Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Sauli Zinovjevin puheenvuoro

Sauli Zinovjev
Sauli Zinovjev Kuva: Yle/Laila Kangas sauli zinovjev

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 18. maaliskuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Sauli Zinovjev.

Olen usein törmännyt yleisesti hyväksyttyyn käsitykseen kuinka nuorilla säveltäjillä on niin vaikeaa. Osittain tämä mielestäni pitää paikkaansa, onhan säveltäminen itsessään niin käsittämätön ja haastava prosessi, jossa säveltäjä ei kanna harteillaan vain itse asettamiaan usein hyvin ankariakin vaatimuksia, mutta myös koko länsimaisen musiikinhistorian yli 400-vuotista painolastia.

Ulkoiset edellytykset säveltäjänä kehittymiselle mielestäni ovat kuitenkin erinomaiset. Viikoittain sähköpostiini saapuu mainoksia juuri erityisesti nuorille säveltäjille suunnattuista kursseista, kilpailuista sekä teoshauista. Useimmiten uudet sävellykset esitetään loistavien muusikkojen toimesta ja kantaesitysten radiointikaan ei ole aivan tavatonta. On siis selvää, että nuoria säveltäjiä kannustetaan ja heistä ollaan kiinnostuneita.

Koska uusia teoksia syntyy huikeaa vauhtia ikävä tosiasia on, että monelle teokselle toista esityskertaa saa odottaa pitkiäkin aikoja. Tästä huolimatta uusien teosten elinikä ei ole kuitenkaan lyhyt. Kerran kymmenelle ihmiselle esitettyn teoksen konserttitaltioinnin voi helposti jakaa internetissä ja kuukausien kuluessa teoksen tavoittama yleisömäärä voi olla hyvinkin laaja.

Tunnen henkilökohtaisesti useita kymmeniä alle 30-vuotiaita säveltäjiä, jotka käytännössä käyttävät kaiken vapaa-aikansa ja energiansa luodakseen kunnianhimoisesti meille uutta, entistä ajankohtaisempaa musiikkia. Niin kauan kun nuorimmalla polvella on usko nykymusiikin tarpeellisuuteen ja ilmaisuvoimaan nykymusiikki elää vahvana. Pahinta myrkkyä tälle viljelemälleni optimismille on jatkuva muistuttaminen siitä kuinka säveltämisellä pystyy itsensä elättämään vain äärimmäisen harvat säveltäjät.

En voi kiistää etteikö kilpailu apurahoista ja näkyvyydestä olisi nuorten säveltäjien keskuudessa kovaa. Kuitenkin pohjimmiltaan jokainen säveltäjä kilpailee vain ja ainoastaan itsensä kanssa omassa lohkossaan. Jokaiselle nuorelle säveltäjälle pitäisi vähintäänkin antaa lupa ja kannustusta tehdä kaikkensa sen eteen että juuri hän olisi se seuraava Kaija Saariaho tai Magnus Lindgberg. Haluan uskoa jokaisen säveltäjän saavan oman äänensä kuuluviin kun vain kärsivällisyyttä ja määrätietoisuutta riittää.

Lopuksi haluaisin esittää kaikille nuorille muusikoille haasteen; kääntykää rohkeasti urallaan alussa olevien ikäistenne säveltäjien puoleen. Olen varma, että jokainen säveltäjä tekee kaikkensa, että saatte ohjelmistoonne upean ja mieluisan teoksen. Tästä voi parhaimmillaan syntyä molemmin puolin antoisan kolleegallisen vuorovaikutuksen lisäksi elinikäinen ystävyssuhde, jossa kummankin osapuolen muusikkous antaa virikkeitä ja vastapainoa meille muusikoille niin tutuksi tulleelle yksin puurtamiselle.

Sauli Zinovjev

#sibelius150 #ajassasoi

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.