Hyppää pääsisältöön

Pyövelit tappoivat Suomessa tuhansia - millaisia ihmisiä kuoleman tuojat olivat?

Stradan Joonatan pyövelinä
Stradan Joonatan pyövelinä Kuva: Hannamari Luukkanen stradan joonatan pyövelinä

Suomen viimeinen pyövelin virka lopetettiin 1800-luvun alussa. Sitä ennen pyövelit toimivat tärkeinä yhteiskuntajärjestyksen ylläpitäjinä yli 500 vuotta. Näitä synkän ammatin harjoittajia ehti olla Suomessa useita satoja, he hirttivät ja mestasivat tuhansia syyllisiksi tuomittuja.

Kuopion lääninmestaajan kaula- ja käsikirves 1700-luvulta
Kuopion lääninmestaajan kaula- ja käsikirves 1700-luvulta, Rikosmuseo Kuopion lääninmestaajan kaula- ja käsikirves 1700-luvulta Kuva: Hannamari Luukkanen kuopion lääninmestaajan kaula- ja käsikirves 1700-luvulta

Pyövelitkin olivat vain ihmisiä

Mutta millaista elämää nämä kuoleman tuojat viettivät? Siitä kiinnostui Anneli Kanto ja kirjoitti aiheesta kirjan ”Pyöveli”. Kirjassa kerrotaan pyöveleiden elämästä 1600-luvun Suomessa ja Saksassa.

Pyöveleilläkin on historia
”Tajusin, että pyövelitkin olivat ihmisiä, niillä on historia”, kuvailee Kanto hetkeä jolloin hän sai idean kirjaansa.

Ja pyöveleiden elämä on ollut aikoinaan hyvinkin kiinnostavaa, monet uskomattomat tarinat pohjautuvat tositapahtumiin.

Stradan Joonatan pyövelinä leikkikentällä
Tässä sijaitsi mestauspaikka Helsingin Töölössä Stradan Joonatan pyövelinä leikkikentällä Kuva: Hannamari Luukkanen stradan joonatan pyövelinä leikkikentällä

Turun yliopiston historian tutkija Veli Pekka Toropainen on tutkinut pyöveleitä. Heidän roolinsa oli aikoinaan tärkeä yhteiskunnan järjestyksen ylläpidossa. Ihmiset 1600-luvulla uskoivat, että harmonian järkkyminen toi kaikille huonoa onnea. ”Harmonian rikkoja voi aiheuttaa sodan, nälänhädän ja tauteja ja silloin rikos on sovitettava ja se on sovitettava kuolemalla”, tutkija kuvailee aikalaisten ajatuksia.

Pyövelit harjoittivat virkaansa suurissa kaupungeissa kuten Turussa. Veli Pekka Toropainen näyttää missä pyövelit tekivät aikoinaan töitään Turun suurtorilla.

Pyövelin työ ei sopinut heikkohermoisille

Stradan Joonatan pyövelinä
Stradan Joonatan pyövelinä Kuva: Hannamari Luukkanen stradan joonatan pyövelinä

Pyövelin tehtävä oli toteuttaa lain määräämät rangaistukset, he hirttivät, mestasivat, hukuttivat ja ruoskivat syyllisiksi todettuja. Lisäksi rangaistuksena saattoi olla käden tai jalan irtihakkaaminen. ”Usein rikolliset eivät olleet paatuneita roistoja vaan esimerkiksi nuoria naisia, jotka olivat häpeän pelossa tappaneet vastasyntyneet lapsensa”, Anneli Kanto kuvailee pyövelin työtä.

Vaikka lakikirjan mukaan lähes kaikista rikoksista sai kuolemantuomion, ei oikeus todellisuudessa ollut näin julma. Kuolemantuomioita ei annettu montaa vuodessa, mutta pyöveleille keksittiin muita varsin ikäviä tehtäviä. Kidutus oli Suomessa kiellettyä toisin kuin Keski-Euroopassa, jossa pyövelit joutuivat usein rääkkäämään vangittuja. Pyövelin pöyristyttävistä töistä Turussa kertoo historian tutkija Veli Pekka Toropainen.

Työ oli henkisesti rankkaa. ”Työt eivät aina se ei onnistuneet kunnolla, esimerkiksi hirttäminen oli vaikeaa. Tästä oli sellainen seuraus, että aika monista pyöveleistä tuli juoppoja”, kirjailija Anneli Kanto kertoo. Myös itsemurhat olivat yleisiä. Välillä viattomat eläimet joutuivat pyöveleiden pölkylle.

Työstä maksettava palkka oli kuitenkin varsin hyvä. Jokaisesta toimituksesta maksettiin erikseen ja palkkaan kuului asuntoetu ja vaatekerta. ”1600-luvulla kankaat tehtiin ja värjättiin käsin, joten vaate-etu oli arvoltaan huomattava”, kertoo tutkija Toropainen. Pyövelit tekivät myös usein työmatkoja pienemmille paikkakunnille, matkakorvauksena maksettiin viinaa ja olutta. Lisätienestejä pyöveli sai muun muassa telotettujen omaisuudesta ja myymällä kuolemaantuomittujen ruumiinosia taikakaluiksi. Säästäväiset pyövelit saattoivat kerätä huomattavan omaisuuden.

Työn haittapuolena yksinäisyys

Stradan Joonatan pyövelinä baarin ulkopuolella
Stradan Joonatan pyövelinä baarin ulkopuolella Kuva: Hannamari Luukkanen stradan joonatan pyövelinä baarin ulkopuolella

Vaikka pyövelin työstä maksettiin hyvin, oli siinä myös useita haittapuolia. Pyövelit olivat nimittäin yhteiskunnan pohjasakkaa, joita muut ihmiset halveksivat ja pelkäsivät. Pyöveleiden kanssa ei seurusteltu, heitä ei kätelty ja asuntokin oli eristyksissä kaupungin laitamilla. Kirkossa pyövelille oli varattu erikseen hutera penkki kirkon takaosasta. Monissa maissa baariinkaan ei ollut asiaa vaan tuoppi piti nauttia ulkopuolella erillisellä pyövelinpenkillä.

Pyövelin juomakumppani oli haukkumasana

"Pyövelin juomakumppani oli jopa yleinen haukkumasana", Anneli Kanto kertoo. Nykypäiviin on säilynyt kirosana ”peeveli”, joka tarkoitti pyöveliä. Halveksunnan takia monien pyöveleiden oli vaikea löytää vaimoa muiden kuin toisten pyövelien tyttäristä.

Turussa pyöveleiden elämä ei onneksi ollut niin eristetty. Tutkija Veli Pekka Toropainen kertoo historian kirjoihin päätyneestä juomaselkkauksesta pyövelin kanssa.

Pyöveliksi päädyttiin joko perimällä tai rötöstelemällä

Hyvästä palkasta huolimatta pyövelin työhön ei riittänyt hakijoita. Niinpä niihin usein pakotettiin. ”Jos oli rikollinen, joka oli itse saanut kuolemantuomion, hän saattoi pelastua suostumalla pyöveliksi. Sitten leikattiin korva pois pyövelin merkiksi”, kertoo Anneli Kanto.

Tällainen rikollisten rekrytoiminen johti siihen, että monet pyövelit olivat kovia rötöstelemään ja toimivat virassa vain lyhyen aikaa. Saatettiinpa pyövelillekin antaa kuolemantuomio. Esimerkiksi Turussa pyöveleistä oli jatkuva pula. Pyövelin työn houkuttelevuutta ei lisännyt se, että työ oli vaarallista, jopa hengenvaarallista. Historian tutkija Veli Pekka Toropainen kertoo millaisia vaaroja pyöveli kohtasi Turussa.

Toinen tapa joutua pyöveliksi oli periä virka isältään, usein pyöveleiden lapsilla ei ollut edes muita mahdollisuuksia kuin päätyä pyöveliksi. Anneli Kanto tutki kirjaansa varten erilaisia pyöveleitä, yksi kirjan pyövelin esikuvasta oli 1600-luvulla elänyt Heikki Hakalainen, joka toimi virassaan oli 40 vuotta.

Totuus tarua ihmeellisempää

Pyöveli- kirjan tapahtumat tuntuvat todella hurjilta 2000-luvun lukijalle. Monet tapahtumat perustuvat kuitenkin historiasta löytyviin kirjoituksiin. Näin Anneli Kanto kertoo kirjan tapahtumien alkuperästä.

Tarinaa pyöveleistä Stradassa 20.3 klo 21:30.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.