014 klo 20.45: toimimattomat linkit korjattu
