Hyppää pääsisältöön

Ragni Rissasen lohilaatikko

Puoli seitsemän, Ruokamuisto- otsikkokuva, Ragni Rissanen
Puoli seitsemän, Ruokamuisto- otsikkokuva, Ragni Rissanen ragni rissanen

Pietarsaaressa 1931 syntynyt ravintoloitsija Ragni Rissanen rakastaa merta. Ei siis ihme, että hänen lapsuuden ruokamuistoissaankin päällimmäisenä on kala. Isoisän kesäpaikassa Fäbodassa savustettiin ahvenia ja ne syötiin omatekoisen viilin kanssa.

Merkittävän uran ravintola- ja hotellibisneksessä tehnyt Ragni Rissanen aloitti kaupanteon jo varhain. Pikkutyttönä hän muistaa myyneensä vanhoja vaatteita lumppukauppiaalle. Rahoilla hän osti kilon silakoita ja maksamakkaraa.
-Taisin jo silloin tietää, että ruokaa piti hankkia ja että se oli tärkeää, hän hymähtää.

Ragnin äiti jäi yksinhuoltajaksi tytön ollessa kolmevuotias. Elantoa piti hankkia, eikä Ragni muista äitinsä ehtineen kovin paljon kokkailla. Monet lapsuuden ruokamuistot ovatkin isovanhempien perua.
Isän puoleinen suku oli ruotsinkielistä. He kalastivat ja metsästivät innokkaasti. Savustettujen ahvenien lisäksi mieleen on jäänyt jänispata, jota haudutettiin pitkään ja hartaasti.
-Jäniksen piti olla aivan läpikypsää, Ragni muistelee. -Se oli valmista, kun haarukalla väännettiin ja liha irtosi luista. Tämmöinen tiedonsirpale on pienelle tytölle jäänyt mieleen.

Äidin vanhemmat olivat karjalaisia. Ragnin isoäiti oli hyvä kokki.
-He olivat myös uskonnollisia. Sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen pappi tuli usein perheineen syömään.

Ragni Rissanen ei kai olisi niin erinomainen bisnesnainen, ellei hänellä olisi kasapäin eteenpäin katsovaa luovuutta. Tällä kertaa emme siis valmistakaan muistojen savuahventa, vaan lohilaatikkoa.

Miksi?

-Norjan kassilohen takia, selittää Ragni. -Kun on tällainen taloudellisesti tiukka aika, niin on hyvä muistuttaa, että suhteellisen halvoistakin raaka-aineista voidaan vielä tehdä hyvää ruokaa.

Myös toisen niksin Ragni haluaa opettaa. Lohilaatikosta saadaan koossa pysyvää, kun valmiin laatikon antaa rauhassa jäähtyä painon alla. Niin seos tiivistyy ja siitä on helppo leikata lautaselle kaunis, kakkumainen pala.

RAGNIN LOHILAATIKKO

isoja yleisperunoita
lohifilettä
1 l maitoa
2 munaa
suolaa
tilliä
maustepippuria
mustapippuria
laakerinlehtiä
voita
etikkaa/ etikkapunajuuria

Keitä perunoita noin kymmenen minuuttia suolalla, maustepippureilla ja tillinvarsilla maustetussa vedessä.

Anna jäähtyä. Leikkaa lohifileestä paksuhkoja viipaleita (jos haluaa, lohen voi kevyesti graavisuolata ennakkoon.) Pilko reilusti tilliä. Murskaa morttelissa maustepippuria ja mustapippuria.
Valkopippurifanit voivat myös laittaa valkopippuria.

Leikkaa jäähtyneet perunat 1 ½ cm viipaleiksi ja kokoa voideltuun vuokaan. Laita kerros perunaa, kerros lohta, jonka päälle tilliä ja mausteseosta pippureista sekä muutama laakerinlehti.
Toista.
Kaada lopuksi päälle munamaitoseos niin, että ruoka peittyy.

Laita vielä päälle voinokareita, peitä vuoka foliolla ja laita 175 asteiseen uuniin. Paista 45–60 minuuttia. (Astian koko vaikuttaa kypsymisaikaan.)

Jos haluat kiinteitä, kauniita paloja, jäähdytä laatikko painon alla, jotta seos tiivistyy. Leikkaa paloiksi ja tarjoa tillivoisulan ja etikan kanssa. Myös etikkapunajuuret sopivat hyvin lohilaatikon kanssa.

Puoli seitsemän, Ruokamuisto- kuvituskuva, Ragni Rissanen
Puoli seitsemän, Ruokamuisto- kuvituskuva, Ragni Rissanen ragni rissanen
Kommentit

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän