Hyppää pääsisältöön

Anthony Bosley oli Heinolan alkuperäinen lintuparantaja

Lintuharrastaja Anthony Bosley päätyi Heinolan kaupungin täysipäiväiseksi lintujen hoitajaksi. Vuonna 1977 myös Suomen ensimmäisen ja ainoan virallisen lintuparantolan tittelin saanut Lintutarha ei valikoi asiakkaitaan. Dokumentissa vuodelta 1980 seurataan tarhan arkea.

Anthony Bosley vastaanottaa tervehdyksen joutsenystävältään.
Lintutarhan laulujoutsen kiintyi hoitajaansa niin, ettei se halunnut kuntouduttuaankaan lähteä tarhasta. Anthony Bosley vastaanottaa tervehdyksen joutsenystävältään. Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus
Anthony Bosley ruokkii lintukodissa kuntoutuvaa haukkaa 1980.
Lintutarhassa hoidettiin lintuja vesilinnuista petoihin ja metsoista riikinkukkoihin. Anthony Bosley ruokkii lintukodissa kuntoutuvaa haukkaa 1980. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto
Anthony Bosley päästää hoitamansa haukan vapauteen.
Bosley pyrki laskemaan henkilökohtaisesti vapauteen jokaisen asiakkaansa. Anthony Bosley päästää hoitamansa haukan vapauteen. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Karjalankannaksen Terijoella syntynyt Anthony Bosley kiinnostui linnuista jo koulupoikana. Myöhemmin hän hankki lemmikeikseen erilaisia trooppisia siivekkäitä. Lintujenhoidossa hän omaksui tavan käsitellä myös loukkaantuneita eläimiä.

Vuonna 1963 Bosley lahjoitti vaimonsa Mirjan kanssa lintunsa Heinolan kaupungille, vasta valmistuneeseen tarharakennukseen, kaupungin Kirkkolammen rannalla. Heinolan puistotyönjohtajana työskennellyt Bosley sai samalla päätyönsä oheen toisen työn. Hän ryhtyi hoitamaan Heinolan Lintutaloa, sekä sen yhteyteen perustettua luonnossa loukkaantuneiden lintujen hoitolaa.

Lintujen käsittelytaidoille olikin tarvetta, sillä lintuparantola vastaanotti vuonna 1980 pitkälti toistasataa loukkaantunutta lintua. Useimmiten ”asiakkaat” olivat haukkoja, pöllöjä tai erilaisia riistalintuja. Myös tavanomaisemmat, ikkunaa päin lentäneet pikkulinnut olivat tervetulleita osaaviin käsiin.

Dokumentissa näemme tavanomaisen tilanteen Lintutarhalta: Bosley saa puhelinilmoituksen loukkaantuneesta vesilinnusta, joka toimitetaan linja-autokyydillä parantolaan. Potilas on mustakurkku-uikku, joka on loukannut jalkansa kalaverkkoon. Pelokasta lintua käsitellessään hoitaja ei saa itse pelätä.

Heinolan tarhan asukkaat ovat kirjavaa siipikarjaa. Pöllöjen lisäksi häkeissä kuntoutuvat haukat, aitauksissa taas käyskentelee kanoja sekä metsoja, onpa joukossa riikinkukkokin. Kaikkein tyytyväisin tarha-asukki lienee kuitenkin lopulta paikalle asumaan jämähtänyt laulujoutsen, joka seuraa hoitajaansa mustasukkaisesti joka paikkaan.

Kuntoutuneiden lintujen vapautus on oma operaationsa. Monet potilaista kun tottuvat ihmisiin hoitojaksojen venyessä pitkiksi. Vaikka luonto on usein paras ratkaisu villilinnulle, hoitaja kantaa aina huolta vapauttamiensa siivekkäiden puolesta. Dokumentin lopussa seuraamme Bosleyn omakätisesti suorittamia vapautuksia. Hoidettu haukka sekä verkkoon jäänyt uikku palaavat entistä ehompina takaisin luonnon helmaan.


Ei sellaista lintua ole, ettei oteta vastaan.― Anthony Bosley 1998

Lintutarhan ylläpidosta vastaa Heinolan kaupunki. Vuonna 1983 Kirkkolammelle rakennettiin luonnonvaraisille petolinnuille oma hoitola ja 1984 suurille ulkomaisille linnuille oma papukaijatalo. Vuoden 1997 aikana kunnostettiin lintutarhojen pihapiirissä oleva vanha asuinrakennus lintutarhojen näyttelykäyttöön ja toimistoksi.

2010-luvulle Lintutarha on laajentunut kattamaan yhteensä seitsemän hoitolarakennusta. Vuosittain Lintutarhalla vierailee noin 100 000–120 000 kävijää ja sitä mainostetaan yhtenä kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä. Heinolan Lintutarha on Suomen ainoa virallinen lintuhoitola.

(Lähteet: Heinolan Lintutarhan kotisivut ja Heinolan kaupunki)

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.