Hyppää pääsisältöön

Ruotsi ja Venäjä iskivät yhteen Kotkan edustalla vuonna 1790

Pohjoismaiden suurin meritaistelu eli Ruotsinsalmen toinen meritaistelu käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuonna 1790 Kotkan edustalla. Taistelu päättyi ruotsalaisten komeaan voittoon. Oheisessa filmissä vuodelta 1960 kerrotaan hylkyjen tutkimuksesta ja ankaran taistelun jäljistä.

Toinen meritaistelu päättyi siis ruotsalaisten voittoon, mutta vuotta aiemmin tilanne oli toinen. Vuonna 1789 samalla paikalla käytiin Ruotsinsalmen ensimmäinen taistelu, joka puolestaan päättyi venäläisten voittoon.

Kumpikin taistelu on jäänyt historiaan. Ruotsinsalmen ensimmäisen meritaistelun vuosipäivä on Venäjän laivaston vuosipäivä.

Ruotsinsalmen toisen taistelun vuosipäivää juhlitaan puolestaan Suomessa ja Ruotsissa, joissa vuosipäivää vietetään merivoimien juhlapäivänä.

Ruotsisalmen taistelujen jäljet ovat yhä nähtävissä Kotkassa ja Kotkan edustalla. Oheisessa filmissä kerrotaan, kuinka vuonna 1960 Kotkan edustan vesialueella tutkittiin meritaisteluissa uponneita hylkyjä.

Vesialueella tehdyissä sukelluksissa paikannettiin kymmeniä hyvin säilyneitä hylkyjä ja nostettiin ylös tykkejä, ammuksia ja hylyissä säilynyttä esineistöä.

Tykinpiippu vuodelta 1790 Ruotsinsalmen meritaistelusta
Tykinpiippu Ruotsinsalmen meristaistelusta. Tykinpiippu vuodelta 1790 Ruotsinsalmen meritaistelusta Kuva: Yle kuvanauha, Oy Filmiseppo elävä arkisto
Vanhoja rukailuvälineitä, joita nostettu hylystä.
Satoja vuosia vanhaa käyttöposliinia. Vanhoja rukailuvälineitä, joita nostettu hylystä. Kuva: Yle kuvanauha, Oy Filmiseppo kuvakkaappaus
Vanha pullo nostettu hylystä
Haulipanos vuodelta 1790. Vanha pullo nostettu hylystä Kuva: Yle kuvanauha, Oy Filmiseppo kuvakkaappaus

Ruotsinsalmen vuonna 1790 käytyyn toiseen meritaisteluun osallistui noin 33 000 miestä ja noin 350 alusta. Tuhannet menettivät henkensä.

Meritaistelut olivat osa Kustaa III:n hyökkäyssotaa, jonka hän käynnisti serkkunsa, Venäjän keisarinna Katariina II:n hallitsemaa Venäjää vastaan.

Venäjä oli parhaillaan sodassa Turkkia vastaan. Kustaa III päättikin käyttää tilannetta hyväkseen saadakseen hyvitystä Ruotsin ja sen osana Suomen aiemmin kokemille aluemenetyksille.

Kustaa III:n sota 1788-1790 ja itsevaltainen hallintotapa herättivät myös kovaa kritiikkiä. Suomessa syntyikin upseerien salaliitto eli ns. Anjalan liitto.

Anjalan liiton kapinaupseerit lähettivät vihollismaan keisarinnalle, Katariina II:lle kirjeen. Kirjeessä eli ns. Liikkalan nootissa toivottiin rauhaa, esitettiin aluejärjestelyjä ja myönnettiin, että Ruotsin kuninkaan käynnistämä sota oli aiheeton.

Kustaa III:n näkökulmasta kysymyksessä oli tietysti maanpetos. Suomessa Anjalan liiton toimintaa on pidetty maan erillisaseman korostamisena ja ensimmäisenä pyrkimyksenä itsenäisyyteen.

Vaikka Ruotsisalmen meritaistelu ratkaisi sodassa Ruotsin voiton, vuonna 1790 solmitussa Värälän rauhassa rajat jäivät ennalleen. Kumpikaan sodan osapuoli ei saanut lisäalueita.

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.