Hyppää pääsisältöön

Anthony Bosley oli Heinolan alkuperäinen lintuparantaja

Lintuharrastaja Anthony Bosley päätyi Heinolan kaupungin täysipäiväiseksi lintujen hoitajaksi. Vuonna 1977 myös Suomen ensimmäisen ja ainoan virallisen lintuparantolan tittelin saanut Lintutarha ei valikoi asiakkaitaan. Dokumentissa vuodelta 1980 seurataan tarhan arkea.

Anthony Bosley vastaanottaa tervehdyksen joutsenystävältään.
Lintutarhan laulujoutsen kiintyi hoitajaansa niin, ettei se halunnut kuntouduttuaankaan lähteä tarhasta. Anthony Bosley vastaanottaa tervehdyksen joutsenystävältään. Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus
Anthony Bosley ruokkii lintukodissa kuntoutuvaa haukkaa 1980.
Lintutarhassa hoidettiin lintuja vesilinnuista petoihin ja metsoista riikinkukkoihin. Anthony Bosley ruokkii lintukodissa kuntoutuvaa haukkaa 1980. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto
Anthony Bosley päästää hoitamansa haukan vapauteen.
Bosley pyrki laskemaan henkilökohtaisesti vapauteen jokaisen asiakkaansa. Anthony Bosley päästää hoitamansa haukan vapauteen. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Karjalankannaksen Terijoella syntynyt Anthony Bosley kiinnostui linnuista jo koulupoikana. Myöhemmin hän hankki lemmikeikseen erilaisia trooppisia siivekkäitä. Lintujenhoidossa hän omaksui tavan käsitellä myös loukkaantuneita eläimiä.

Vuonna 1963 Bosley lahjoitti vaimonsa Mirjan kanssa lintunsa Heinolan kaupungille, vasta valmistuneeseen tarharakennukseen, kaupungin Kirkkolammen rannalla. Heinolan puistotyönjohtajana työskennellyt Bosley sai samalla päätyönsä oheen toisen työn. Hän ryhtyi hoitamaan Heinolan Lintutaloa, sekä sen yhteyteen perustettua luonnossa loukkaantuneiden lintujen hoitolaa.

Lintujen käsittelytaidoille olikin tarvetta, sillä lintuparantola vastaanotti vuonna 1980 pitkälti toistasataa loukkaantunutta lintua. Useimmiten ”asiakkaat” olivat haukkoja, pöllöjä tai erilaisia riistalintuja. Myös tavanomaisemmat, ikkunaa päin lentäneet pikkulinnut olivat tervetulleita osaaviin käsiin.

Dokumentissa näemme tavanomaisen tilanteen Lintutarhalta: Bosley saa puhelinilmoituksen loukkaantuneesta vesilinnusta, joka toimitetaan linja-autokyydillä parantolaan. Potilas on mustakurkku-uikku, joka on loukannut jalkansa kalaverkkoon. Pelokasta lintua käsitellessään hoitaja ei saa itse pelätä.

Heinolan tarhan asukkaat ovat kirjavaa siipikarjaa. Pöllöjen lisäksi häkeissä kuntoutuvat haukat, aitauksissa taas käyskentelee kanoja sekä metsoja, onpa joukossa riikinkukkokin. Kaikkein tyytyväisin tarha-asukki lienee kuitenkin lopulta paikalle asumaan jämähtänyt laulujoutsen, joka seuraa hoitajaansa mustasukkaisesti joka paikkaan.

Kuntoutuneiden lintujen vapautus on oma operaationsa. Monet potilaista kun tottuvat ihmisiin hoitojaksojen venyessä pitkiksi. Vaikka luonto on usein paras ratkaisu villilinnulle, hoitaja kantaa aina huolta vapauttamiensa siivekkäiden puolesta. Dokumentin lopussa seuraamme Bosleyn omakätisesti suorittamia vapautuksia. Hoidettu haukka sekä verkkoon jäänyt uikku palaavat entistä ehompina takaisin luonnon helmaan.


Ei sellaista lintua ole, ettei oteta vastaan.― Anthony Bosley 1998

Lintutarhan ylläpidosta vastaa Heinolan kaupunki. Vuonna 1983 Kirkkolammelle rakennettiin luonnonvaraisille petolinnuille oma hoitola ja 1984 suurille ulkomaisille linnuille oma papukaijatalo. Vuoden 1997 aikana kunnostettiin lintutarhojen pihapiirissä oleva vanha asuinrakennus lintutarhojen näyttelykäyttöön ja toimistoksi.

2010-luvulle Lintutarha on laajentunut kattamaan yhteensä seitsemän hoitolarakennusta. Vuosittain Lintutarhalla vierailee noin 100 000–120 000 kävijää ja sitä mainostetaan yhtenä kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä. Heinolan Lintutarha on Suomen ainoa virallinen lintuhoitola.

(Lähteet: Heinolan Lintutarhan kotisivut ja Heinolan kaupunki)

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto