Täällä voit jatkaa chatissa 17.3. käytyä keskustelua Pullopostia lapsuudesta -sarjan viidennen jakson herättämistä tunteista ja ajatuksista.
Chatin asiantuntijat eivät ole enää tällä kommentointipalstalla mukana, mutta jatketaan keskustelua kysymyksillä, pohdinnoilla ja vertaistarinoiden kertomisella. Kommentointiosa on sivun lopussa ja kommentointi on avattu alkoholistien aikuisten lasten ja muiden läheisten keskustelua varten. Aiheeseen liittymättömät kommentit poistetaan.
Tässä vielä tiistai-illan 17.3. chat-keskustelu.
Alle Yle 3/17/15 9:19 PM
Keskustelua voi jatkaa täällä
Marika Ketola 3/17/15 9:18 PM
Kiitos hyvästä keskustelusta!
SV 3/17/15 9:17 PM
Kiitos ohjelmasta ja keskusteluista. Melkein harmittaa, että olen ensi viikolla matkoilla, enkä pääse osallistumaan
Daniel 3/17/15 9:17 PM
Kiitos vinkeistä
Mikko 3/17/15 9:17 PM
Kiitos Jussi!
Tiia 3/17/15 9:17 PM
Kiitos paljon kaikille vertaistuesta! :)
Outi 3/17/15 9:17 PM
Kiitos rohkeudesta ja avoimuudesta. Ensi viikolla vielä tavataan. Aurinkoa, iloa ja valoa kaikille.
Heidi Yle 3/17/15 9:17 PM
Kiitos ystävät, on aika jälleen lopettaa.Kannattaa seikkailla netissä ja ottaa selvää vertaistukiryhmistä ja eri hoitomalleista.Puhu, tunne ja luota! yle.fi/pulloposti
Jussi 3/17/15 9:16 PM
Mutta kiitos kaikille heippa!
Onneli 3/17/15 9:16 PM
Olen kaikki ohjelmat katsonut ja kiitos rohkeille ihmisille kun ootte jakaneet tarinanne ja voimia jatkossa.
Jussi 3/17/15 9:16 PM
määrillä ei ole merkitystä juomisessa.. vaan sillä mitä tapahtuu kun jeppe juo.. kärsiikö läheiset.. onko jeppe onnellinen..?
Sannu 3/17/15 9:16 PM
Ja itse koen syyllisyyttä omasta juomisestani vaikka joisin kaksi olutta kerran kuussa. Elän terveellisesti, mutta alkoholiin minulla on jotenkin outo suhde.. en osaa sanoa minkälainen.
Anitta 3/17/15 9:16 PM
kiitti muuten tästä koko sarjasta. ollaan äidin ja siskojen kanssa ruvettu juttelemaan näistä asioista paljon enemmän ja avoimemmin. aiemmin jotkut meistä vaan kiistivät tosiasiat. kiitti YLE !
Jussi 3/17/15 9:15 PM
ja vähemmän minnesotahoito maksaa kun hautajaiset.. toki niitä ei tarvi itte maksaa.. joku 7000e on pieni hinta elämästä..
Outi 3/17/15 9:15 PM
Joiltakin kunnilta voi saada maksusitoutumuksen. Ja toisaalta juominen se vasta maksaakin.
Heidi Yle 3/17/15 9:15 PM
Kannattaa mennä nettisivuille ja ottaa selvää, soittaa hoitolaitoksiin ja keskustella asiaatuntevan henkilökunnan kanssa.
Daniel 3/17/15 9:15 PM
Oma tulkinta on myös että isäni alkoholismi kehittyi aikana kun juotiin paljon kirkasta ja väkeviä, itse vertaan niitä koviin huumeisiin. Ja oma ongelma on ehkä enemmän ollut et päätyy joskus baariin juomaan liikaa kaljaa tai joskus ostaa kotonakin kaljaa, muttei mitenkään jokailtaista ole ollut koskaan.
Jussi 3/17/15 9:15 PM
maksaa minnesota hoito.. onhan se bisnes.. mut kaikki saa sovittua.. vaikka olis miten kuralla asiat..
Sannu 3/17/15 9:14 PM
Olisihan se hienoa saada tämän ohjelman myötä apua niin itselleni kuin rappiojuopolle isälleni, mutta hoitoonpääsy tuntuu juuri sillä otollisimmalla hetkellä olevan aina rahasta kiinni. Maksaako minnesota-hoito? Onko varattomilla oikeus parantua alkoholismista parhaan mahdollisen hoidon avulla? Lääkärit ei tiedä/kerro/auta. A-klinikka ei ole meidän tapauksessa yhtään yhteistyöhaluinen alkoholisin läheisen kanssa. Kyllä tässä systeemissä joku kusee.
Jussi 3/17/15 9:14 PM
mitä muuta raittius on.. YHDELLÄ SANALLA: ELÄMÄ!!!
vihervassarikukkahattutäti 3/17/15 9:14 PM
Joo,siis tän asian suhteen saakin. Itellä kokemusta alkoholistin kans asumisesta,niin saatto mennä roska silmään ku katto ohjelmaa.
Jussi 3/17/15 9:14 PM
ja omalla kohdalla kun menee peilineteen.. ja kattoo peiliin .. katsoo itseään silmiin.. niin jos ihan pokkana voi sanoo et mun lapsuus oli onnellinen niin ei kai siinä
hanna 3/17/15 9:13 PM
Nihkee?! Mitä Jussi muuta raittius on kun et korkki kii ja pkv lääkkeet kiellettyjen listalle?
Outi 3/17/15 9:12 PM
Kyllä tän asian kanssa voi vähän nihkeä ollakin ja saakin :)
Jussi 3/17/15 9:11 PM
kiitos vihervassarikukkahatutäti
Enna 3/17/15 9:11 PM
Opittuahan se on ongelmien ratkaisumallina ja sitten vielä perinnöllisyys päälle
vihervassarikukkahattutäti 3/17/15 9:11 PM
Mun käsitys Jussista muuttu ihan vähäsen. Et sää ehkä ookkaa niin nihkee.
Daniel 3/17/15 9:11 PM
On mullakin ollut ongelmia alkoholin kanssa, mutta ei liian pahoja, ei viikon tai kahden putkia tai jatkuvaa tissuttelua mutta välillä lähtenyt huolilla käsistä, koko ajan vähemmän.
Jussi 3/17/15 9:11 PM
niin ja tosta raitistumisesta.. en koe luopuneeni mistään.. pystyn käymään baareissa.. siellä saa myöös kokiska.. joka muuten kusettaa ihan yhtäpaljon kuin kalja.. toki nykyäään aikaisemmin pois kun niillä ei ole mulle mitään ennettavaa enää puolenyön jälkeen.. eikä mulle niillä.. siitä tää mun hoito on paskamainen.. että täästä kun lähtee juomaan.. niin juominen jatkuu just siitä mihin jäi.. meen oletettu keskikä retkahduksen jälkeen on noin 2 vuotta.. paskamainen sairaus..
Heidi Yle 3/17/15 9:10 PM
Siinä ei ole ikärajaa allle 18 vuotias on aina lapsi
Daniel lasinen lapsuus jatkuu joillakin ja useimmiten valitettavasti aikuisuuteen saakka
Outi 3/17/15 9:09 PM
SV, just näin. Parempi ja turvallisempi on jäädä siihen tutumpaan.
SV 3/17/15 9:08 PM
Ja kun ei siitä tuntemattomasta taivaasta ole etukäteen takeita
Daniel 3/17/15 9:07 PM
Tuo lasinen lapsuus jotenkin viittasi aina itselleni että olisi todella pienenä nähnyt pahaa alkoholismia, mutta itse muistan että hommat lähti käsistä vasta 8 vuotiaana ja sen jälkeen 10 vuotta oli todella pahaa aikaa, katkoja, sairaalareissuja, ongelmia...sitten viime vuosina ongelmat väheni reilusti mutta terveys oli jo tuhottu 10 vuoden tuurijuoppodokailun aikana eikä paikat enää kestänyt ja viimeisin viikon putki aiheutti sitten sairauskohtauksen ja henki lähti kun kieltäytyi lähtemään ambulanssin muka ...
Outi 3/17/15 9:07 PM
On sellainen sanonta, että parempi se tuttu helvetti, kuin tuntematon taivas.
Jussi 3/17/15 9:06 PM
munkin suuri rakkaus oli se pullo.. kaikesta muusta olin valmisluopumaan paitsi pullosta..
Heidi Yle 3/17/15 9:06 PM
Läheisriippuvuudesta lisää:http://www.avominne.fi/mita-on-laheisriippuvuus
Tiia 3/17/15 9:06 PM
Sekin on muuten ollut niin tuttua, että juopottelun hyväksymistä on osteltu lahjoilla. Muistan todella kirkkaasti sen, miten mentiin vanhempien kanssa yhdessä kauppaan ja suostuivat ostamaan herkkuja tai jotain muuta kivaa, yhdellä ehdolla: "Et sitten valita jos me vähän otetaan tänään". Mikään lahja ei kyllä estänyt sitä kurkkua kuristavaa tunnetta, kun kipitettiin kaljaosastolle ja lastattiin kärryt täyteen kaljaa..
Jussi 3/17/15 9:06 PM
koska koitatte auttaa.. ainoa tapa auttaa on jättää juoppo yksin...
Enna 3/17/15 9:06 PM
Jussin tarinassa sekin tuntui tutulta kun hän kertoi parusuhteidensa olleen tietynlaisten ihmisten kanssa. Näinhän se menee ikävä kyllä että usein etsiydymme aikuisina lapsuudesta tuttuun tunnesuhteeseen koska siinä osaamme olla. Jossakin hyvässä ja turvallisessa, ennustetta assa emme, sellainenhan on outoa ja vierasta.
Marika Ketola 3/17/15 9:06 PM
Tämän sarjan päähenkilöt ovat olleet huiman rohkeita, olette auttaneet meitä suomalaisia näkemään salattuun ja vaiettuun arjen kärsimykseen ja sitä kautta varmasti tuotte apua lukemattomille lapsille ja aikuisille.
hanna 3/17/15 9:06 PM
Jos ei tää Jussin rohkeus ja tunneäly mee ihonalle niin ei mikään. Koen tärkeänä et sairaudesta puhutaan avoimesti ja rehellisesti. Oma tunne ja kokemus on oikea. Siitä saa puhua. Saa tuntea ja saa luottaa. Kiitos Jussi
Jussi 3/17/15 9:05 PM
alkoholismi on läheisriippuvuuden viimeinen muoto.. näin sanoi joku fiksu joskus
Mikko 3/17/15 9:05 PM
Olisi mielenkiintoista tietää miksi niin moni alkoholistin läheinen, minä mukaan lukien, yrittää miellyttää ja hyysätä alkoholistia.
Outi 3/17/15 9:05 PM
Alkoholisti tarvitsee sen joka hyysää, ja se toinen tarvitsee hyysättävän, koska hänellä on se utopistinen käsitys, että juuri hän on se, joka rakastaa tämän ihmisen terveeksi.
Jussi 3/17/15 9:04 PM
mutta juoppo tarviitsee aina sen mahdollistajan.. eli sen ketä hyysää ja koittaa rakastaa raiittiiks... ei toimi..
Sari 3/17/15 9:04 PM
Näinpä,mut hän oli itsekin entinen alkoholisti
Jussi 3/17/15 9:04 PM
mut juoppo tarvii senn joka hyy
Outi 3/17/15 9:04 PM
Olisi hienoa, jos tämä ohjelma auttaisi mahdollisimman montaa saamaan apua itselleen tai läheiselleen.
Jussi 3/17/15 9:04 PM
tuula oli sairas.. läheisriippuvuuus oon sama tauti kun alkoholismi.. vaan toisen henki haisee viinalle.. ihan yhtä typerää käytöstä.. kukaan terve ihminen ei kattele päivääkään juoppoa..
Sari 3/17/15 9:03 PM
Sv,koska alkoholistin lähimmäinen tekee niin..
SV 3/17/15 9:03 PM
Yläkerran Tuula oli mielenkiintoinen, mutta miksi Tuula hyysäsi miestään?
Jussi 3/17/15 9:02 PM
joo ei me ihan ainoita olla täällä kenen vanhemmat on dokannut itsensä hengiltä.. meitä on suomessa paljon.. tää projekti tehtiin nimenomaan alkoholistin läheisille. tarkoitus ei ole keulia kuolleen muistolla.. vaan auttaa jotain ymmärtämään että se ei oo normaalia että ollaan viikonloput pääjäässä..
Heidi Yle 3/17/15 9:02 PM
Alkoholistin keski-ikä Suomessa on 48-vuotta.
Outi 3/17/15 9:02 PM
Siis syyllisyys, jos ei puhuta, niin lapsi saattaa alkaa ajatella, että vanhemman juominen on hänen syytään. Tärkeää siis että puhutaan.
Sari 3/17/15 9:01 PM
Ja todellakin,toi yläkerran Tuula oli tosi liikuttava dokumenttielokuva!
Heidi Yle 3/17/15 9:01 PM
Ja vaikka päättäisi että minusta ei tule samanlaista se ei välttämättä ole siitä päätöksestä kiinni.2 tyypin alkoholistin isien pojilla on mm. 9 kertainen riski sairastua itse alkoholiriippuvuuteen.
Outi 3/17/15 9:01 PM
On todella tärkeää, että lasten kanssa puhutaan heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti - luonnollisesti. Lapset eivät tiedä, mistä on kysymys, jos ei heille kerrota. Sen sijaan he vaistoavat kodin tunneilmaston, että jotain on pielessä ja jotain salaillaan. Näistä asioista alkaa syyllisyys.
Marika Ketola 3/17/15 9:01 PM
Jussi, ikätason mukaanhan lapsille vain onkin hyvä tai edes mahdollista asioista kertoa. Aikanaan sitten ymmärrys heilläkin muuttuu ja lisääntyy.
Sari 3/17/15 9:00 PM
Minunkin isä kuoli kun oli päälle 50. Lääkkeitä ja viinaa sekaisin ja useita kymmeniä vuosia. Hidas itsemurha se oli. Sen verran itse viisastuin,etten sellaista elämää itse siedä enää yhtään..
Tiia 3/17/15 9:00 PM
Kiitos ohjelmavinkistä, Daniel ja Nina!
Enna 3/17/15 8:59 PM
Alkoholismi on siitäkin viheliäinen että sairauden oireita yritetään lääkitä samalla tropilla joka ne ongelmat on aiheuttanut.
Jussi 3/17/15 8:59 PM
asioita on käsitelty sen verran mitä 11 ja 10 vuotiaiden lasten kanssa voi käsitellä.
Outi 3/17/15 8:59 PM
Toi linkki yllä on siis Opas vanhemmille, ,joita oma päihteiden käyttö askarruttaa
SV 3/17/15 8:59 PM
Joo, omia lukkoja tässä yritän minäkin työllistää, ohjelmaa katsoessani. Mutta aika tiukasti on lukot lukittu.
Outi 3/17/15 8:59 PM
http://www.mielenterveysseura.fi/fi/esitteet/k%C3%A4sikirja-vanhemmille-joita-om...
Heidi Yle 3/17/15 8:58 PM
Yläkerran Tuula on hieno dokkari ja se näytti juuri sen todellisuuden siitä millaista on vaan katsoa vierestä alkoholistin itsetuhoisuutta ja mahdollistaa juomista.Tuntui sitä katsoessa siltä että koko Suomi mahdollisti alkoholistin itsetuhoista alkoholiriippuvuutta.
Jussi 3/17/15 8:58 PM
Daniel.. meillä siis kan isukki raahattiin katkolle ja kuntoutukseen.. pari viikkoo ja sama ´ralli.. tai yleensä lähti jo samana iltana.. siellä kun heittiin tikkaa.. ja päivän kohokohta oli lääkkeidenjako.. kyllä mää kiersin kaikki lääkärit vallittammassa.. aina tuli uusia jyviä.. eli ongelmaa vaan siirretään.. katko ei sitä varten jos meinaa loppettaa ja raitistua.. se on vaan tankkauspiste.. jossa saa voimaa jatkaa ihan samaa rallia.. valitettavaa että joku uskoo siihen.. tais ne ihan itte tutkia että jo ...
mufasa 3/17/15 8:58 PM
Ootko käasitellyt asioita omien lastes kanssa? Miten, tai miten & milloin oot aikonut asioita purkaa?
Outi 3/17/15 8:58 PM
On raskasta omaisille ja läheisille seurata, kun läheinen tuhoaa elämänsä. Apua kannattaa itselleen hakea, että voi vapautua syyllisyydestä. Toisen elämää ei voi elää eikä toinen voi toisen juomista voi lopettaa.
rumpali 3/17/15 8:57 PM
Yleensä alkoholin käyttö liitetään ilonpitoon. Meikäläisen juomisesta ilo oli kaukana. Lähinnä se oli toimimatonta itselääkintää, jolla yritti jotenkin saada tuntemaan itsensä normaaliksi ihmiseksi.
AE 3/17/15 8:57 PM
Daniel, sama tilanne oli meillä. isä meni katkolle useasti mutta ei siitä ollut mitään apua. Putki katkesi mutta ongelma pysyi. Nyt isä ollut hoitolaitoksesta vuosia viimeisen sairaalareissun jälkeen ja itse on sitä mieltä, että diapetes oli suurin syy sairaalaan joutumiseen.....
Nina 3/17/15 8:57 PM
Dokumentti oli "Yläkerran Tuula". Enää vuorokausi Areenassa!
Tiia 3/17/15 8:57 PM
...Oikeastaan tämä sarja on tehnyt siinäkin mielessä hyvää, että sen avulla on ollut hyvä työstää myös omia lukkoja. Jokaisen jakson jälkeen on jäänyt asiat pyörimään päähän ja joitakin ahaa -elämyksiäkin on jo ehtinyt tulla. Tärkeintä kuitenkin on ehkä se, että huomaa miten helpottaa, kun asioista puhuu ja ne myöntää ääneen. Moni sydäntä repivä tunne menettää voimansa, kun sen kertoo ääneen ja huomaa, että samoja asioitahan me ollaan kaikki käyty tässä läpi.
viivi 3/17/15 8:56 PM
Mä en pysty tiistaisin tekemään töiden jälkeen oikein muuta kuin käymään koiran kanssa lenkillä ja sitten vaan katson Pullopostin ja kerään itseäni. Muistan lapsuudesta kun isä tuli taas kerran katkolta,,, mukanaan raamattu... Kertoi, että oli tullut uskoon. En uskonut silloin, että se muuttaisi mitään... Eikä se muuttanutkaan... Ihan hirveä pettymys oli silti... Nykyään isä onneksi lähes raitis, pitkiä putkia ei ole tullut vuosiin.
Heidi Yle 3/17/15 8:56 PM
Alkoholistin hitaan "itsemurhan" vierestä seuraaminen on aikamoisen karu kokemus.
Kaisa. 3/17/15 8:56 PM
On lohduttavaa nähdä kuinka ihmiset uskaltaa olla rehellisiä. KIrjoitetaan vaikeista asioista niitten oikeilla nimillä. Mikäänn ei oikeestaan muu ole este päihdeongelmasta selviytymiseen ,kun rehellisyys , kulissien romauttaminen ja häpeän kippaaminen elämästään pois. Sama koskeen kaikkia päihdeongelmaisten läheisiä . Tunnustaa asiat sellaisena kuin ne on ja lopettaa häpeämästä mitä sairautta rakas ihminen sulle sairastaa.
Mikko 3/17/15 8:55 PM
Koitko milloinkaan syyllisyyttä omasta päihteiden käytöstä? Itse koin useasti syvää syyllisyyttä vaikka olisin juonut yksin kotona.
Daniel 3/17/15 8:55 PM
Se naapurini Tuija lauttasaarelaisesta pariskunnasta oli melko karu dokkari myöskin, varsinkin sen miehen itsetuhoisuus.
Heidi Yle 3/17/15 8:54 PM
Hyvä kuulla Tiia, ohjelmasarjan päähenkilöiden kokemusten kaltaisia elämäntarinoita on Suomessa satojatuhansia
Sari 3/17/15 8:54 PM
Tän sarjan vahvuus on se,että se lisää tietoisuutta tästä todella ikävästä asiasta. Jokainen tarina on erilainen,mutta samankaltaisia kokemuksia on runsaasti.
Daniel 3/17/15 8:54 PM
Oma isäni vietiin katkolle 4-5 kertaa, mutta mitään terapiaa tai tukiryhmää ei tullut elämään, se olisi pelastanut ehkä ja opettanut keinoja käsitellä elämää ilman alkoholia.
Outi 3/17/15 8:54 PM
http://www.lasinenlapsuus.fi
Tiia 3/17/15 8:53 PM
Tiistai on kyllä kieltämättä tuntunut viime aikoina yhdeltä viikon kohokohdista. :D
Outi 3/17/15 8:52 PM
Rohkeasti kirjoitatte! Kun sanoo asioita (tai kirjoittaa) ääneen, niihin voi saada tukea. Tässä kohtaa vertaistukea, joka on ehkä sitä parasta.
Jussi 3/17/15 8:52 PM
Kävin siis minnesotamallisen päihdehoidon rehapissa www.rehappi.fi kaikkee on tullut koettua.. mut elämäni rankin reissu.. muistan edelleen joka sanan.. eikä oo uskonnon kanssa mitään tekemistä.. että hengellisiä heräämisiä ei ole koettu.. vaan nähty mihin tää johtaa..
viivi 3/17/15 8:50 PM
Anitta - voimia!!!
Isäni yritti itsemurhaa lapsuudessani... Ja pikkuveljeni aikuisiällään... Mielenterveysongelmiin tuntuu saavan apua vasta, kun yrittää itsemurhaa... Ja sen jälkeen liian lyhyen jakson... Pikkuveljeni oireili lapsena sairastumalla myös syömishäiriöön... Hän on meistä sisaruksista se, joka ei muista lapsuudesta niin paljoa kuin me muut. Ehkä siksi hän juuri oireilee eniten... Aikuisena olen kaikkien lapsuuden kokemusten jälkeen vielä juossut itkien hakemassa pikkuveljeä junaradalta... Mutta onneksi parempaan ...
Mikko 3/17/15 8:50 PM
Jussi, tuo on aivan totta. Monesti tuntuu että lääkkeet vain pahentavat alkoholismin elämää.
Paappa 3/17/15 8:49 PM
Hyvä tarina, opiksi ja avuksi toisille!
rumpali 3/17/15 8:49 PM
Itselläni aivan samanlainen tarina. Toki yksityiskohdat erilaisia. Musta tuli nimenomaan tuollainen kiltti poika, joka aina pärjäsi. Ei uskaltanut näyttää heikkouttaan(sitä, että on ihminen) kenellekään. Ite en oo käyny Myllyhoitoa, mut nyt jo yli vuoden raittiina erilaisten keinojen avulla, eikä hampaat irvessä. AA on loistava, toki muutkin vertaistukiryhmät. Tsemppiä sulle jatkossa, ollaan samanikäisiäkin(vm.-84)
Anitta 3/17/15 8:49 PM
Hei Jussi ... itkin katsoessani sinun juttuasi. Minulla oli veli - pikkuveli - joka koki saman "isälle jäämisen" kuin sinä. Mun veli yritti aina vaan kelvata faijalle. Faija kuoli viinan seurauksiin eli massiivisiin aivoinfarkteihin v. 2001. Surullisinta on se, että mun pikkuveli teki kymmenen vuotta sitten itsemurhan. Häneltä jäi kolme pientä lasta ja nuori leski. Itkettää vieläkin - kyllä mun veli olisi ansainnut elää. Jussi, olet rohkea, kaunis ja hyvä isä ja mies. Halaisin lujasti, jos olisin vieressäsi ...
Tiina 3/17/15 8:49 PM
Jussi: ihana kuulla, että sulla ei ole katkeruutta isääsi kohtaan. Helpottaa varmasti omaa elämääsi.
Kirsi 3/17/15 8:49 PM
Siitä se oma paraneminen yleensä alkaa kun pystyy antamaan vanhemmalleen anteeksi koska ymmärtää että on sairas. Itse syyti isääni äitini kuolemasta vuosia kunnes tutustuin isääni paremmin ja huomasin että kaikki ei ollut niin mustavalkoista . Aikuisena osasin antaa anteeksi ja nyt isänikin on lopettanut juomisen josta olen todella onnellinen . Keskimmäinen meistä lapsista jatkoi isän pokua ja kuoli hänkin päihteisiin alle viiskymppisenä . Me kaksi elossa olevaa lasta perheestämme olemme eläneet häpeän ja h ...
Jussi 3/17/15 8:48 PM
niin nuo pkv lääkkeet sai munkin sukeltamaan.. päihdettä kun ei voi vaihtaa päihteeseen.. hyvänä esimerkkinä joku korvaushoito, onko suuri merkitys saako huumeet lääkäriltä vai kadulta.. lopputulos on ihan sama.
Pia 3/17/15 8:48 PM
Ole ylpeä itsestäsi,kun puhuit niin avoimesti asioista. Moni ei siihen pysty ja omalta kohdaltani voisin sanoa ihan rehellisesti, että oma lähipiirini voisi kyllä ottaa sinusta mallia!
Sari 3/17/15 8:48 PM
Kyllä mua on ainakin auttanut se,että olen ymmärtänyt isäni pahan olon syyn ja se en todellakaan ollut minä. Vaikka sainkin kiitettävästi kökköä niskaani.
Outi 3/17/15 8:48 PM
Kaisa, juuri näin se meneekin, että sisarukset muistavat lapsuuden kokemukset eri lailla. Kyse on pitkälti siitä, millaisen merkityksen me asioille annamme. Toinen saattaa sanoa, että isä oli väkivaltainen ja toinen selviää sillä, kun kieltää kaiken ja toteaa, että isä oli kiltti ihminen eikä koskaan lyönyt ketään.
Kaisa. 3/17/15 8:46 PM
Joskus ne mitä on nähnyt lapsena jää sinne muistin tyhjiöön. Monesti siinä voi käydä niin ,et saman perheen lapset muistaa asioita aivan eri tavalla. Pelko totuuden edessä monesti aikuisilla estää näkemästä missä mennään.. On hienoa ,et olet kykeneväinen isällesi antamaan anteeksi. Muistat vaan joskus sitten itsellesikin isänä antaa anteeksi.
Mikko 3/17/15 8:46 PM
Oma isäni myös käyttää alkoholin rinnalla useita keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Vaikka olen isäni alkoholin käytöstä kertonut hoitaville lääkäreille, on asia täysin sivuutettu.
viivi 3/17/15 8:45 PM
Minä olen 31v ja vasta nyt ihan viime aikoina hiukan pystymme sisarusten kanssa puhumaan lapsuudesta ja isän alkoholiongelmasta.... Ja viime vuosina pikkuveljeni seurannut isän jalanjälkiä.... Suvussa tämä isän alkoholiongelma oli ja on vaiettu asia... Eipä siitä puhuta... Muistan aina miten isän sukulaiset syyttivät äitiäni kaikesta,,, vanhempien erosta ja isän ongelmista... Tämä sarja on auttanut ymmärtämään, että meidän sisarusten ainakin pitäisi puhua asiasta yhdessä joskus... Mutta se on niin vaikea ai ...
Sannu 3/17/15 8:45 PM
Olen todennut että esimerkiksi sisaruksista esikoinen on elänyt sitä todellisuutta kauemmin ja se vaikuttaa suhtautumiseen ja hyväksymiseen niin hyvässä kuin pahassa. Jokaisella on oma kokemuspinta ja suhde läheiseen alkoholistiin. Kiitos Jussi tarinastasi, se kuulosti kuin kopiolta omastani.
Daniel 3/17/15 8:45 PM
Omani oli tuurijuoppo, ei saanut pillereitä, muttei suostunut menemään esim AA:han koska piti sitä ankeana synkistelynä...ja puoliso oli just alkoholisoitunut tissuttelija, elämä oli kuin eläisi pommin kanssa jossa sytytyslangan vieressä leikittiin tulella...
Heidi Yle 3/17/15 8:45 PM
Kyllä aiheesta pitää puhua ja apua tarvitseville tarvitaan tukea
Outi 3/17/15 8:45 PM
On todella surullista, että vielä nykyäänkin on sellaista "hoitoa", jossa hoidetaan vain oireita. Ihminen saa hypätä esim. parvekkeelta, vaikka kuinka monta kertaa ja katkenneet jalat kyllä hoidetaan kuntoon, mutta kysyykö kukaan missään vaiheessa, että miksi se sieltä hyppäsi?
Teija 3/17/15 8:44 PM
Ohjelmaa haluan myös kiittää rohkeudesta ja asian pöydälle nostamisesta. Asiaan liittyvien vertaistukiryhmien osallistuja määrät ovat runsaassa kasvussa.
Enna 3/17/15 8:44 PM
Itse käyn terapiassa kolmatta vuotta ja tuntuu että ensiaskelia vasta otan menneisyyteni ja itseni kanssa. Särkynyt minuus ei syntynyt hetkessä ja sen väärän minän purkaminen ja itseksi tulo on todella pitkä prosessi. Minulle kaikkein vaikeinta sen myöntäminen että tarvitsen muita. Jostain olen oppinut että yksin on pärjättävä.
Johanna 3/17/15 8:44 PM
Kiitos Jussi, kun jaoit tarinasi, sie olet mielettömän rohkea ja vahva! Pystyin myös samaistumaan todella moniin asioihin joista kerroit.
Jussi 3/17/15 8:43 PM
Nykyään.. isästäni ei ole pahaa sanottavaa, kun jossain välissä tajusin että ei se ollut paskatyyppi vaan sairas.. yhteiskuntahan sen tappoi.. kirjoittamalla pilleriä pillerin pperään.. valitettavasti tuo päihdepolitiikka on menny perseelleen jossain kohdassa.. kunnallinen kun hoitaa seurauksia..ei sitä syytä
Idästä 3/17/15 8:43 PM
Jussi
Outi 3/17/15 8:42 PM
Loistavasti olet selvinnyt ja avoimuudellasi teet tarinastasi voimavaran itsellesi.
Sari 3/17/15 8:42 PM
Voi että kun jokainen vanhempi olisi näistä asioista tietoinen. Hirvittää ajatella,miten moni lapsi elää näissä olosuhteissa :(
Jussi 3/17/15 8:41 PM
kyllähän siihen koittettiin puuttua.. mutta tavat ei vaan toiminut meidän kohdalla..
Tiina 3/17/15 8:41 PM
Mitä ajattelet Jussi isästäsi nyt?
Laura 3/17/15 8:41 PM
Jussi, sä oot huikee, Batman on paperia!
Heidi Yle 3/17/15 8:41 PM
Omien lasten saaminen ja vanhempana olo on muutenkin haastavaa
Totta Enna!
Outi 3/17/15 8:40 PM
Se, että sukulaiset "ristiinnaulitsi", kertoo siitä, miten hävettävä ja tabu alkoholismi on. Ja aika tosiaan "kultaa" muistot tai ei vain yksinkertaisesti haluta muistaa, koska tekee kipeää. Ehkä siellä on myös häpeää siitä, ettei kukaan puuttunut silloin kun sinä Jussi olit pieni ja perheenne olisi tarvinnut apua.
Enna 3/17/15 8:39 PM
Eihän se oman tarinan hyväksyminen mikään taikatemppu olekaan. Erityisesti oman syyllisyyden kohtaaminen suhteessa omiin lapsiin on vaikeaa. Ylipäätään rehellisyts itselle ensin ja sitten muille.
Jussi 3/17/15 8:39 PM
meillä on näkemyseroa kuinka väkivaltaista se oli.. isän alkoholismin kaikki tunnustaa.. muut on sitten miten kukin saattuu muistamaan.. ja miten aika on kullan nut muistot..
Kati 3/17/15 8:39 PM
Kiitos Jussi!
Mari 3/17/15 8:38 PM
Koskettava jakso, tuttuja asioita, rankkoja juttuja..
SV 3/17/15 8:38 PM
Oli tosi koskettava tarina. Ihailen vilpittömästi noin rohkeita tyyppejä, jotka uskaltavat puhua julkisesti ongelmallisesta menneisyydestään. Kiitos, Jussi, olet oikeasti kova tyyppi
Daniel 3/17/15 8:38 PM
Oma äiti oli raitis työnarkomaani, ei mitenkään kovin hyvä tyyppi sekin, eeppinen suorittajatyyppi vastapainoksi.
AE 3/17/15 8:38 PM
Kiitos jaksosta ja rehellisestä tarinasta Jussi! Niin moneen asiaan pystyi itsekin esikoisena samaistumaan. Kommentit pärjäämisestä ja siitä, ettei ketään voi pästää lähelle, ovat niin totta!
Tiia 3/17/15 8:37 PM
On se ihme, miten mestarillisesti lapsikin oppii peittelemään kodin tilannetta ja miten huolellisesti mietittyjä tarinoita sitä keksii, ettei vaan paljastuisi, että kotona on oikeasti paha olla.
Daniel 3/17/15 8:37 PM
Miksi sukulaiset ristiinnaulitsi? Meillä ainakin on myönnetty alkoholismi täysin, itse kärsin eniten isän alkoholismista, muut pääsi välttymään
Idästä 3/17/15 8:37 PM
Mietin pitkään katsonko. Pelotti suoraan sanottuna. Tämä helpotuksen tunne,kun katsoin,samaistuin...itselläni äiti oli tämä alkoholisti lapsuudessani. Myöhemmässä elämässä oma puoliso oli juurikin samankaltainen kuin Jussi. Tämä jakso nosti pintaan monia eri tunteita. Kiitos Jussi !
Mildyr 3/17/15 8:37 PM
Jussi, olet todella vahva, fiksu ja hieno ihminen! Parasta on se, että olet esimerkilläsi näyttänyt lapsillesi, että jokainen kykenee muuttumaan eikä koskaan ole liian myöhäistä! Myös itse kahden alkoholistin lapsena voin vain haaveilla, että omat vahmenpani olisivat joskus ymmärtäneet samoin oman sairautensa ja tehneet asialle jotain.
Taina 3/17/15 8:36 PM
Hurjaa kuultavaa oli. Mullakin isä joi itsensä hengiltä, mutta äiti on ollut raitis. Ei kummoinen äiti, mutta raitis. Rupesin väkisinkin miettimään että miten paljon elmäni on saattanut "pelastua" äidin alkottomuuden takia. Ongelmia on ollut ja asioita mitkä tiedostan johtuvan menneisyydestäni, mutta ei päihteiden kanssa.
Marika Ketola 3/17/15 8:35 PM
Kiitos Jussi kun kerroit elämästäsi, erityisesti minua kosketti se, kuinka toit lapsen näkökulman esille omasta ja omien lapsiesi näkökulmasta!
viivi 3/17/15 8:35 PM
Kiitos Jussi! Onnenkyyneleitä tuli jakson lopuksi, kun sinusta huokui vaatimaton rakkaus lapsiasi kohtaan. Alkoholisti-isän lapsena minullakin oli monia samoja ajatuksia lapsena mitä kerroit, vaikka tarinamme on hyvinkin erilainen. Kiitos paljon kun kerroit tarinasi ja paljon tsemppiä jatkoon!!!
Jussi 3/17/15 8:35 PM
Kyllä mää sain ymmärryksen tuolla naantalissa rehapissa.. ymmärsin myös sen että isä ei ollut paska jätkä vaan sairas.. ja onhan tuo lapsuus kipeä paikka. sukulaiset ristiinnaulitsi aikatehokkaasti tästä projektista.. mut joo apua saa kun uskaltaa puhua..
Tiia 3/17/15 8:34 PM
Haluan kiittää hyvästä ohjelmasta olen katsonut joka jakson. Erityis kiitos Jussille joka rohkeasti ja julkisesti riisui reippaan suorittajan naamion. Tarinasi antaa minulle uskoa, että itsekin uskallan naamarin repäistä. Hienoa että lapsesi ovat saneet kaltaisesi isän joka tunnustaa ja oppii virheistään. Kaikkea hyvää elämäänne.
Mikko 3/17/15 8:34 PM
Pystyin monelta osin saimaistumaan Jussiin. Kysyisinkin että miten olet onnistunut käsittelemään lapsuutesi kokemuksia? Omalla kohdalla tuntuu etten ole vielä viidenkään vuoden jälkeen onnistunut prosessoimaan kokemuksiani.
Outi 3/17/15 8:33 PM
Ohjelma oli tosi koskettava.
Daniel 3/17/15 8:32 PM
Tunteet vähän pinnassa
Outi 3/17/15 8:32 PM
Daniel, miten sulla nyt menee?
Tiia 3/17/15 8:32 PM
Huhheijaa, pitää pyyhkiä muutamat kyyneleet silmiltä! Kiitos paljon, Jussi, kun jaoit tarinasi. Jotenkin on tosi helpottavaa huomata, että samat tunteiden lukot ja käytösmallit toistuvat muillakin alkoholistien läheisillä. Tosi moneen kohtaan pystyin samaistumaan.
Sinikyy 3/17/15 8:32 PM
Mihin sun äitisi hävisi, ettei pitänyt huolta! Terv alkoholistin leski
Outi 3/17/15 8:31 PM
Kiitos Jussi rohkeasta ja avoimesta tarinasta. Erinomainen esimerkki siitä, että vanhemman juomisen ei tarvitse olla lapselle mikään kohtalo. Aina voi aloittaa alusta, apua on saatavilla ja lapsuuden kiintymyssuhteiden vauriot voi korjata!
JV 3/17/15 8:31 PM
Kiitos Jussi rehellisestä tarinastasi T. JV Naantalista
Daniel 3/17/15 8:31 PM
Oli kyllä niin samanlaista kuin itsellä, varsinkin se sykli et menee hyvin ja tulee romahdus ja kuolemakin tuli suunnilleen samassa iässä, itse olin 23
Sari 3/17/15 8:31 PM
Kiitos taas jaksosta! Olet rohkea.
Tiina 3/17/15 8:31 PM
Olipa jälleen koskettava jakso. Kiitos Jussi!
Paula 3/17/15 8:30 PM
Jälleen kerran hyvä jakso. Toivottavasti mahdollisimman monet suomalaiset katsovat tätä.
mufasa 3/17/15 8:30 PM
mufasa-terkkui jussi!
Jussi 3/17/15 8:30 PM
Moi.. ja kiitoksia
Teija 3/17/15 8:30 PM
Kiitos Jussi tarinastasi.
Heidi Yle 3/17/15 8:30 PM
Tervetuloa Pullopostia lapsuudesta chattiin keskustelemaan Jussin jaksosta ja kaikesta aiheeseen liittyvästä!
