Hyppää pääsisältöön

Ruotsi ja Venäjä iskivät yhteen Kotkan edustalla vuonna 1790

Pohjoismaiden suurin meritaistelu eli Ruotsinsalmen toinen meritaistelu käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuonna 1790 Kotkan edustalla. Taistelu päättyi ruotsalaisten komeaan voittoon. Oheisessa filmissä vuodelta 1960 kerrotaan hylkyjen tutkimuksesta ja ankaran taistelun jäljistä.

Toinen meritaistelu päättyi siis ruotsalaisten voittoon, mutta vuotta aiemmin tilanne oli toinen. Vuonna 1789 samalla paikalla käytiin Ruotsinsalmen ensimmäinen taistelu, joka puolestaan päättyi venäläisten voittoon.

Kumpikin taistelu on jäänyt historiaan. Ruotsinsalmen ensimmäisen meritaistelun vuosipäivä on Venäjän laivaston vuosipäivä.

Ruotsinsalmen toisen taistelun vuosipäivää juhlitaan puolestaan Suomessa ja Ruotsissa, joissa vuosipäivää vietetään merivoimien juhlapäivänä.

Ruotsisalmen taistelujen jäljet ovat yhä nähtävissä Kotkassa ja Kotkan edustalla. Oheisessa filmissä kerrotaan, kuinka vuonna 1960 Kotkan edustan vesialueella tutkittiin meritaisteluissa uponneita hylkyjä.

Vesialueella tehdyissä sukelluksissa paikannettiin kymmeniä hyvin säilyneitä hylkyjä ja nostettiin ylös tykkejä, ammuksia ja hylyissä säilynyttä esineistöä.

Tykinpiippu vuodelta 1790 Ruotsinsalmen meritaistelusta
Tykinpiippu Ruotsinsalmen meristaistelusta. Tykinpiippu vuodelta 1790 Ruotsinsalmen meritaistelusta Kuva: Yle kuvanauha, Oy Filmiseppo elävä arkisto
Vanhoja rukailuvälineitä, joita nostettu hylystä.
Satoja vuosia vanhaa käyttöposliinia. Vanhoja rukailuvälineitä, joita nostettu hylystä. Kuva: Yle kuvanauha, Oy Filmiseppo kuvakkaappaus
Vanha pullo nostettu hylystä
Haulipanos vuodelta 1790. Vanha pullo nostettu hylystä Kuva: Yle kuvanauha, Oy Filmiseppo kuvakkaappaus

Ruotsinsalmen vuonna 1790 käytyyn toiseen meritaisteluun osallistui noin 33 000 miestä ja noin 350 alusta. Tuhannet menettivät henkensä.

Meritaistelut olivat osa Kustaa III:n hyökkäyssotaa, jonka hän käynnisti serkkunsa, Venäjän keisarinna Katariina II:n hallitsemaa Venäjää vastaan.

Venäjä oli parhaillaan sodassa Turkkia vastaan. Kustaa III päättikin käyttää tilannetta hyväkseen saadakseen hyvitystä Ruotsin ja sen osana Suomen aiemmin kokemille aluemenetyksille.

Kustaa III:n sota 1788-1790 ja itsevaltainen hallintotapa herättivät myös kovaa kritiikkiä. Suomessa syntyikin upseerien salaliitto eli ns. Anjalan liitto.

Anjalan liiton kapinaupseerit lähettivät vihollismaan keisarinnalle, Katariina II:lle kirjeen. Kirjeessä eli ns. Liikkalan nootissa toivottiin rauhaa, esitettiin aluejärjestelyjä ja myönnettiin, että Ruotsin kuninkaan käynnistämä sota oli aiheeton.

Kustaa III:n näkökulmasta kysymyksessä oli tietysti maanpetos. Suomessa Anjalan liiton toimintaa on pidetty maan erillisaseman korostamisena ja ensimmäisenä pyrkimyksenä itsenäisyyteen.

Vaikka Ruotsisalmen meritaistelu ratkaisi sodassa Ruotsin voiton, vuonna 1790 solmitussa Värälän rauhassa rajat jäivät ennalleen. Kumpikaan sodan osapuoli ei saanut lisäalueita.

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto