Hyppää pääsisältöön

Addiktion armoilla

10 kysymystä ja vastausta

Onko kahviaddiktio "oikea" addiktio? Miksi jotkut ihmiset addiktoituvat helpommin kuin toiset? Kymmenen kysymystä ja vastausta addiktioista. Vastaajana A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

1. Miten addiktio syntyy?

Addiktion syntymisessä on pääsääntöisesti kaksi lähtötilannetta.
a) Olotila voi olla normaali, mutta päihteiden avulla haetaan positiivisia tuntemuksia. Vähitellen mielihyvän aikaansaamiseksi tarvitaan yhä suurempi määrä päihteitä. Määrän kasvaessa impulssikontrollijärjestelmä ja stressinsietokyky heikkenevät ja aivoissa tapahtuu rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia.
b) Olotila on jo lähtökohtaisesti jostain syystä huonontunut. Silloin lääkkeen, alkoholin tai huumeen avulla pyritään pääsemään normaalitilaan.

Voidaan erottaa psyykkinen ja fyysinen riippuvuus: englannin kielessä näitä vastaavat käsitteet addiction ja dependance. Addiktio on psyykkistä riippuvuutta ja se hoidetaan psykososiaalisella kuntoutuksella. Fyysistä riippuvuutta hoidetaan lääkehoidolla. Lääkeriippuvuus on malliesimerkki fyysisestä riippuvuudesta: ihminen ei voi lopettaa itse, koska tulee vieroitusoireita, mutta käyttöön ei liity addiktion piirteitä, kuten annosmuuttelua, hallitsematonta käyttöä jne. Tosin joillakin ihmisillä nämä piirteet liittyvät lääkeriippuvuuteenkin.

2. Miten eri päihdeaddiktiot poikkeavat toisistaan?

Loppupeleissä, eli silloin kun ihmisellä on addiktio, niin addiktiot eivät poikkea toisistaan mitenkään. Aivoissa on eri reseptoreita eri aineille ja ne vaikuttavat laaja-alaisesti hermosolujen toimintaan. Päihteisiin erikoistuneet reseptorit voivat reagoida eri lailla eri ihmisillä, ja siksi addiktioalttiudessakin on eroja. Muutoin altistuksen kesto ja määrä vaikuttavat lopputulokseen. Erot johtuvat myös psyykkisistä tekijöistä ja käyttötavoista.

3. Miksei kukaan tule riippuvaiseksi esimerkiksi vihreästä salaatista tai sitrushedelmistä?

Aivoissa ei ole reseptoreita salaatille eikä sitrushedelmille, eikä niihin siksi voi syntyä addiktiota sanan varsinaisessa merkityksessä.

4. Ovatko kahvi- ja sokeriaddiktiot "oikeita" addiktioita?

Ihmisen aivoissa ei ole sokerireseptoreitakaan eli sokeririppuvuudessa kysymys on ennemminkin opitusta tavasta ja makuasiasta. Kofeiiniriippuvuus voi toki olla todellista; itsekin olen sen kokenut, kun muutaman kerran olen luopunut kahvinjuonnista. Mutta kahvinjuonnin lopettaminen ei todellakaan aiheuta samanlaisia fyysisiä tai psyykkisiä oireita kuin esimerkiksi alkoholista tai heroiinista vieroittaminen.

5. Mitä eroa on kemiallisilla (mm. päihteet) ja toiminnallisilla (esim. uhkapelit) addiktioilla?

Pelit aktivoivat samantapaisesti mielihyväkeskusta kuin päihteetkin ja muuttavat käyttäytymistä, eli peliriippuvuus muistuttaa päihderiippuvuutta. Riippuvuus ei kuitenkaan perustu aineen vaikutuksiin kehossa tai aivoissa.

6. Miksi jotkut ihmiset addiktoituvat helpommin kuin toiset?

Addiktiot ovat sekä sosiaalinen että geneettinen kysymys: voisi sanoa että keskimäärin molemmat vaikuttavat yhtä paljon. Opioidiriippuvuudessa geenien vaikutus on suurempi kuin esim. lääkkeissä ja onhan myös suomalaisten alttiudessa sairastua alkoholismiin geneettisiä eroja. Kysymys on kuitenkin paljon siitä, mille ihminen altistuu: jos vertaa nykyelämää 50 vuoden takaiseen elämään, niin nykyään altistutaan niin monille asioille, että on suurempi riski kohdata joku aine, johon addiktoituu.

7. Onko addiktioalttius myytti vai tieteellisesti tutkittu ominaisuus?

Kun ihminen on oppinut hallitsemaan tai säätelemään tunnetilojaan esimerkiksi alkoholilla, niin alkoholin käytön lopettamisen jälkeen sen tilalle haetaan ehkä joku muu hallinnan väline. Juokseminen vapauttaa elimistön omia opioideja, endorfiineja ja niihinkin voi jäädä koukkuun. niin että haluaa lisää ja lisää, Jos ihmisellä ei ole riittävästi työkaluja elämän ja tunteiden hallintaan, voi seurauksena olla, että yksipuolinen keskittyminen yhteen asiaan, kuten esimerkiksi juoksemiseen, hallitsee elämää.

8. Mitä eroa on intohimolla ja addiktiolla?

Sanoja addiktio ja riippuvuus käytetään arkikielessä varsin kevyesti. Jos koukuttuu esim. tv-sarjaan, niin ei ole oikeasti varsinaisesti addiktoitunut. Voi tietysti raivostua jos ei sarjaa saakaan katsoa, mutta siitä ei kuitenkaan seuraa mitään sen vakavampia fyysisiä tai psyykkisiä oireita.

9. Mihin perustuvat esim alkoholin tai nikotiininhimoa vähentävät lääkkeet?

Riippuu lääkkeestä; osa alkoholismin hoidossa käytetyistä lääkkeistä, esim naltreksoni, perustuu siihen, että ne vähentävät alkoholin tuottamaa mielihyvää: kun mielihyvä vähenee, niin myös alkoholin himo tai kaipaus (craving) vähenee. Kysymys on siis oikeastaan poisoppimisesta. Esim. heroiiniriippuvuuden hoidossa taas käytetään opioidisalpaajia, joitka estävät opioidien kiinnittymisen reseptoreihin.

10. Jääkö aivoihin jälki sellaisestakin addiktiosta, josta on päästy eroon?

Kerran syntynyt addiktio jättää aina ”jäljet” aivoihin, mutta siinäkin on paljon yksilöllistä vaihtelua. Esimerkiksi reseptoritasot voivat joillakin ihmisillä palautua, toisilla taas eivät. Mutta koska muutokset koskettavat sekä hermosoluja, synapsien toimintaa sekä paljon muutakin, on tietämyksemme tästä asiasta vielä ohutta. Lisätutkimusta siis tarvitaan.

Kommentit