Hyppää pääsisältöön

Big Game: täydellistä viihdettä 13-vuotiaalle pojalle

Big Game pääosaesittäjät.
Big Game pääosaesittäjät. Kuva: Stephanie Kulbach big game

Historian siivet läpsyttelevät lupaavasti, kun Jalmari Helanderin ohjaama suomalainen toimintaelokuva Big Game tulee ensi-iltaan, pääosatähtenä Hollywoodin A-sarjalainen Samuel L. Jackson. Tähtien kannalta meno on siis isompaa kuin Iron Skyssa. Onko tässä uusi rennyharlin suuren läpimurron kynnyksellä?

Renny Harlinin ura on ajautunut sivuraiteelle Hollywoodin A-sarjasta, mutta suomalainen genre-elokuva on ollut jo pitkään nousussa, ja nyt kyntensä näyttäneitä uusia genre-ohjaajia on useita Vuorensolasta ja Annilasta Mäkilaaksoon.

Big Gamessa seikkaillaan Lapissa.
Big Gamessa seikkaillaan Lapissa. Kuva: STEPHANIE KULBACH big game juliste

Jalmari Helanderin kehitystä lyhytelokuvasta Ukkonen (2001) Rare Exportsin kahden version (lyhyt 2003, pitkä 2010) kautta Big Gameen seuranneet näkevät ohjaajan pysyneen genrelle, teemoilleen ja ideoilleen uskollisena. Lapin tunturimaisemat ovat tosin muuttuneet aina vaan jylhemmäksi. Olisivatko nämä maisemat enemmänkin Alppeja, Kalliovuoria vai Himalajaa?

Jos Big Gamen komeat vuoristomaisemat aiheuttavat turismin aallon Lappiin, siinä sitä on selittelemistä.

Elokuvassa Helsinkiin vierailulle tulevan USA:n presidentin (Samuel Jackson) kone ammutaan alas Suomen Lapissa. Turvakapselilla metsikköön haaksirikkoutunutta presidenttiä odottaa verenhimoinen jahtiporukka. Metsästäjän poika (Onni Tommila) suostuu ottamaan presidentin siipiensä suojiin.

Big Gamen sivuosanäyttelijöitä
Big Gamen sivuosanäyttelijöitä Kuva: BIG GAME 2013 casting

Jacksonin lisäksi isossa roolissa on Rooma-tv-sarjasta tuttu karskia soturi Pulloa esittänyt Ray Stevenson. Brittinäyttelijöiden kärkikaartiin lukeutuva Jim Broadbent nähdään eläköityneenä CIA-agenttina, joka kutsutaan hätiin johtamaan kadonneen presidentin etsintää. Ja vilahtaa siellä Felicity Huffmankin. Casting on siis nimekäs.

Big Game on paukkuva kliseepaketti, mikä ei sinänsä yllätä yhtään kun kyseessä on toimintaelokuva.

Big Game on paukkuva kliseepaketti, mikä ei sinänsä yllätä yhtään kun kyseessä on toimintaelokuva. Big Gamen genre-esi-isät löytyvät Renny Harlinin Cliffhangerista ja Die Hardista. Helanderin elokuva ei keksi mitään uutta 1980-90-luvun vaihteen mahtipontiseen ja one-linereita pudottelevaan kevytkomedialliseen toimintaelokuvaan - jos ei nyt oteta lukuun suomalaisviritystä.

Big Gamen Ray Stevenson ja pahikset.
Big Gamen Ray Stevenson ja pahikset. Kuva: BIG GAME 2013 big game

Juonellisesti Big Gamessa on myös paljon samaa kuin Wolfgang Petersenin ohjaamassa elokuvassa Air Force One. Tosin siinä Harrison Fordin esittämä presidentti oli toimintasankari, mutta tässä Samuel Jacksonin presidentti on nyrkkeilypussi, joka ilmoittaa parhaaksi vahvuudekseen itsevarman esittämisen. Samuel L. Jackson hoitaa hommansa kunnolla, mutta ei tämä kyllä mitenkään mieleenpainuva roolisuoritus ole esimerkiksi Pulp Fictionin rinnalla.

Big Gamen genre-esi-isät löytyvät Renny Harlinin Cliffhangerista ja Die Hardista.

Kun tarinan kokemuksellinen päähenkilö on metsästäjän initiaatioriittiä läpi käyvä 13-vuotias poika, henkinen maisema on myös 13-vuotiasta. Big Game onkin täydellinen toimintaelokuva 13-vuotiaalle pojalle. Tällainen rajaus ryhdistää elokuvan kerrontaa, mutta saattaa myös voimakkaasti rajoittaa potentiaalista katsojakuntaa.

Big gamen Ray Stevenson ilkeänä
Big gamen Ray Stevenson ilkeänä Kuva: BIG GAME 2013 big game

Näyttävä suomalais-saksalais-brittiläinen elokuva on saatu aikaan 8,5 miljoonan euron budjetilla. USA:ssa tällaiseen actioniin kuluisi kymmenkertainen summa. Ihailen Jalmari Helanderin ammattitaitoa ja ison elokuvakoneiston hallintaa.

Helander saa tästä vakuuttavan käyntikortin Hollywoodiin, jos sinne tahtoo mennä.

USA:n ensi-ilta on kesäkuussa toimintaelokuvasesongin aikana. Jännittävää nähdä miten käy. Big Gamella on enemmän menestymisen mahdollisuuksia kuin Iron Skylla oli. Helanderin uran ja suomalaisen elokuvan bisneksen takia pidetään peukkuja, että elokuva ei leviä piraattikopioina ennen sitä otollisimman yleisön keskuudessa. Mutta ainakin Helander saa tästä vakuuttavan käyntikortin Hollywoodiin, jos sinne tahtoo mennä. Hollywoodissa ei vaan välttämättä saa pitää omaa päätään ja joutuu tekemään karuja kompromisseja.

Katso Jalmari Helanderin suuri päivä tästä

[youtube-lHdFE10n9bc]

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Elokuvat

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.