Hyppää pääsisältöön

Minkä väristä on elämä ulkoavaruudessa?

Lisa Kaltenegger
Tähtitieteen professori Lisa Kaltenegger ja elämän värejä petrimaljoissa Lisa Kaltenegger Kuva: Vasyl Kacapyr lisa kaltenegger

Eksoplaneettojen elämän edellytysten tarkkaan tuntemiseen ja mahdollisen elämän löytymiseen on vielä matkaa, mutta askelia eteenpäin on tutkimuksessa jälleen otettu. Samalla on selvinnyt se, minkä värinä maan ulkopuolinen elämä meidän silmiimme näyttäytyisi.

Millaisin perustein elämää voisi muualta maailmankaikkeudesta löytyä? Entä miten sitä kannattaa etsiä? Kansainvälinen tutkijaryhmä on nyt selvittänyt, miten erilaiset Maan elämänmuodot vaikuttavat planeetastamme heijastuneeseen valoon. Eli yksinkertaistetusti: minkä värisenä meidän tuntemamme elämä ulkopuolisen silmiin tai vastaaviin aistinelimiin näyttäytyy.

Saaduista tuloksista on koottu tietokanta, jossa on kaikkiaan 137 mikrobitasoisen elämänmuodon "sormenjäljet". Kaikki eliöt ovat luonnollisesti Maan asukkeja, mutta jos muilla planeetoilla on elämää, se on todennäköisesti yksisoluista, korkeintaan mikrobien kehitysasteella.

Suurimman osan historiastaan myös Maan elämä on ollut mikrobitasoista ja olisi vaatinut tarkastelua mikroskoopin avulla. Eksoplaneettojen tutkiminen sillä tarkkuudella on toistaiseksi kaukaisen tulevaisuuden haave, mutta jopa yksisoluiset eliöt jättävät jälkensä planeetasta heijastuneeseen valoon.

mikrobit vaikuttavat siihen, minkä väriseltä elollinen eksoplaneetta näyttää

Vaikka kaukaisella eksoplaneetalla olisi kehittynyttäkin elämää, se on jossakin vaiheessa ollut yksisoluista ja siinä muodossa sitä todennäköisesti esiintyisi edelleen. Erilaiset ja nyt – kiitos uuden tutkimuksen myötä syntyneen tietokannan – tiedämme miltä elollinen Maa näyttäisi kaukaa katsottuna

Miltä muut maailmat näyttäisivät?

"Tietokannan avulla olemme saaneet ensimmäisen kerran vihiä siitä, miltä muut maailmat voisivat näyttää. Tutkimuksessa tarkasteltiin laajaa joukkoa erilaisia eliöitä, joista osa viihtyy hyvin ankarissa oloissa", toteaa tutkimuksessa mukana ollut tähtitieteen professori Lisa Kaltenegger.

Kaltenegger johtaa Cornellin yliopiston vastaperustettua "Vaaleansinisten pisteiden instituuttia" (Institute for Pale Blue Dots), jonka tutkimuskohteena ovat eksomaailmat ja erityisesti elämän kannalta suotuisat kiviplaneetat.

Eksoplaneettoja
Eksoplaneettoja Kuva: Vasyl Kacapyr eksoplaneetat

Eksoplaneetoilla mahdollisesti esiintyvä elämä poikkeaa todennäköisesti huomattavasti Maassa tapahtuneen evoluution tuotoksista. Tuntemalla oman planeettamme eliöiden aikaansaama värimaailma, tiedämme tai voimme yrittää arvata, mitä vieraalta elämältä voi odottaa. Kunhan saamme rakennettua riittävän tehokkaita teleskooppeja, joilla mahdollisen elämän sormenjäljet pystytään erottamaan.

Tutkimuksesta kerrottiin Cornellin yliopiston tiedotteessa ja se on ilmestynyt 16. maaliskuuta Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa.

Kirjoittaja: Markus Hotakainen

Tietokanta Cornellin yliopiston sivuilla

Artikkeli aiheesta Tiedetuubissa

Kommentit
  • "On tehty paljon hyviä lääkkeitä hiirille" – Lääkkeiden kehitys on monivaiheista eikä aina riskejä vailla

    Suomessa lääkkeiden sääntely on kuitenkin maailman huippua.

    Koronalääkkeen etsintä on johtanut osittain hätiköityihin päätöksiin. Kun uutta lääkettä testataan, ei kaikkia haittavaikutuksia voi ennalta aavistaa. Suomessa lääkkeiden sääntely on onneksi kuitenkin maailman huippua. Silti esimerkiksi tutun parasetamolin vaikutusmekanismia ei tarkasti tunneta, vaikka sitä on käytetty kipulääkkeenä yli sata vuotta.

  • Avaruuslentojen erikoismies Elon Musk ja hänen lentävät rehusiilonsa

    Kuusi vastausta Elon Muskista ja hänen avaruusyhtiöstään.

    Miljardööri Elon Musk on huimilla visioillaan muuttanut avaruusalaa radikaalisti. Muskin avaruusyhtiön SpaceX:n lähitulevaisuus on hyvin kiinnostavaa aikaa jopa koko ihmiskunnan näkökulmasta: saammeko pikalinjan avaruuteen?

  • Kaasupallo herää unestaan – luvassa roihuja ja ryöpsähdyksiä taivaalla

    Auringossa alkaa taas tapahtua

    Parin vuoden ajan kestänyt rauhallisuus on nyt päättymässä: Auringon pinnalta on havaittu ensimmäiset merkit uuden aktiivisuusjakson alkamisesta. Pian Aurinko on todennäköisesti taas innokkaimmillaan, röyhäyttelee ulos avaruuteen suuria protuberansseja ja sen pintaa koristavat suuret pilkkuryhmät. Tuloksena saattaa olla sähköverkkoja sammuttavia avaruusmyrskyjä ja satelliitteja jumittavia hiukkashyökkäyksiä.