Hyppää pääsisältöön

Tupakka vaarantaa sikiön kehityksen

Tupakka naisen kädessä.
Tupakka naisen kädessä. Kuva: Yle, Akuutti tupakka

Raskaana olevan äidin tupakointi altistaa sikiön tuhansille terveyttä haittaaville kemikaaleille. Raskaudenaikaisen tupakoinnin on todettu muun muassa lisäävän lasten ja nuorten psykiatrista sairastuvuutta sekä psykiatristen lääkkeiden käyttöä.

Suomessa raskaudenaikainen tupakointi on pysynyt korkealla tasolla 20 - 30 viime vuoden aikana, vaikka se muissa Pohjoismaissa on samassa ajassa puolittunut.

Turun yliopistossa on tutkittu raskaudenaikaisen tupakoinnin aiheuttamia aivohaittoja syntyvälle lapselle. Tutkimus koostui kahdesta osasta.

PIPARI-projektissa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tutkittiin alle raskausviikolla 32 syntyneitä tupakalle altistuneita pikkukeskosia. Heille tehtiin pään magneettikuvaus lasketussa ajassa ja pään kasvua seurattiin kaksivuotiaaksi asti.

– Tutkimuslöydöksenämme oli, että näillä pikkukeskosilla, jotka olivat altistuneet raskaudenaikaiselle tupakoinnille, oli merkitsevästi pienemmät etuaivolohkoset ja pikkuaivotilavuudet lasketussa ajassa. Ne ovat tärkeitä aivoalueita normaalille psyykkiselle kehitykselle, kertoo tutkija Mikael Ekblad Tyksin Lasten ja nuorten klinikalta.

Mikael Ekblad haastattelukuvassa.
Tutkija Mikael Ekblad, Lasten ja nuorten klinikka, TYKS. Mikael Ekblad haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Akuutti mikael ekblad

Päänympäryksessä ei kuitenkaan todettu eroa lasketussa ajassa. Tupakka-altistuksen kestolla näyttää olevan merkitystä. Ennenaikainen syntymä saattaa jopa suojata lasta äidin tupakoinnin haitoilta, sillä loppuraskauden tupakka-altistus jää pois.

Tupakointi lisää lapsen psyykkistä sairastuvuutta

Toisessa tutkimuksessa käytettiin valtakunnallisia rekisteritietoja kaikista Suomessa vuonna 1987 - 1989 syntyneistä lapsista. Syntymärekisteristä saatiin neuvolasta peräisin oleva tieto äidin tupakoinnista raskauden aikana ja tutkimuksessa tarkasteltiin lapsen myöhemmin erikoissairaalassa saatuja psykiatrisia diagnooseja aina noin 20-vuotiaaksi saakka. Tutkimuksessa voitiin huomioida myös äidin saama psykiatrinen sairaalahoito.

– Havaittiin, että lapsilla, jotka olivat altistuneet raskaudenaikaiselle tupakoinnille, oli merkitsevästi enemmän psyykkistä sairastuvuutta. Tupakalle altistumattomista noin 14 prosentilla oli joku erikoissairaanhoidossa saatu psykiatrinen diagnoosi, kun vastaavasti tupakalle altistuneilla 20 - 25 prosentilla eli lähes neljännellä oli psykiatrinen diagnoosi, Ekblad selvittää.

Eniten yhteyttä löytyi raskaudenaikaisen tupakoinnin ja ylivilkkaus- ja keskittymishäiriöiden välillä.

– On tärkeää myös tietää, että jos äiti tupakoi, se ei tarkoita, että jokainen sairastuu psyykkisesti ja jokaiselle tulee muutoksia aivoihin, vaan riski suurenee sillä, Ekblad huomauttaa.

Nikotiini ja hiilimonoksidi läpäisevät istukan

Tupakka sisältää tuhansia kemiallisia aineita ja niistä useita kymmeniä on luokiteltu syöpää aiheuttaviksi. Raskauden aikana haitallisimpia ovat nikotiini ja hiilimonoksidi. Molempien on osoitettu siirtyvän istukan verenkierron kautta sikiön verenkiertoon.

– Hiilimonoksidi ja nikotiini supistavat verisuonia ja heikentävät istukan verenkiertoa, jolloin sikiön ravinnon saanti ja samalla hapensaanti pienenevät. Jos on altistunut raskaudenaikaiselle tupakoinnille, vauvoilla on pienemmät pään ympärykset. Pään kasvu ja päänympärys heijastavat sitä normaalia aivojen kehitystä, kuvailee Ekblad.

Odotusaikana tupakoivan äidin vastasyntyneet voivat kärsiä jopa vieroitusoireista heti syntymän jälkeen, mikä voi ilmetä vauvan itkuisuutena ja ärtyisyytenä.

Tupakointi kannattaa lopettaa kaikissa raskauden vaiheissa

Suomessa 15 - 16 prosenttia odottavista äideistä tupakoi eli noin joka kuudes, raskaana olevista teineistä peräti joka toinen. Tupakkarajoituksista ja terveysvalistuksesta huolimatta raskaudenaikainen tupakointi on Suomessa pysynyt samalla tasolla jo lähemmäs 30 vuotta, kun muissa Pohjoismaissa odottavien äitien tupakointi on tässä ajassa puolittunut.

– Ruotsissa ja Tanskassa raskaudenaikainen tupakointi oli hyvin yleistä vielä 80-luvulla, jolloin joka kolmas tupakoi raskauden aikana. Nykyisin Ruotsissa tupakoi alkuraskaudesta ainoastaan 6 prosenttia ja loppuraskaudesta enää 4 prosenttia, Ekblad kiittelee.

Suomessakin yhä useampi lopettaa tupakoinnin raskauden edetessä. Neuvoloissa äidin alkoholinkäyttöön puututaan herkästi, sillä alkoholin haitat kehittyvälle sikiölle kuten riski kehityshäiriöihin ja epämuodostumiin tunnetaan hyvin.

Ultraäänitutkimusta tehdään raskaana olevalle naiselle.
Ultraäänitutkimusta tehdään raskaana olevalle naiselle. Kuva: Yle, Akuutti sikiön ultraäänitutkimus

– Nykyisin ei ehkä puhuta tupakoinnin haitoista neuvolassa riittävästi. Olisi tärkeää tuoda sitä esille ja tarvittaessa ohjata nainen lääkärille keskustelemaan siitä, pohtii Ekblad.

– Raskaudenaikainen tupakointi kannattaa lopettaa missä vaiheessa raskautta tahansa. Se on erittäin hyödyllistä sikiölle. Tiedetään, että sikiö kehittyy varsinkin toisen raskauspuoliskon aikana erittäin paljon ja paino kymmenkertaistuu. Mitä aikaisemmin saa lopetettua sitä parempi, Mikael Ekblad kannustaa.

Paitsi odottavan äidin tupakoinnilla, myös passiivisella tupakoinnilla kuten kumppanin savuttelulla on haittavaikutuksia sikiöön. Vahvasti nikotiiniriippuvaiselle tupakoinnin lopettaminen on helpommin sanottu kuin tehty.

– Suomessa Käypä hoito -suosituksen mukaan voidaan harkita raskauden aikana myös nikotiinikorvaushoitoa, mutta silloin kannattaa keskustella asiasta lääkärin kanssa. Sitä kannattaa käyttää mahdollisimman lyhyen aikaa ja ainoastaan lyhytvaikutteisia nikotiinituotteita, ei laastareita vaan esimerkiksi nikotiinisuihkeita, toteaa Ekblad.

Tupakoinnin lopettamisesta on hyötyä myös äidille. Jos äiti ei tupakoi, ovat raskaudenaikaiset verenvuodot harvinaisempia, pahoinvointia on vähemmän ja keskenmenoriski pienenee.

Lue lisää:
Turun yliopiston lastentautiopin väitöstutkimus: Smoking during pregnancy and fetal brain development, Mikael Ekblad

Mistä apua?
Stumppi.fi
Tuhkalapset
THL: Tupakoinnin lopettaminen

Asiantuntija: MIKAEL EKBLAD, LT, terveyskeskuslääkäri, Harjavallan terveyskeskus; tutkija, Lasten ja nuorten klinikka, TYKS

Lisää ohjelmasta

Risto Laitila testaa Mikko Penttilän muistia.
Risto Laitila testaa Mikko Penttilän muistia. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Erik Siekkinen
Erik Siekkinen Kuva: Yle, Akuutti erik siekkinen
Nainen ja mies halaavat.
Nainen ja mies halaavat. Kuva: Yle, Akuutti halaus
Juha Riikonen kelluu märkäpuku päällä vedessä lumpeiden seassa.
Juha Riikonen kelluu märkäpuku päällä vedessä lumpeiden seassa. Kuva: Tero Kyllönen, Yle Akuutti,triathlon,Juha Riikonen
Jenni Tamminen istuu pieni tytär sylissään vaaleassa huoneessa. Molemmat katsovat kameraan.
Jenni Tamminen istuu pieni tytär sylissään vaaleassa huoneessa. Molemmat katsovat kameraan. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle Akuutti,imetys,estrogeenit,sukupuolihormonit
Kaksi ihmistä istuu tummassa ympäristössä. Kasvoja ei näy. Molemmat pitävät omista käsistään kiinni.
Kaksi ihmistä istuu tummassa ympäristössä. Kasvoja ei näy. Molemmat pitävät omista käsistään kiinni. Kuva: Unsplash ero,Akuutti,tunteet
Kommentit