Hyppää pääsisältöön

Oulun Pyrintö juhli maineikasta taivaltaan vuonna 1954

Oulun Pyrintö juhli komeasti 50-vuotistaivaltaan kesällä 1954. Seura järjesti viikon kestäneiden juhlallisuuksien sarjan ja esitteli laajassa urheilunäyttelyssä toimintansa vaiheita.

Oulun Pyrintö perustettiin vuonna 1904 Oulun kauppa-apulaisten urheiluseuraksi. Pyrinnön lajit ovat vuosien saatossa vaihdelleet, mutta vankimmin mukana ovat olleet paini, painonnosto, voimistelu ja yleisurheilu.

Seuran riveistä on noussut monia tunnettua urheilijoita.

Yrjö Saarela toi seuralle mainetta ja kunniaa painimalla olympiakultaa. Tosin hän liittyi Pyrintöön vasta voittojensa jälkeen.

Ville Pörhölä voitti olympiakultaa kuulantyönnössä vuonna 1920 ja hopeaa moukarinheitossa vuonna 1932. Juoksija Niilo Hartikka piti hallussaan 1500 metrin Suomen ennätystä peräti kymmenen vuotta.

Vuonna 1954 Pyrintö oli Pohjois-Suomen suurin urheiluseura. Sillä oli oma toimitalo ja talouskin vankalla pohjalla, oheisessa filmissä kerrotaan.

Oulun Pyrinnön vuosijuhlassa nähtiin ”kavalkadi kautta aikojen” ja esiteltiin monien näytösten kautta seuran kilpaurheilu- ja harrastustoimintaa.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto