Hyppää pääsisältöön

Perjantaina 20.3. puolenpäivän aikaan nähdään osittainen auringonpimennys koko maassa

Auringonpimennys 20.3.2015
Auringonpimennys 20.3.2015 Auringonpimennys 20.3.2015 Kuva: Nasa auringonpimennys 20.3.2015

Kuu peittää lähes täysin Auringon, mikä kirkkaalla säällä tarkoittaa harvinaista taivasnäytelmää. Pimennys näkyy kaikkialla Suomessa siten, että Pohjois-Suomessa Aurinko peittyy lähes täysin ja Etelä-Suomessakin yli neljän viidesosan verran. Kuun liike Auringon editse alkaa klo 11 jälkeen, on täydessä voimassaan kohta puolen päivän jälkeen ja ohitse jo klo 13 tienoilla, joten näytelmää on tiedossa parin tunnin ajan.

Auringonpimennyksiä nähdään vuosittain jossakin päin maailmaa, mutta samalle paikkakunnalle tämä Auringon ja Kuun yhteisnäytelmä osuu harvemmin.

Aurinkoa ei saa katsella paljain silmin siinäkään pimennyksen vaiheessa, kun siitä on näkyvissä vain siivu. Pienikin määrä auringonvaloa on nimittäin vahingollista silmille. Myöskään pilven läpi Aurinkoa ei saa tuijotella. Katsomiseen tarvitaan aina hyvä hitsaajanlasi tai Auringon katsomiseen tarkoitetut erityislasit, joita saa esimerkiksi URSAsta.

Jupiter ja Venus näkyvät kirkkaina

Kevättalven tähtitaivas on kiinnostava ja sitä kannattaa tutkailla kirkkaina iltoina. Etelätaivaalla on vieläkin näkyvissä illan suussa keskitalven kaunis tähtikuvio Orion, joka yön koittaessa painuu alemmaksi. Tilalle nousee Leijonan tähtikuvion kiinnostava kiemura. Leijonassa tähdet eivät ole erityisen kirkkaita mutta kuvio itsessään on tutustumisenarvoinen. Sen löytää helposti lähellä olevan kirkkaan Jupiterin avulla. Illalla kaakon suunnalla ja myöhemmin etelämpänä näkyvä Jupiter on edelleen yötaivaan kirkkain kohde. Jupiterin oikealla puolella on Kravun tähtikuvio ja vasemmalla puolella lepäilee Leijona.

Kravun tähtikuvion tähdet ovat himmeitä eikä kuviota ole siksi kovin helppo hahmottaa, mutta Kravussa on kiinnostavana bongauskohteena Kravun avonainen tähtijoukko Praesepe. Se on eräs hienoimmista tähtijoukoista, joka paljain silmin näkyy pienenä tuhruna, mutta kun sitä katselee kiikarilla tai kaukoputkella, nähdään pienelle alueelle sijoittuneena iso joukko tähtiä.
Praesepeen kuuluukin arviolta kolme neljäsataa tähteä, joiden synty ajoitetaan noin kahdeksansadan miljoonan vuoden päähän.

Härän tähdistössä on näkyvissä alkuillasta toinen tunnetumpi tähtijoukko Seulaset. Seulasista voi paljain silmin erotata kuudesta kahdeksaan tähteä mutta kiikarilla niitä näkyy jo paljon enemmän. Seulasissa arvioidaan olevan viitisensataa tähteä, jotka ovat syntyneet sata miljoonaa vuotta sitten ja sijaitsevat yli neljänsadan valovuoden päässä.

Planeetoista on Jupiterin lisäksi näkyvissä Venus ja Saturnus. Venus näkyy lännessä kirkkaana iltatähtenä hämärän koittaessa. Saturnus taas näkyy aamuyöllä etelässä mutta jää melko matalalle eikä näy kovin kirkkaana.

Lovejoy-komeetta himmenee koko ajan mutta edelleen sen voi nähdä kaukoputkella tai valokuvaamalla. Tarkan paikan voi tarkistaa URSAn tähtikartasta.

Viime päivinä Eurooppaa on ravistellut revontulimyrsky, ja jopa ranskalaiset ja englantilaiset ovat päässeet nauttimaan revontulten valonäytelmästä. Myös Suomessa nähtiin erinomaisen värikkäitä revontulia. Vaikka Auringon aktiivisuus on nyt laskemassa, revontulia voi näkyä ja tilannetta kannattaa seurata.
Artikkeli perustuu professori Markku Poutasen haastatteluun Tiedeykkösessä.
Toimittajana Sisko Loikkanen.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede