Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Sauli Zinovjevin puheenvuoro

Sauli Zinovjev
Sauli Zinovjev Kuva: Yle/Laila Kangas sauli zinovjev

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 18. maaliskuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Sauli Zinovjev.

Olen usein törmännyt yleisesti hyväksyttyyn käsitykseen kuinka nuorilla säveltäjillä on niin vaikeaa. Osittain tämä mielestäni pitää paikkaansa, onhan säveltäminen itsessään niin käsittämätön ja haastava prosessi, jossa säveltäjä ei kanna harteillaan vain itse asettamiaan usein hyvin ankariakin vaatimuksia, mutta myös koko länsimaisen musiikinhistorian yli 400-vuotista painolastia.

Ulkoiset edellytykset säveltäjänä kehittymiselle mielestäni ovat kuitenkin erinomaiset. Viikoittain sähköpostiini saapuu mainoksia juuri erityisesti nuorille säveltäjille suunnattuista kursseista, kilpailuista sekä teoshauista. Useimmiten uudet sävellykset esitetään loistavien muusikkojen toimesta ja kantaesitysten radiointikaan ei ole aivan tavatonta. On siis selvää, että nuoria säveltäjiä kannustetaan ja heistä ollaan kiinnostuneita.

Koska uusia teoksia syntyy huikeaa vauhtia ikävä tosiasia on, että monelle teokselle toista esityskertaa saa odottaa pitkiäkin aikoja. Tästä huolimatta uusien teosten elinikä ei ole kuitenkaan lyhyt. Kerran kymmenelle ihmiselle esitettyn teoksen konserttitaltioinnin voi helposti jakaa internetissä ja kuukausien kuluessa teoksen tavoittama yleisömäärä voi olla hyvinkin laaja.

Tunnen henkilökohtaisesti useita kymmeniä alle 30-vuotiaita säveltäjiä, jotka käytännössä käyttävät kaiken vapaa-aikansa ja energiansa luodakseen kunnianhimoisesti meille uutta, entistä ajankohtaisempaa musiikkia. Niin kauan kun nuorimmalla polvella on usko nykymusiikin tarpeellisuuteen ja ilmaisuvoimaan nykymusiikki elää vahvana. Pahinta myrkkyä tälle viljelemälleni optimismille on jatkuva muistuttaminen siitä kuinka säveltämisellä pystyy itsensä elättämään vain äärimmäisen harvat säveltäjät.

En voi kiistää etteikö kilpailu apurahoista ja näkyvyydestä olisi nuorten säveltäjien keskuudessa kovaa. Kuitenkin pohjimmiltaan jokainen säveltäjä kilpailee vain ja ainoastaan itsensä kanssa omassa lohkossaan. Jokaiselle nuorelle säveltäjälle pitäisi vähintäänkin antaa lupa ja kannustusta tehdä kaikkensa sen eteen että juuri hän olisi se seuraava Kaija Saariaho tai Magnus Lindgberg. Haluan uskoa jokaisen säveltäjän saavan oman äänensä kuuluviin kun vain kärsivällisyyttä ja määrätietoisuutta riittää.

Lopuksi haluaisin esittää kaikille nuorille muusikoille haasteen; kääntykää rohkeasti urallaan alussa olevien ikäistenne säveltäjien puoleen. Olen varma, että jokainen säveltäjä tekee kaikkensa, että saatte ohjelmistoonne upean ja mieluisan teoksen. Tästä voi parhaimmillaan syntyä molemmin puolin antoisan kolleegallisen vuorovaikutuksen lisäksi elinikäinen ystävyssuhde, jossa kummankin osapuolen muusikkous antaa virikkeitä ja vastapainoa meille muusikoille niin tutuksi tulleelle yksin puurtamiselle.

Sauli Zinovjev

#sibelius150 #ajassasoi

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua