Hyppää pääsisältöön

Sibeliuksen sisarustrio terveysvesien äärellä

Ainomaija Pennanen kohottaa vesilasin
Ainomaija Pennanen: "Terveydeksi!" Ainomaija Pennanen kohottaa vesilasin Kuva: Yle/ Pekka Leppänen ainomaija pennanen

Joko Jean Sibeliuksen syntymän aikaan arvostettiin kylpyläkuureja terveysvesineen? “Tottahan toki”, vastaa Kohti Sibeliusta -radiosarjan toimittaja Ainomaija Pennanen ja tarjoaa lasillisen kaivohuoneen tervehdyttävää vettä.

Innostus terveysvesien käyttöön alkoi jo Ruotsin vallan aikana. Tästä kertoo terveyslähteestä käytetty nimitys runni (kaivo, ruots. brunn), jota käytettiin aina 1800-luvun lopulle asti. Luonnonlähteillä, kuten Turun Kupittaalla ja Kajaanin Runnilla, vettä sai nauttia kuka tahansa. Kun lähteen yhteyteen liitettiin erityinen kaivohuone ja hoitohuoneita, voitiin puhua jo vaatimattomasta kylpylästä.

Vapaa-aika ja varallisuus alkoivat lisääntyä 1800-luvun lopulla. Kylpylät tulivat myös porvariston ulottuville, joka mielellään matki ylempien säätyjen tapoja. Sibeliuksen syntymän ja nuoruuden aikaan oltiin matkalla kohti suomalaisen kylpyläkulttuurin huippua, joka ajoittui 1900-luvun alkuun.

Kylpyläkuuri eurooppalaiseen tapaan

“Kaikkivoipaisten” vesien nauttiminen sisäisesti sekä ulkoisesti oli olennaisin osa kylpyläkuuria. Otettiin kylpyjä eri lämpöisissä tai liikkuvissa vesissä, kylmiä tai kuumia suihkuja sekä oleskeltiin höyryhuoneessa. Mallia hoitotapoihin haettiin manner-Euroopasta.

Kylpyläkuurin tuli olla kaikin puolin miellyttävä kokemus ja luonnollisesti kylpyläympäristön tuli tukea tätä tavoitetta. Puistoista ja viheralueista tuli tärkeä osa kylpyläkulttuuria. Usein ne olivat myös kaupunkilaisten käytettävissä. Esimerkiksi 1860-luvulla rakennettuun Kuopion Väinölänniemeen kuului koko niemen alueelle ulottuva kaupunkipuisto nurmi- ja juhlakenttineen, joutsenlampineen, musiikkipaviljonkeineen ja huvimajoineen.

Lähdevettä ja musiikkinautintoja

Kylpyläelämä heijasti säätyläisten arvoja ja tapoja, ja sen rytmi toistui päivästä toiseen. Aamulla varhain nautittiin lähdevettä. Sitä seurasi aamiainen - todennäköisesti ilman kahvia, se oli kylpyvierailta kielletty. Ennen lounasta nautittiin määrätyt vesiannokset, saatiin hoitoja, käytiin lääkärillä, käveltiin ja nautittiin musiikista musiikkipaviljongissa. Lounaan jälkeen sama toistui. Useamman ruokalajin päivällisen jälkeen iltaa jatkettiin - jos jaksettiin - vielä seurustelun, musiikkiesitysten, ohjelmallisten iltamien tai tanssiaisten merkeissä.

Huvittelu oli erottamaton osa kylpyläelämää. Kylpylät olivat kannattavia pysähdyspaikkoja kiertäville taiteilijaryhmille, ja niiden ansiosta pienemmilläkin paikkakunnilla saatiin nauttia miltei maailmanluokan esityksistä. Kylpylät työllistivät myös paikkakunnan omia suuruuksia ja vakituisia kesävieraita. Sibeliuksen sisarustriokin viihdytti useina kesinä Loviisan kylpylän vieraita.

Huvittelun hetkinä ei oltu niin köyhiä tai kipeitä, etteivätkö terveysvedet olisi tehneet tilaa muille “elämän vesille”. Zachris Topeliuskin kuvaili jo vuonna 1846, kuinka Ullanlinnan kylpylässä samppanjapullojen korkit paukahtelivat ja äänten kirjava sorina sekoittui musiikkiin.

Terveydeksi!


Ainomaija Pennanen

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua