Hyppää pääsisältöön

Rintasyöpä nuorella miehellä

Erik Siekkinen
Erik Siekkinen sairastui rintasyöpään. Erik Siekkinen Kuva: Yle, Akuutti erik siekkinen

Rintasyöpää pidetään pelkästään naisten sairautena, mutta se voi tulla myös miehille. Heinolalainen Erik Siekkinen sairastui rintasyöpään alle 30-vuotiaana. Oikea rinta kipeytyi kuntosaliharjoituksen aikana.

– Vähän varomattomasti laskin käsipainon rinnalle ja tunsin aika ikävän piston, joku siellä rinnassa häiritsi. Siellä tuntui joku patti.

Kun kipu ei mennyt ohi, meni Erik lääkärin vastaanotolle.

– Itse epäilin, että siinä oli aikoinaan ulkoinen katetri jotenkin tuli mielikuva, että siinä olisi arpi joka on kasvanut sisäänpäin. Lääkärin kanssa ajateltiin, että miksei voisi olla jotain tällaista. Sitä kautta ultraääneen, näkyykö mitään.

Tämä merkitsi, että nuori mies oli jo toista kertaa elämässään sairastunut syöpään.

Ultraääni paljasti, että jotain ulkopuolista rinnassa on, mutta edelleen epäiltiin, että se on edellisen leikkauksen jäljiltä liikakudosta.

Päijät-Hämeen keskussairaalassa otettiin koepala, joka paljasti, että kudos olikin pahanlaatuista, eli kyseessä oli rintasyöpä.

Tämä merkitsi, että nuori mies oli jo toista kertaa elämässään sairastunut syöpään. Viisivuotiaana Erikillä oli munuaissyöpä eli Wilmsin tuumori. Siinä yhteydessä toinen munuainen poistettiin ja hän sai lisäksi sytostaatti- ja sädehoitoja.

Suoraa yhteyttä syövillä ei Siekkisen oman käsityksen mukaan ole, joskin lapsena saadut sädehoidot ovat saattaneet vaikuttaa uuden syövän syntyyn.

Aikaa ehti kulua

Oikea diagnoosi löytyi vasta pitkällisten tutkimusten jälkeen, sillä kukaan ei aluksi osannut epäillä nuoren miehen sairastavan rintasyöpää.

– Oli mennyt muistaakseni ainakin puolisen vuotta. Aika hitaasti edettiin, koska ei ollut mitään kiirettä, kuukausi sinne ja kuukausi tänne, Erik muistelee.

Lääkäri oli heti sitä mieltä, että rinta täytyy leikata ja samalla poistaa kainalon imusolmukkeet. Erik ei ollut yhtä vakuuttunut näin suoraviivaisesta toiminnasta.

– Minä olin vähän vastaan. Tässä vaiheessa kainalosta ei ollut mitään tietoa, kukaan ei ollut tutkinut imusolmukkeita. Miksi sitä ruvetaan poistamaan ilman erillistä tutkimusta, ellei siellä mitään ole? Valitettavasti lääkäri oli aika eri mieltä minun kanssani. Kun se on sellainen tapa, että meillä tehdään näin. Kyllä sinä pärjäät, vaikka ne imusolmukkeet poistetaan, vaikkei siellä mitään olisikaan.

Imusolmukkeilla jatkossa iso merkitys

Tämä alkuepisodi, ettei vartijasolmuketutkimusta tehdä, oli Erikin mielestä ainoa negatiivinen asia, minkä hän on kokenut.

– Sitä en vieläkään ymmärrä. Ainoa peruste on, että sinä olet nuori ja sinä olet mies, niin ei sinulle tarvitse tehdä tätä vartijasolmuketutkimusta.

Erik Siekkinen
Erik Siekkinen Kuva: Yle, Akuutti erik siekkinen

Erik on itse pyrkinyt ottamaan asioista selvää ja löytämään tiedon, mitä rintasyöpään liittyen on kirjoitettu. Siksi hän ei niellyt lääkärin ajatusmallia kyseenalaistamatta sitä:

– Naisistakin puolet säilyttää kainalon imusolmukkeet näiden tutkimusten takia, koska muuten ne leikattaisiin automaattisesti pois.

Imusolmukkeilla on rintasyövän jälkeisessä elämässä suuri merkitys. Onneksi Erik sai yhteyden lääkäriin, joka hoitaa paljon nuoria potilaita. Hänen kauttaan Erik sai siirron Helsinkiin.

– Uuden lääkärin kanssa jatkettiin ja tehtiin tarvittavat vartijasolmuketutkimukset. Lopulta koko rinta käytännössä poistettiin ja valitettavasti myös vartijasolmuketutkimuksessa näkyi, että kolmessa imusolmukkeessa oli jo jotain. Siksi myös kainalo evakuoitiin ja poistettiin sieltä käytännössä kaikki mitä läksi.

Toipuminen kestää pitkään

Leikkauksesta Erik ajattelee toipuneensa hyvin ja huonosti.

– Toipuminen on aika pitkä prosessi. Pitkään siinä on mennyt. Alussa oli kokonaan poissa normaalista päiväjärjestyksestä. Itsekin ihmettelin, miten paljon leikkaus vaikutti käden voimaan. Kahvipannuakin oli vaikea pitää kädestä.

Kuntoutus aloitettiin heti leikkauksen jälkeen. Fysioterapeutti näytti venytyksiä, joilla lähdettiin hoitamaan käden liikkuvuutta. Lymfakierron hyväksi parasta kotiliikuntaa on keppijumppa.

Elämä ilman käden imusolmukkeita ei kuitenkaan ole ongelmatonta.

Enemmän puhutaan naisten suhteen rinnoista ja siihen liittyen ulkonäkökeskeisyydestä.

– Heti kotiin päästyäni käsi oli jo turvoksissa. Vaikka minulla oli dreenit, jotka poistivat haavan alueelta kudosnestettä, kertyi kainalon alueelle neste- ja rasvakertymä. Jälkimainingit olivat heti havaittavissa. On sanottu, että turvotus voi paljastua vasta vuoden kahden kuluttua leikkauksesta, esimerkiksi jonkun onnettomuuden yhteydessä, mutta minulla turvotus oli käytännössä seuraavana päivänä.

– Parasta, mitä turvotukselle voi tehdä, on pitää kompressiohihoja ja -hanskoja, joita itselläkin on. Toinen ovat lymfahieronnat. Nekin ovat vähän kiistanalaisia. Toiset sanovat, että niistä on apua ja toiset, ettei. Itse omalla kohdalla koen, että niistä on helpotusta. Hihan pitäminen ei välttämättä ole kovin mukavaa ja tietysti se vähän häiritsee, eikä helteelläkään ole kiva. Mutta omien kokemusten mukaan se parhaiten estää turvotusta ainakaan pahentumasta.

– Nuoria potilaita on yhä enemmän, aktiivisia naisia ja miehiä. Enemmän puhutaan naisten suhteen rinnoista ja siihen liittyen ulkonäkökeskeisyydestä. Mutta käteen liittyvät lymfakierron ongelmatkaan eivät ole mikään leikin asia. Ne voivat tulevaisuudessa olla isompia asia kuin mikä se rinnan poisto on.

Avoimesti omassa blogissa

Erik on huomannut, että avoimuus on hyvä asia sairastumisen hetkellä.

– Täytyy rohkeasti pyytää apua kavereilta, tutuilta ja perheeltä. Aika vaikea tällaista on yksinkään hoitaa. Vaikka ei tulisi edes sitä henkistä painetta, niin fyysisesti voi tarvita apua. Esimerkiksi kaupassa käynti on hankalaa silloin, kun on huono olo ja palaudut leikkauksesta. On hyvä että joku tulee katsomaan.

Erik on pitänyt myös blogia. Alkusysäyksen kirjoittamisella hän sai huomattuaan, että konkreettista tietoa sairaudesta on vähän tarjolla.

Erik Siekkinen
Erik Siekkinen Kuva: Yle, Akuutti erik siekkinen
– Erityisesti tähän lymfa-asiaan halusin ottaa kantaa, sillä siitä puhutaan aivan liian vähän. Tulet kotiin sinulla on käsi kipeä ja se käsi on turvoksissa. Et pysty sille tekemään mitään. On kiva kuulla, miten muut ihmiset pärjäävät. Mitä he tekevät? Teenkö nyt kaiken oikein vai voisiko jotain tehdä toisella tavalla? Voin ainakin jakaa nämä omat kokemukset, jos joku joutuu samaan tilanteeseen, niin hän katsoo tämän blogin.

– Olen aina ollut suorasanainen. Olen sanonutkin, että jos et tykkää suorista sanoista, jätä mieluummin lukematta.

Ammatti meni uusiksi

Sairastumisen myötä Erikiltä meni myös ammatti. Hän oli ollut töissä kierrätysalalla jo kuusi vuotta. Valitettavasti saman työn tekeminen ei enää onnistunut. Ensin ongelmana oli leikkauksesta toipuminen ja hoidot. Työ alumiinisulatossa oli liian fyysistä ja rankkaa. Leikkauksen jälkeen käden kanssa pitää olla myös hyvin varovainen, eikä siihen saa esimerkiksi tulla haavoja.

– Alumiinisulatossa on kuumaa ja siellä on metalliroiskeita. Vaikka kuinka jaksat nostaa, niin siellä on aina palovammavaara olemassa. Jos käsi palaa, niin se voi tulehtua ja pahentua entisestään.

– Onneksi työnantaja, lääkäri ja vakuutusyhtiö ovat suhtautuneet asiaan erittäin positiivisesti. Tällä hetkellä mietinnässä on haku uudelleenkoulutukseen. Sairastumisen yhteydessä syntyi uusi kiinnostus valokuvaukseen. Uusi ammatti voisi löytyä valokuvauksen, journalismin, markkinoinnin tai mainonnan suunnalta.

Treeni jatkuu, mutta erilaisena

Erik Siekkinen
Erik Siekkinen Kuva: Yle, Akuutti erik siekkinen
Erik jatkaa itse kuntosalitreeniä, mutta sovelletusti. Sairastuminen merkitsi ensin taukoa aiempaan 4-5 kertaa viikossa tapahtuneeseen treenaamiseen.

– Tällaisessa tilanteessa, jossa et saa kahvipannuakaan nostettua, ei siinä ole paljon mitään iloa mennä salillekaan.

Nyt kuitenkin harjoittelu jatkuu.

– Harjoitukset ovat nyt erilaisia, ylläpitäviä ja kuntouttavia. Yritän pitää liikkuvuutta yllä erityisesti olkapäässä, että se ei ”jäätyisi” ja leikkausarpi ei lähtisi vetämään kroppaa kasaan,

– Ei se elämä tähän lopu, Erik sanoo lopuksi.

Toimittaja: SINI SILVÀN

Erik Siekkisen blogi: erikvsrintasyopa.blogspot.fi

Lisää ohjelmasta

Risto Laitila testaa Mikko Penttilän muistia.
Risto Laitila testaa Mikko Penttilän muistia. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Tupakka naisen kädessä.
Tupakka naisen kädessä. Kuva: Yle, Akuutti tupakka
Nainen ja mies halaavat.
Nainen ja mies halaavat. Kuva: Yle, Akuutti halaus
sateenvarjon alla suojassa ilkeiltä sanoilta
sateenvarjon alla suojassa ilkeiltä sanoilta Kuva: Anne Mäittälä/Yle rasismi
Kuvituskuva: Vanhempi leijuu saippuakuplan sisällä pesukoneen yläpuolella. Pesukoneen ympärillä on suuri pyykkikasa.
Kuvituskuva: Vanhempi leijuu saippuakuplan sisällä pesukoneen yläpuolella. Pesukoneen ympärillä on suuri pyykkikasa. Kuva: Anne Mäittälä vanhemmuus,lapset (perheenjäsenet),palautuminen,Akuutti,hyvinvointi