Hyppää pääsisältöön

Donnerin elokuvan Armi on itsetuhoinen naukkailija

Jörn Donner ohjasi elokuvan Armi Ratiasta ja Marimekosta.
Jörn Donner ohjasi elokuvan Marimekosta ja Armi Ratiasta. Jörn Donner ohjasi elokuvan Armi Ratiasta ja Marimekosta. Kuva: Yle marimekko armi elää donner jörn

Elokuvaohjaaja Jörn Donnerin elokuva Armi elää Armi Ratiasta piirtää kuvaa voimakastahtoisesta draamakuningattaresta, jonka elämä ei ollut helppo. Alkoholismia, itsetuhoisuutta, rakkauden kaipuuta. Stradan Marjut Tervola haastatteli ohjaajaa.



Kerrot fiktiivisessä elämäkertaelokuvassa Armin elämästä synkkiä asioita. Miksi?
”Armin elämä kaiken kaikkiaan oli aika synkkää. Mutta ei elokuva pettymyksiä ja itsemurhayrityksiä ainoastaan kuvaa, on siinä onnistumisiakin. Mutta jos sairaudet eivät rassaa, ihminen ei kuole 67-vuotiaana. Jotkut väittivät, että Armi kuoli viinaan. On hyvin mahdollista, että hän sai maksakirroosin.”
Et ole yrittänytkään lähteä tekemään historiallista elokuvaa. Miksi fiktiivinen?

Minna Haapkylä Armi Ratiana.
Minna Haapkylä Armi Ratiana. Minna Haapkylä Armi Ratiana. Kuva: Yle minna haapkylä armi ratia

”Jos haluaa panna yhden elämän 85 minuuttiin, se vaatii jonkinlaista fiktiota. Voi sanoa, että tämä on keksitty tarina, joka perustuu tosiasioihin.
Armi-elokuvaa tehdessäsi et halunnut tehdä pompöösiä, eli perinteistä elokuvaa suurmiehestä tai naisesta. Miksi näin?
”Olen vähän pompöösejä ja suurmieselokuvia vastaan. Minua kiinnostavat pienet tarinat, vähän intiimit. Olen jo saavuttanut sen verran korkean iän, että en halua tehdä pompöösejä.
Elokuvasi on metaelokuva, kun siinä oleva teatteriryhmä yrittää selvittää, kuka Armi on. Samaa rakennetta käyttävät Oscar-elokuva Birdman ja Q-teatterin ylistetty Jotain toista näytelmä. Miten tulit valinneeksi muodissa olevan kerrontatavan?
”Metaelokuvakäsite on elänyt hyvin kauan, se ei ole vain Hollywoodin aikaansaamaa. Se on yksi tehokeino. Tässä elokuvassa sitä on käytetty tietoisesti, kun tiedettiin että haluttiin jotain muuta kuin elämäkertaelokuva.”

Elämäkertaelokuvien jälkiselkkaukset ovat monesti riitaisia. Kysyitkö lupaa elokuvan tekoon Ristomatti Ratialta?

Stradan Marjut Tervola ja ohjaaja Jörn Donner.
Stradan Marjut Tervola ja Jörn Donner Stradan Marjut Tervola ja ohjaaja Jörn Donner. Kuva: Marco Hyvärinen / Yle jörn donner

”Ei varsinaisesti lupaa, mutta Ristomatti tuli hyvin varhaisessa vaiheessa mukaan. Hän kirjoitti minulle käsin kirjeen, että antaa valtuudet minun tehdä mitä haluan. Kaupunginteatterissa oli joku vuosi sitten Armi-näytelmä, joka ei ollut kovin kummoinen. En ole huomannut mitään riidanpoikasta. Käsikirjoittamisen kehittäminen sen sijaan vaatii vakavia keskusteluja, koska alkuun tämä käsikirjoittaja Karoliina Lindgren ei oikein ymmärtänyt mistä on kysymys. Ohjaaja joutuu puuttumaan peliin ja tekemään muutoksia, myös leikkausvaiheessa.
Tunsit Armin henkilökohtaisesti. Olet kirjoittanut teidän suhteesta muun muassa Mammutti-kirjassa.
”En ole kertonut kaikkea. Mutta se todettakoon, että tutustuin häneen vuonna -67, ja hän kuoli -79. Meillä oli hyvin läheiset suhteet, kun olin Marimekon hallituksessa ja sareerausvaiheessakin mukana. Hän oli vieraanvarainen ihminen ja kävin myös hänen maalaistalossa Bökarsissa, missä Armi niin sanotusti piti hovia.
Ristomatti Ratia ja Marjut Tervola
Ristomatti Ratian mielestä elokuvassa on paljon totta. Ristomatti Ratia ja Marjut Tervola Kuva: Juha Meling / Yle ristomatti ratia marjut tervola

Mammutti-kirjassa kerrot, että Armi teki sinuun eroottisia lähentymisyrityksiä?
”Hän yritti naida minua, se on kerrottu, mutta ei hän siinä onnistunut. Hänhän oli hyvin eroottinen ja eroottisesti kiinnostava, mutta ei nyt kuitenkaan minun kannaltani niin kiinnostava. Kyllä hän sitten lopetti. Kännissä hän sitä yritti.

Aiotko tehdä lisää elokuvia?
”Tämänhetkisen kuvion mukaan juu. Kyllä minulla on päässä ja paperilla aiheita, jotka ei kyllä nyt heti toteudu. Olen saanut terveen paperit, ja jatkan, jos minua ei nyt mikään tapa. En kuvittele eläväni satavuotiaaksi, mutta jos elän 90-vuotiaaksi, silloin voi tehdä vielä elokuvia.”

Armi elää -elokuvan ensi-ilta on 20.3. elokuvateattereissa.

Ristomatti Ratia arvioi Armi elää -elokuvaa.

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.