Hyppää pääsisältöön

Taivalkoskella on Suomen vanhin kauppa

Jalavan kaupan vanha isäntä Ari Jalava Taivalkoskella.
Vanha isäntä Ari Jalava on enemmän kuin tyytyväinen, kun kauppa sai jatkajan. Ketään ei kuulemma tarvinnut pakottaa tai painostaa. Ari myös edelleen itse käy kaupalla joka päivä "kiertämässä tiskiä". Jalavan kaupan vanha isäntä Ari Jalava Taivalkoskella. Kuva: YLE/Reetta Arvila ari jalava

Jalavan kauppaa Taivalkoskella hallitsee jo viides sukupolvi. Suomen vanhimman kaupan juuret yltävät vuoteen 1883, kun vienankarjalainen laukkukauppias perusti puodin aikoinaan.

Kolmikymppiset Mikko ja Laura Jalava ovat nyt vuoden verran asuneet kaupan pihapiirissä.

"Perinteisesti isäntäpari aina asuu tässä. Elämänpiiri ei ole kovin laaja, mutta entistäkin sosiaalisempi", hymyilee Laura Jalava.

"Päätös kypsyi pikkuhiljaa ja ihan luontevalta tämä kyllä nyt tuntuu. Parikymppisenä en varmasti olisi kyllä Taivalkoskelle jäänyt", tuumaa Mikko, joka kävi opiskelemassa historiaa muilla mailla. Historian opinnot muuten istuvat uuden kauppiaan mielestä hienosti yksiin Jalavan kanssa, kun ottaa huomioon paikan pitkän menneisyyden.

Paikan historiasta, tunnelmasta ja siellä käyneistä ihmisistä osaa eritoten tarinoida kaupan vanha isäntä Ari Jalava. Puheissa vilahtelee oravannahkoja, vekseleitä, tupakan savua, 4000 kilometrin hevosmatkoja ja naimakauppoja.

Vaikka kaupalla ei enää myydä vanhaan tyyliin esimerkiksi irtoryynejä ja -jauhoja, henkii Jalava historiaa ja valikoima on sitä myöten: muun muassa suomalaisten vaatteiden, kalastus- ja metsästystarvikkeiden lisäksi valikoimissa on paljon perinnetavaraa.

Jalavan kaupassa on näytillä kaupankäynnin historiaa.
Vanhassa kauppahuoneessa on esillä jos jonkinmoista esineistöä liittyen kaupankäynnin historiaan. Vanhoja laskukoneita, purkkeja ja pakkauksia. Lattianrajassa on vielä tallella myös vanhat ryyni- ja jauholaarit, joista asiakkaille punnittiin sopiva määrä jauhoja. Jalavan kaupassa on näytillä kaupankäynnin historiaa. Kuva: YLE/Reetta Arvila vanhoja pakkauksia
Laura ja Mikko Jalava ovat Jalavan kaupan uusi isäntäpari.
Jalavan kaupassa tehtiin sukupolvenvaihdos vuosi sitten ja sittemmin Mikko ja Laura Jalava ovat tehneet kauppaa viidennessä polvessa. Mikko nauraa, että asiakkaat ja yhteistyökumppanit ovat ottaneet vaihdoksen hyvin: hän kun on ensinnäkin ihan samannäköinenkin kuin isänsä. Muutos ei siis ole ollut niin radikaali. Laura ja Mikko Jalava ovat Jalavan kaupan uusi isäntäpari. Kuva: YLE/Reetta Arvila sukupolvenvaihdos
Jalavan kaupasta löytyy paljon vanhaa kaupankäyntiin liittyvä esineistöä.
Ari Jalava tarinoi kuinka entivanhaan kauppaa käytiin oravannahoilla ja tsaarin markalla. Hän myös muistaa hyvin kuinka isoisä laski kaikki kaupat helmitaulun avulla. Tämä vanha kassa on myös nähnyt monet kaupat, kun Jalavan kauppa on ollut kylän keskus, jossa on kauppareissuilla myös yövytty. Jalavan kaupasta löytyy paljon vanhaa kaupankäyntiin liittyvä esineistöä. Kuva: YLE/Reetta Arvila vanha kassa
Jalavan kauppa Taivalkoskella on perustettu jo vuonna 1983.
Jalavan kaupan ja kahvilan pihapiirissä on muun muassa isäntäparin talo sekä vanha navetta. Vaikka matkailijat ja ohikulkijat pistäytyvät perinteisesti usein Jalavaan, on Laura omien sanojensa mukaan tyytyväinen, että edelleen myös paikalliset asioivat kaupalla ahkeraan. Elämä on hyvin sosiaalista, kun kaikkia täytyy tervehtiä ja jututtaa. Jalavan kauppa Taivalkoskella on perustettu jo vuonna 1983. Kuva: YLE/Reetta Arvila suomen vanhin kauppa

Reetta Arvila vieraili kaupalla, kuuntele juttu:

Kommentit
  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.