Hyppää pääsisältöön

Ruotsi ja Venäjä iskivät yhteen Kotkan edustalla vuonna 1790

Pohjoismaiden suurin meritaistelu eli Ruotsinsalmen toinen meritaistelu käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuonna 1790 Kotkan edustalla. Taistelu päättyi ruotsalaisten komeaan voittoon. Oheisessa filmissä vuodelta 1960 kerrotaan hylkyjen tutkimuksesta ja ankaran taistelun jäljistä.

Toinen meritaistelu päättyi siis ruotsalaisten voittoon, mutta vuotta aiemmin tilanne oli toinen. Vuonna 1789 samalla paikalla käytiin Ruotsinsalmen ensimmäinen taistelu, joka puolestaan päättyi venäläisten voittoon.

Kumpikin taistelu on jäänyt historiaan. Ruotsinsalmen ensimmäisen meritaistelun vuosipäivä on Venäjän laivaston vuosipäivä.

Ruotsinsalmen toisen taistelun vuosipäivää juhlitaan puolestaan Suomessa ja Ruotsissa, joissa vuosipäivää vietetään merivoimien juhlapäivänä.

Ruotsisalmen taistelujen jäljet ovat yhä nähtävissä Kotkassa ja Kotkan edustalla. Oheisessa filmissä kerrotaan, kuinka vuonna 1960 Kotkan edustan vesialueella tutkittiin meritaisteluissa uponneita hylkyjä.

Vesialueella tehdyissä sukelluksissa paikannettiin kymmeniä hyvin säilyneitä hylkyjä ja nostettiin ylös tykkejä, ammuksia ja hylyissä säilynyttä esineistöä.

Tykinpiippu vuodelta 1790 Ruotsinsalmen meritaistelusta
Tykinpiippu Ruotsinsalmen meristaistelusta. Tykinpiippu vuodelta 1790 Ruotsinsalmen meritaistelusta Kuva: Yle kuvanauha, Oy Filmiseppo elävä arkisto
Vanhoja rukailuvälineitä, joita nostettu hylystä.
Satoja vuosia vanhaa käyttöposliinia. Vanhoja rukailuvälineitä, joita nostettu hylystä. Kuva: Yle kuvanauha, Oy Filmiseppo kuvakkaappaus
Vanha pullo nostettu hylystä
Haulipanos vuodelta 1790. Vanha pullo nostettu hylystä Kuva: Yle kuvanauha, Oy Filmiseppo kuvakkaappaus

Ruotsinsalmen vuonna 1790 käytyyn toiseen meritaisteluun osallistui noin 33 000 miestä ja noin 350 alusta. Tuhannet menettivät henkensä.

Meritaistelut olivat osa Kustaa III:n hyökkäyssotaa, jonka hän käynnisti serkkunsa, Venäjän keisarinna Katariina II:n hallitsemaa Venäjää vastaan.

Venäjä oli parhaillaan sodassa Turkkia vastaan. Kustaa III päättikin käyttää tilannetta hyväkseen saadakseen hyvitystä Ruotsin ja sen osana Suomen aiemmin kokemille aluemenetyksille.

Kustaa III:n sota 1788-1790 ja itsevaltainen hallintotapa herättivät myös kovaa kritiikkiä. Suomessa syntyikin upseerien salaliitto eli ns. Anjalan liitto.

Anjalan liiton kapinaupseerit lähettivät vihollismaan keisarinnalle, Katariina II:lle kirjeen. Kirjeessä eli ns. Liikkalan nootissa toivottiin rauhaa, esitettiin aluejärjestelyjä ja myönnettiin, että Ruotsin kuninkaan käynnistämä sota oli aiheeton.

Kustaa III:n näkökulmasta kysymyksessä oli tietysti maanpetos. Suomessa Anjalan liiton toimintaa on pidetty maan erillisaseman korostamisena ja ensimmäisenä pyrkimyksenä itsenäisyyteen.

Vaikka Ruotsisalmen meritaistelu ratkaisi sodassa Ruotsin voiton, vuonna 1790 solmitussa Värälän rauhassa rajat jäivät ennalleen. Kumpikaan sodan osapuoli ei saanut lisäalueita.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.