Hyppää pääsisältöön

Näin ilmiannat luontohavaintosi!

Retkeilijä metsässä
Retkeilijä metsässä Kuva: yle / Elina Toivonen retkeilijä

Kun viimeksi kuljit tutulla metsäpolullasi ja havaitsit oudon kasvin, kuulit erikoisen linnunlaulun tai sammakko hyppäsi jalkojesi edestä, ilmoititko silloin havainnostasi? Jos et, olisi ehkä kannattanut.
Pienikin ja vaatimattomalta tuntuva luontohavainto saattaa olla tutkijoille arvokas.

Polku kangasmetsässä
Polku kangasmetsässä Kuva: yle / Elina Toivonen polku

Luontoharrastajat tärkeä apuvoima tutkijoille

Jonkin lajin väheneminen, lisääntyminen tai siirtyminen ovat tärkeitä viestejä muuttuvasta ympäristöstä. Esimerkiksi laajamittainen kalakuolemien toteaminen voi kertoa huolestuttavasta vesistöön kohdistuvasta uhasta, joka vaikuttaa koko ekosysteemiin. Suomella on EU:n jäsenvaltiona velvollisuus seurata ympäristöä ja lajeja sekä raportoida säännöllisin väliajoin.
Laaja maantieteellinen kattavuus on olennaista luonnontilan seurannassa ja siksi yhteistyö harrastajien kanssa ympäri Suomea on hedelmällistä. Osa seurannoista vaatii enemmän harrastuneisuutta ja lajintuntemustietoja, mutta on myös vaatimuksiltaan kevyempiä seurantoja.

Nainen kiikaroi
Nainen kiikaroimassa Nainen kiikaroi Kuva: Flickr.com/miss*cee, Kuva julkaistu Flickr-palvelussa CC-lisenssillä https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/2.0/ kiikarit

Linnut huomataan

Tyypillinen kansalaishavainto on havainto jostain lajista, jossain paikassa, jonakin aikana. Eniten havaintoja tulee linnuista, sillä ne ovat melko hyvin tunnettuja, niitä näkee helposti ja lintuharrastajienkin määrä on suuri.
Suomen linnuston levinneisyyttä on selvitetty viimeksi vuosina 2006-2010 ja sen aineiston keräämiseen osallistui yli 5000 lintuharrastajaa. Tuloksena syntyi Suomen kolmas lintuatlas.Tätä ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman suurta harrastajajoukkoa.


Kirjaa havaintosi

Satunnaisen havainnon mistä vaan eliöstä voi ilmoittaa mm. Luomuksen havaintopalveluihin. Yksittäinen ja tavalliselta tuntuva havainto saattaa aineiston kertyessä muodostua arvokkaaksi. Kun teet mielestäsi mielenkiintoisen luontohavainnon, kirjaa ylös aika, paikka ja mitä olet havainnut. Myös valokuva on monesti hyödyllinen lisä.
Vuodenajat rajaavat havintojen tekemistä. Talviaiheista tutkijoita kiinnostaa miten ja missä perhoset talvehtivat ja lepakot horrostavat. Kevään edetessä tutkitaan mm. lajien ensihavaintoja ja sammakoiden ja matelijoiden levinneisyyttä. Kesän ollessa kukkeimmillaan voi tehdä havaintoja päiväperhosista, putkilokasveista ja vieraslajeista Suomen luonnossa.

Kaikki lajitiedot pian yhdessä paikassa

Suomen lajitietokeskus on Luomuksen (Luonnontieteellinen keskusmuseo) käynnistämä valtakunnallinen portaalihanke. Verkkopalvelu kokoaa Suomessa luonnon monimuotoisuuden samaan osoitteeseen ja palvelee siten niin tutkijoita kuin tavallisia kansalaisiakin. Palvelun testiversiota voi jo käydä tutkimassa.

AIHEESTA LISÄÄ:
Suuri sammakko-ja matelijakartoitus alkaa!
Sammakkojahdissa töissä ja vapaalla

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.

  • Raakun lemmenloma onnistui – erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka lisääntyi laboratoriossa! Paluu kotijokeen on vielä mahdotonta

    Ensimmäiset viljellyt raakun poikaset ovat syntyneet.

    Erittäin uhanalaiset jokihelmisimpukat eli raakut voivat huonosti Suomen joissa ja puroissa. Vuonna 2016 alkoi pelastusoperaatio, jossa raakun toukkia kerätään ja kasvatetaan tutkimuslaitoksessa. Pelastustoimet tuottavat nyt tulosta, sillä ensimmäiset viljellyt poikaset ovat syntyneet! Kotijoessa ne eivät kuitenkaan vielä selviytyisi ilman tukitoimia.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.