Hyppää pääsisältöön

Armi Ratian hämmästyttävät juhlat

Minna Haapkylä Armi Ratiana
Minna Haapkylä Armi Ratiana elokuvassa Armi elää! Minna Haapkylä Armi Ratiana Kuva: Lasse Lecklin/Bufo Oy minna haapkylä

Jörn Donnerin ohjaama elokuva Armi elää! kertoo Marimekon perustajasta Armi Ratiasta. Filmiryhmä tapasi elokuvan pääosanäyttelijä Minna Haapkylän ja kirjailija-ohjaaja Jörn Donnerin.

Marimekon perustaja Armi Ratia oli tunnettu liiketoimintansa lisäksi myös hulppeista juhlistaan, eikä utelias toimittaja osannut olla utelematta niistä. - On mulla osittain nämä tallessa mutta ne saavat tulla johonkin toisen tarinaan. Ne ei kuulu tähän, niin niin… mitä ihmeellisimpiä juttuja!, vastaa kirjailija-ohjaaja Jörn Donner.

Millaisia ne Armi Ratian kuuluisat juhlat sitten oli?

Jörn Donner:
”Jos juodaan ja ryypätään, nehän on samanlaisia juhlia missä tahansa. Ei siinä ole mitään erikoista.”

Minna Haapkylä Armi Ratiana
Minna Haapkylä Armi Ratiana Kuva: Lasse Lecklin/Bufo Oy minna haapkylä

Minna Haapkylä:
”Mä kyllä haluaisin olla tuollaisissa juhlissa, jos joku järjestäisi - joissa tuntuu olevan sellainen karnevaalitunnelma. Kyllähän nykyäänkin juodaan – joo. Mut se tuntuu olevan, en sano sivistyneempää, koska kuulostaisi että silloin olisi ollut epäsivistynyttä, enkä mä tarkoita sitä, sillä siellähän on ollut erittäin sivistyneitä ja kulturelleja ihmisiä. Mut jollain tavoin se ilmaisu on ollut vapaampaa. Ihmiset ei pelkää sitä mitä puhutaan jälkeenpäin tai mitä tapahtui. Tavallaan sellainen kännissä sekoilu olis ollut silloin hyväksyttävämpää. Että saa olla hurja ja tehdä mitä vaan. Tanssia pöydällä ja tehdä Armi Ratian lailla Sademetsä-tansseja! Jos mä pitäisin juhlat ja järjestäisin tuollaiset Sademetsä-tanssit niin se olisi maailman vaivaannuttavinta kaikille. Mut jotenkin se Armin kohdalla ei ollut sitä. Armi pysty säilyttämään ihmisten kunnioituksen ja ihailun, vaikka se teki mitä tahansa, oli kenen kanssa tahansa, vietti öitään Kekkosen kanssa – ja kaikki tiesi sen. Silti se pystyi olemaan yritysjohtaja!”
Jörn Donner
Jörn Donner Kuva: Yle jörn donner

Jörn Donner:
”Tähän olisi varmaan syytä lisätä että minä kävin käsikirjoittaja Karoliina Lindgrenin kanssa siellä Bökarsissa katsomassa sitä Armin kesäpaikkaa saadaksemme inspiraatiota. No, sitä ei saatu koska paikka oli perin juurin muutettu. Mutta jos puhutaan Armi Ratian juhlista niin ne olivat nimenomaan nämä Bökarsin juhlat. Siellä oli tämä varsinainen päärakennus, sitten navetta jonne mahtui syömään ja juomaan, rantasauna ja karjalainen rakennus, joka oli tuotu jostain Karjalasta. Näissä juhlissa ihmiset hajaantuvat eri paikkoihin ja tapahtui kaikenlaista. Jos mä joskus alkaisin, herra paratkoon en sitä tee, kertomaan todellisia tarinoita juorulehdille tai vastaaville, niin siinä sitä olisi aika hämmästyttäviä juttuja. On mulla osittain nämä tallessa mutta ne saavat tulla johonkin toisen tarinaan. Ne ei kuulu tähän, niin niin… mitä ihmeellisimpiä juttuja! Esimerkkinä vaikkapa, että Armi palkkaa hovimestarin tarjoamaan alkoholia ja drinkkejä. Osoittautui jo ensimmäisenä iltana että tämä hovimestari – joka on hieno suomenruotsalainen hovimestari – tarjoaa kyllä drinkkejä, mutta sitten kun hän tarjoillut niitä, hän istuukin sohvaan, koska hän on itse umpikännissä - ja saa heti potkut!”
Armi elää! -elokuvan suunnittelijoita
Armi elää! -elokuvan suunnittelijoita Kuva: Lasse Lecklin/Bufo Oy armi elää! -elokuva

.
.

.
.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Elokuvat

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri