Hyppää pääsisältöön

Tiitus ja Okko palasivat almanakkaan

Punarinta maassa.
Robin tarkoittaa punarintaa. Nimi on kasvattanut nopeasti suosiotaan Suomessa. Punarinta maassa. Kuva: Wikimedia Commons/Andreas Trepte punarinta

Vuonna 2015 suomenkieliseen almanakkaan lisättiin 17 uutta miehen nimeä. Edellisen kerran uusia nimipäiviä saatiin kalenteriin viisi vuotta sitten. Nimistöä on uudistettu viiden vuoden välein, vuodesta 1995 lähtien. Tätä ennen kalenteria uudistettiin noin kymmenen vuoden välein – tai jopa harvemmin. Nyt nimipäiväänsä pääsevät juhlimaan muun muassa Sisu, Robin, Peetu ja Okko. Listalla on myös muutamia paluumuuttajia.

Vuoden 2015 suomalaisesta nimipäiväkalenterista löytyy yhteensä 39 uutta nimeä. Näistä 22 on naisten ja 17 miesten nimeä. Edellisen kerran almanakkaan lisättiin uusia nimiä vuonna 2010.

Suomalaisen nimipäiväkalenterin taustalla on keskiaikainen Turun hiippakunnan pyhimyskalenteri. 1500-luvun uskonpuhdistuksen jälkeen siitä kehittyi vähitellen moderni nimipäiväkalenteri.

1900- ja 2000-luvuilla suomalaista nimipäiväkalenteria on uudistettu kymmenen kertaa:

1908 Almanakkaan tuli 142 uutta nimeä: suomalaisia (Armas, Pellervo; Hilja, Saima) sekä kansainvälisiä ja ruotsalaisia nimiä (Björn, Ossian; Astrid, Oihonna). Uudistuskomitea: Anders Donner, Jaakko Gummerus, Kustavi Grotenfelt, Kaarle Krohn, K. H. Bergroth.
1929 Suomalaisnimistön läpimurto. Almanakkaan otettiin yli 200 uutta nimeä (Kaukomieli, Valio; Lauha, Päivikki). Uudistuskomitea: Aarno Maliniemi, Knut Tallqvist. Suomenruotsalaiset saivat oman nimipäiväkalenterin.
1950 Kustaa Vilkunan nimipäiväuudistus, yli sata uutta nimeä (Ilpo, Veijo; Erja, Minna).
1973 Kustaa Vilkunan nimipäiväuudistus, yli 60 uutta nimeä (Jani, Marko; Anne, Teija).
1984 Eero Kiviniemen nimipäiväuudistus. Tämä oli ensimmäinen laajojen väestöaineistojen pohjalta tehty uudistus, n. 40 uutta nimeä (Konsta, Samu; Hanne, Marita).
1995 Eero Kiviniemen nimipäiväuudistus, 39 uutta nimeä (Joona, Pyry; Janika, Pinja).
2000 Eero Kiviniemen nimipäiväuudistus, 31 uutta nimeä (Miro, Roope; Kiia, Ronja).
2005 Eero Kiviniemen nimipäiväuudistus, 14 uutta nimeä (Jimi, Veeti; Netta, Pihla).
2010 Eero Kiviniemen ja Minna Saarelman nimipäiväuudistus, 39 uutta nimeä (Lenni, Max; Lumi, Minea).
2015 Minna Saarelma-Paukkalan nimipäiväuudistus, 39 uutta nimeä (Noel, Sisu; Isla, Taika).

Lähde: Yliopiston almanakkatoimisto

Säde ja Luka voivat juhlia yhdessä

1900 -luvun alkuun saakka miesten ja naisten nimipäiviä juhlittiin erillisinä päivinä. Tämäkin pohjaa pyhimyskalenteriperinteeseen.

- Tuolloin tietty päivä oli aina tietyn pyhimyksen päivä, ja kyseinen pyhimys oli tietysti joko mies tai nainen, almanakkatoimiston johtaja, dosentti Minna Saarelma-Paukkala selventää.

Hylkeitä kalliolla Norja
Peetu on yksi Apostoli Pietarin suomalaisista nimiasuista. Pietari tarkoittaa kalliota. Taustalla on kreikan kielen sana petros. Hylkeitä kalliolla Norja Kuva: yle/Elina Toivonen hylkeet

1920-luvulla nimipäiväkalenterin pelisäännöt muuttuivat suuren uudistuksen myötä. Tuolloin samalla päivämäärällä saattoi olla sekä naisen että miehen nimipäivä. 1950-luvulla nimipäiväkalenteri meni jälleen uusiksi.

- Kustaa Vilkunan nimipäiväuudistuksen myötä naisten ja miesten nimet eriytyivät omille päivilleen. Ainoa poikkeus oli 24.12. jolloin juhlittiin sekä Aatamia että Eevaa. Moni mieltää yhä, että naisen ja miehen nimipäivät eivät kuulu samalle päivälle. 1990-luvulla Eero Kiviniemi uudisti kalenteria jälleen, ja vähitellen naisten ja miesten nimiä on yhdistetty samoille päiville, Saarelma-Paukkala kertaa.

Vuoden 2015 uudistuksen myötä almanakasta löytyy nyt 17 päivää, jolloin juhlitaan sekä miehen että naisen nimipäivää.

Vuonna 2015 kalenteriin lisätyt miehen nimet:

4.1. Tiitus. Nimi on ollut almanakassa 1700-luvun alusta, vuoteen 1907 asti. Vuonna 1908 tehtiin suuri almanakkauudistus, jolloin jäi pois paljon perinteisiä nimiä, ja tilalle otettiin uusia suomalaisia nimiä. Tiitus on raamatullinen nimi. Raamatusta löytyy Tiituksen kirje. Nimen taustalla on latinankielinen sana titulus, kunnioitettava. Myös titteli-sana juontaa juurensa samasta sanasta.
14.1. Saku ja Sakari ovat saaneet rinnalleen Sasun. Sasu on Sakarin hellittelynimi. Myös Sakarin tausta on Raamatussa.
25.1. Paulus. Apostoli Paavali palaa latinankielisessä muodossa almanakkaan. Samana päivänä nimipäiväänsä viettävät ennestään Paavali, Pauli, Paavo ja Paul.
3.2. Valo saa kaverikseen Hugon. Hugo on yleistynyt kovasti viime vuosina Suomessa. Se on yleinen eurooppalainen nimi, joka on tullut muotinimeksi muuallakin. Hugon nimipäivä on samalla päivällä myös suomenruotsalaisessa kalenterissa. Nimi on alun perin muinaissaksalainen. Taustalla on sana, joka merkitsee tahtoa tai mieltä.
28.2. Sisu. Nimi on erinomainen lisäys Kalevalan päivälle ja suomalaisen kulttuurin päivälle. Sisu on varsin uusi nimi. Taustalla saattaa olla suomalaisen kulttuurin vastaisku kansainvälistymiselle.
19.3. Joose. Aiemmin kalenterissa ovat jo Juuso, Josefiina, Jooseppi ja Joosef. Joose on lyhenne Jooseppi-nimestä.
20.3. Jooa ja Kimi. Nimipäiväänsä viettävät tuolloin myös Joakim, Jaakkima, Aki ja Kim. Kaikki nämä pohjautuvat Joakim-nimeen.
7.6. Suvin, Roopen ja Robertin päivälle lisättiin Robin. Nimi tulee englannin kielen sanasta, joka tarkoittaa punarintaa. Nimi on myös Robertin mukaelma.
29.6. Peetu. Nimipäiväänsä viettävät samana päivänä Petri, Pekka, Petteri, Petra, Pietari ja Pekko. Peetu on yksi Apostoli Pietarin suomalaisista nimiasuista. Pietari tarkoittaa kalliota. Taustalla on kreikankielinen sana petros.
13.8. Okko. Samana päivänä juhlii myös Jesse. Okko on ollut aiemminkin kalenterissa samalla päivällä 1920-luvulta 1940-luvulle. Nimi poistui kalenterista vuonna 1950. Nimen tausta on hieman epäselvä. Yksi tulkinta on, että se on Oskarin puhuttelumuoto. Toisen tulkinnan mukaan taustalla on joko nimi Otto tai Prokopios. Prokopios on ortodoksisen kirkon pyhimys, jonka mukaan myös Kuopion kaupunki on saanut nimensä.
30.8. Eemi. Samana päivänä nimipäiväänsä viettävät Eemeli ja Eemil. Eemelillä on tausta Roomassa, jossa tunnettiin suvunnimi Aemelius.
7.9. Milo. Samana päivänä juhlivat myös Miro, Arho ja Arhippa. Milo on sukua Miroslaville. Tausta on vanhoissa slaavilaisissa nimissä. Mir merkitsee rauhaa.
18.10. Luka. Satu, Luukas ja Säde juhlivat samana päivänä. Luka on hyvin nopeasti yleistynyt nimi. Se on suosiossa muissakin Euroopan maissa. Nimi on muotoutunut evankelista Luukkaan mukaan. Taustalla on Lukanian maakunta.
20.10. Kasper. Samana päivänä juhlivat lisäksi Kasperi, Jasper, Jesper ja Kauno. Legendan mukaan yksi itämaan tietäjistä oli Kaspar.
15.12. Heimo saa kaverikseen Nooan, joka on Vanhan testamentin nimi. Nimi tarkoittaa joidenkin tietojen mukaan lepoa tai lohdutusta. Useimmiten ikivanhojen nimien selitykset eivät ole täysin selvillä.
23.12. Sennin kanssa nimipäiväänsä viettää nyt myös Noel. Ranskan kielessä noël tarkoittaa joulua. Siksi nimi on sijoitettu jouluaatonaattoon. Joulupäivään ei sijoiteta nimipäiviä. Näin kunnioitetaan Jeesuksen syntymäjuhlaa.

Ohjelma on uusinta vuodelta 2013.

Enna, Mirella ja Isla saivat omat nimipäivänsä

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri