Hyppää pääsisältöön

Ilman kirjaa on kurjaa

Juha Hurme
Juha Hurme Kuva: Yle/Jyrki Valkama juha hurme

Minut pyydettiin kouluun, vieläpä samaan kouluun, jota itse kävin 1970-luvulla, puhumaan ysiluokkalaisille, miksi joskus mahdollisesti kannattaisi ehkä lukea kirja. Kehitin kymmenkohtaisen ohjelman, jonka esitän myös teille.

Yksi. Maailma on todellinen, pallo pyörii ja ihmiset heräilevät sitä mukaa, kun planeetan poski kääntyy aurinkoa kohden. Kaikki luulevat olevansa normaaleja ja ymmärtävät elinpiiriään. Yli seitsemän miljardin normaalin ihmisen systeemi on kuitenkin monimutkainen, ennakkoluuloille, väärinkäsityksille ja konflikteille altis.

Me asumme kielessä

Kieli yhdistää ihmiset luontoon, toisiinsa ja menneisiin ihmisiin. Kielen kautta rakentuu tulevaisuus. Me asumme kielessä. Siksi kannattaa lukea kirja.

Kaksi. Oma kieli on perusta vieraiden kielien oppimiselle. Kivijalka. Lue suomenkielinen kirja ja opit kaikkia kieliä.

Kolme. Lukeminen on retkeilyä, ilmaista hupia. Kirjan kautta pääset kuviin, ääniin, kehoon, muihin maihin, avaruuteen, menneeseen ja tulevaan. Kirja on mielikuvitusvyöry, tutkimusretki myös fantasian alueelle, semmoiseen, mitä ei ollenkaan olekaan. Paitsi että onpas.

Neljä. Maailma on muuttunut kuvapinnoiksi. Taskut ovat täynnä elokuvateattereita. Kirjaa tarvitaan elokuvan, television ja muun kaksiulotteisen, liikkuvan kuvan oheen. Kuvakerronta on kaikissa ansioissaan ja merkittävässä taiteellisessa potentiaalissaan lukitumpi systeemi. 28 harakanvarvasta on abstraktion ihme. Niillä pystyy kuvaamaan kaiken mitä on ja myös valtavasti sellaista, mitä ei ole.

Lukija kuvittaa itse aktiivisena toimijana, kanssataiteilijana, ja tämä on kuntoilua aivoille. Kirja on mäki, kiivetessä tulee hiki, mutta näköalat avartuvat.

Lukeminen on tehokkainta treeniä, kun suunnistetaan ihmisiksi ja ihmisinä.

Viisi. Me elämme yhden ainokaisen kerran. Siispä on syytä viihtyä tässä maailmassa, saada siitä ote, toimia, tehdä todellisuutta. On löydettävä oma reitti ja tehtävä. Kirja on kartta. Lukeminen on tehokkainta treeniä, kun suunnistetaan ihmisiksi ja ihmisinä.

Kuusi. Hyvä kirja kolahtaa sisimpääsi. Löydät siitä itsesi. Lukija lukee kirjasta itseään ja oppii uutta. Ja kun ”minä” muuttuu, maailma muuttuu, moniarvoisempaan ja ymmärrettävämpään suuntaan.

Seitsemän. Pelailu ja villi viestintä sosiaalisessa mediassa ovat luovaa lukemista ja kirjoittamista. Niistä on vain pieni askel kirjallisuuteen. Lukemalla kirjan kohennat asemiasi SOMEssa, sinusta tulee pitelemätön peto pikaviestinnän kiihtyen laajenevissa kehissä.

Kahdeksan. Internet on raju ja merkittävä superkytkentä ja globaali informaatiopankki. Sen ansiot ovat kiistämättömät. Netti sisältää tärkeän tiedon ohella tietyn prosentin kammottavaa sumutusta, yllytystä, propagandaa ja huuhaata. Luulot ja ennakkoluulot ovat kaiken hyvän elämän uhka. Kirjallinen sivistys opettaa kriittiseen arvioon.

Yhdeksän. Kaikki luulevat olevansa normaaleja, kuten kohdassa yksi mainittiin. Maailmankirjallisuus osoittaa, että kaikkien aikojen kaikki ihmiset ovat erittäin kummallisia. Jokainen on hullu omalla tavallaan. Sillä tavalla ihmiset ovat ihanan samanlaisia ja –arvoisia otuksia.

Kymmenen. Kahdelle jalalle nousseilla hominideillä meni pari miljoonaa vuotta kehittyä nykyihmisiksi. Nykyihminen askarteli satatuhatta vuotta oppiakseen kirjoittamaan. Taito keksittiin 5000 vuotta sitten.

Kirjoituksessa on raakaa, räjähtävää kirjapainovoimaa ja liikkeelletyöntövoimaa.

Vain 5000 vaivaista vuotta sitten. Silloin alkoi tapahtua ja yhä tapahtuu. Kirjoituksessa on raakaa, räjähtävää kirjapainovoimaa ja liikkeelletyöntövoimaa. Pysy kehityksessä mukana, opettele lukemaan, lue kirja.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Thanksgiving – perhejuhlaa ja penkkiurheilua

    Amerikkalaisten kiitospäivä on perhejuhlaa ja penkkiurheilua

    Sukulaiset ja ystävät koolle ja kalkkunaa pöytään, thank you! Marraskuun neljäntenä torstaina eli tänä vuonna juuri tänään amerikkalaiset Yhdysvalloissa ja ympäri maailman viettävät Thanksgivingiä eli kiitospäivää.

  • Seppo Puttonen: Sally Salmisen Katriina on turhaan unohdettu suurteos

    Seppo Puttosen verkkolukupiirissä Sally Salmisen Katriina

    Kirjojen Suomen verkkolukupiirin kirjana on Sally Salmisen Katriina (1936). Oman aikansa bestseller on painunut sittemmin unholaan - aivan suotta. Lukupiirin vetäjä Seppo Puttonen haluaa tehdä Katriinan kunnianpalautuksen. Hän kertoo, mikä romaanissa on hienoa.

  • Kun urheilijat rahan perään lähtivät

    Vellu Ketola ja Hexi Riihiranta? Hehän pelaavat rahasta!

    Yle Teemalla on käynnissä upea 10-osainen Urheilu Suomi -sarja. Siinä käydään kattavasti läpi maamme merkittävimmät urheiluhenkilöt, saavutukset ja ilmiöt urheilun ympärillä. Teeman Elävä arkisto komppaa kolmella ohjelmalla, joissa nousevat esiin suomalaisille rakkaat urheilulajit. Historiallinen urheilupaketti Teemalla: Torstaina 23.11. klo 22.45, perjantaina 24.11.

  • Yöt, päivät, lakkaamatta… Avaruusromua 26.11.2017

    Me ajelehdimme ajassa eteenpäin kuin virrassa.

    Kun Konfutse katseli jokea, hänen kerrotaan sanoneen, että elämä kulkee kuin tuo virta. Yöt, päivät, lakkaamatta. Monet kokevat elävänsä luonnon päättymättömän kierron keskellä. Ehkä se on eräs syy siihen, miksi musiikin tekijät ovat halunneet kuvata suhdettaan luontoon. Suhdettaan siihen suureen virtaan, jonka mukana me ajelehdimme ajassa eteenpäin, tässä loputtomassa maailmankaikkeudessa. Luonto voi olla mukana musiikissa sekä symbolisesti että konkreettisesti. Avaruusromussa lähdetään liikkeelle luonnosta ja matkataan kohti sisäistyneitä visioita. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Juha Hurme: Sensaatio!

    Sensaatio!

    Kaarlo Uskela (1878-1922) on kotimaisen kirjallisuuden puuttuva rengas. Puuttuva rengas minkä välillä? No, sanokaamme Minna Canthin, Algot Untolan, Maria Jotunin, Runar Schildtin, Elmer Diktoniuksen ja Pentti Haanpään välillä aaltoilevassa mentaaliavaruuden tyhjiössä. Suunnilleen sillä seudulla.

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava. Lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja sen, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.