Hyppää pääsisältöön

Työttömät hirteen! kaikui Turun torilla 1994

Mautonta pilaa vai radikaalia kansalaistottelemattomuutta? Näin kysyttiin Kotimaan katsauksessa huhtikuussa 1994. Turun ja Raision alueiden työttömien yhdistykset organisoivat varsin provosoivan mielenosoituksen Turun torille, jossa työttömiä likvidoitiin näytösluonteisesti hirttämällä. Paikalle kutsutut ministerit kunnioittivat tilaisuutta poissaolollaan.

Just sain tittelin, erikoispitkäaikaistyötön. Näin hallituksessa päätetään tämmösiä. Ja just sanosinki, että ironia tuossa, et ittellä ollut välillä mielessä, kun oikein jumiin menee, niin toi noin. Kaulaan köysi kans, et käyn hakemassa kolme metriä köyttä. Että ei paljoo naurata.― Markku Kiiski

Hirttämistä ehdotettiin yhdistysten toimesta lopulliseksi ratkaisuksi suomalaisten työttömyyteen. Kotimaan katsauksen reportaasissa kuitenkin muistutettiin, että paikan päälle saapui vain muutama sata Suomen puolesta miljoonasta työttömästä. Hirteen pääsivät kuitenkin kaikki halukkaat — yhteisen hyvän nimissä.

Pikimustan huumorin viittaan verhottu mielenosoitus kertoi suomalaisten epätoivosta. Ajat olivat kovat, joten mikseipä keinotkin?

Paikalle oli kutsuttu myös Suomen korkeimpia ministereitä, mutta he jättivät saapumatta torille. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen ehti kuitenkin paheksumaan tempausta julkisesti ja piti saamaansa kutsua jopa poliisiasiana.

Vaikka torilla ei nähty poliitikkoja, työttömät saivat tukea Meyer Masa Yardsin telakalta, jossa oli aloitettu myötätuntolakko Suomen työttömien puolesta.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto