Hyppää pääsisältöön

Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

Nakkikioski Pohjoisesplanadilla 1973
Nakkikioski Ateneumin edessä 1973 Nakkikioski Pohjoisesplanadilla 1973 Kuva: Harri Ahola nakkikioski

Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa.

Annosten kyytipoikana käytettiin ennen vanhaan vain sinappia ja ketsuppia. Tosin ketsuppikin on yllättävän tuore tulokas: sen käyttö on yleistynyt vasta 1960-luvulla.

Annokset toki vaihtelivat hieman kioskeittain ja Helsingin rautatieaseman erikoisuus oli Möttönen, joka oli eräänlainen jättikokoinen lihapiirakka. Niitä myytiin parhaimmillaan tuhansia kappaleita päivässä ja möttösiä varten asemalla oli oma leipomonsa. Lappeenrantalaisia innovaatioita puolestaan ovat vety ja atomi, jotka ovat hieman eri tavoin täytettyjä lihapiirakoita.

Ruokapaikkojen sääntely ei ole mikään tuore ilmiö

Nakkikioskien juuret ovat 1800-luvun loppupuolella. Pienimuotoista katukaupustelua oli jo aikaisemminkin, kun kauppiaat kuljettivat mukanaan tavaraa koreissa ja nyyteissä pysähtyen myymään siellä missä katsoivat tarpeelliseksi.

Toki kadulla myytiin muutakin kuin ruokaa ja kauppa oli varsin kansainvälistä. Tupakkakauppiaat olivat usein venäläisiä tai jopa kreikkalaisia ja jäätelökauppiaat pääosin venäläisiä, tosin muutama italialainenkin oli joukossa. Makkaran myyntiin erikoistuneet kioskit alkoivat yleistyä 1920- ja 30-luvuilla.

Nykyisin manataan joka paikkaan ulottuvaa viranomaissääntelyä, mutta se ei todellakaan ole mikään tuore ilmiö, sillä jo vuoden 1917 terveydenhoitojärjestyksessä määrättiin, että "myynti sai tapahtua vain siisteistä nelipyöräisistä kärryistä".

Vuonna 1935 rahatoimikamarin kioskiohjeissa sanottiin, että "myydyn tavaran ja sen korvauksen vaihtaminen ostajan ja myyjän välillä tapahtuu seinässä, ovessa tai ikkunassa olevan aukon kautta, jossa ostaja ollessa kioskin ulkopuolella ja vapaassa ulkoilmassa".

Ihmisiä öisellä Perunatorilla ylioppilastalojen välissä 1970.
Ihmisiä öisellä Perunatorilla ylioppilastalojen välissä 1970. Ihmisiä öisellä Perunatorilla ylioppilastalojen välissä 1970. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Honkavaara Matti perunatori

Kansainväliset pikaruokatrendit saapuvat Suomeen

Sotien jälkeen pikaruokakulttuuri Helsingissä sai kansainvälisiä piirteitä, kun hampurilaiset ja Coca-Cola saapuivat vuoden 1952 olympialaisten aikaan. Paahdetut makkarat ja ranskalaiset tulivat puolestaan Suomeen vuonna 1959, kun Helsingissä Ylioppilastalojen välisellä aukiolla Ylioppilastuki aloitti varainkeruun myymällä näitä tuotteita kioskista. Tästä syystä aukiolle vakiintuikin kansan suussa nimi "Perunatori".

Kioskit houkuttelivat paikalle nuorisoa ja järjestyshäiriöiltäkään ei vältytty. Kaupunki päättikin kieltää pikaruokien myymisen aukiolla muutamia vuosia myöhemmin. Tosin se ei auttanut mitään vaan perunatori sai kyseenalaista mainetta huumeiden osto- ja myyntipaikkana.

Nakkikioskeihin liittyy monenlaisia muistoja

Nakkikioskien entisten vakioasiakkaiden Erkki Jokisen ja Harri Aholan mielestä ainoa oikea snagari on nimenomaan sellainen, jossa annokset myydään etuikkunassa olevasta luukusta.

"Erityisen hyvä nakkikioski löytyi Töölöntorilta. Sitä kutsuttiin nakki-Chessmaniksi, koska myyjä oli aivan amerikkalaisen 1960-luvun alussa kuolemaantuomitun Caryl Chessmanin näköinen. Sillä kioskilla sai erityisen hyvää sinappia", Erkki Jokinen muistelee.

Harri Ahola muistaa puolestaan miten Hakaniemen ympyrätalon taakse tuli Helsingin ensimmäiset Drive in nakkikioskit jo 70-luvulla. Ne olivat kuparista ja tukevaa tekoa päinvastoin kuin perinteiset nakkikioskit. "Muistelen kuulleeni, että joskus asiakkaat olivat joutuneet sanaharkkaan kioskin myyjän kanssa ja kaataneet kostoksi koko kojun", Harri kertoo.

K. Öhmanin makkaranmyyntivaunu Erottajalla 1949-50.
K. Öhmanin makkaranmyyntivaunu Erottajalla 1949-50. K. Öhmanin makkaranmyyntivaunu Erottajalla 1949-50. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Sundsröm Hugo nakkikioski

Kioskin pitäminen oli kovaa työtä

Niclas Hukka ja Hannu Heiskanen pyörittivät 80- ja 90-luvuilla Valkosipuli Jaska nimistä nakkikioskiketjua. "Lähdin perjantai-iltana töihin ja tulin maanantaiaamuna kotiin. Välillä nukuinkin kioskissa", Niclas kertoo.

Valkosipuli oli vielä uutta Suomessa 1980-luvulla. Moni tuli varta vasten kokeilemaan sitä, mutta ruokailu jäi muutamaan puraisuun, sillä maku oli perinteiseen makuun tottuneilla hyvin kitkerä.

"Tyypillinen asiakas tuli taksilla paikalle ravintolaillallisen jälkeen, osti annoksen ja jatkoi matkaa taksilla. 90-luvun lama tappoikin tämänlaatuisen nakkibisneksen", Niclas ja Hannu kertovat.

Snagarimuistoja ja niiden historiaa radio-ohjelmassa

Edelliset tarinat ja paljon muutakin on kuunneltavissa allaolevassa snagareiden historiasta kertovassa radio-ohjelmassa. Se on osa Katoavaa Helsinkiä ohjelmasarjaa, jonka toisessa osassa puhutaan yleisistä saunoista.


Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Roope Latvala - selkäänpuukotettu mies

    Miksi Roope Latvala lähti Children of Bodomista?

    Stonessa uransa aloittanut Roope Latvala on Suomen ehkä paras metallikitaristi. Tällä hetkellä hänen palveluksensa eivät kuitenkaan kelpaa kenellekään ja jopa vanhat ystävät ovat kääntäneet hänelle selkänsä. Alamäki alkoi keväällä 2015, jolloin Latvalan kerrottiin lähteneen Children of Bodomista. Se on Latvalan mukaan paskapuhetta. Nyt hän kertoo, mitä oikeasti tapahtui.

  • Suomen ainoa Miss Maailma Marita Lindahl on kuollut – lue puolison koskettava kirje

    Vuoden 1957 Miss Maailma, Marita Lindahl, on kuollut.

    Vuoden 1957 Miss Maailma, Marita Lindahl, on kuollut. Lindahl kuoli 21.3.2017. Hänen kuolemastaan ei ole tätä ennen kerrottu julkisuudessa lähiomaisten toiveesta, myöskään kuolinilmoitusta ei julkaistu. Muutama viikko sitten kävi ilmi, että Lindahlin puoliso Martti Kirsitie oli kirjoittanut kirjeen kuolleelle puolisolleen. KulttuuriCocktail sai kirjeen luettavakseen ja luvan julkaista sen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Oletko ottanut aurinkoa vuodesta toiseen väärin? — testaa ohjeet vuodelta 1936

    Lue ohjeet oikeaoppisen valotussuunnitelman tekoon.

    Auringotta kukat menettävät värinsä ja lehdet käyvät valjuiksi. Samoin käy ihmisten ja eläinten. Ruumis on kuitenkin totutettava vähin erin aurinkoon sopivan valotussuunnitelman mukaisesti. Ennen valotuksen aloittamista suosittelemme kepeää liikuskelua hermoston tyynnyttämiseksi ja sydämentoiminnan vahvistamiseksi. Auringonsäteiden esiin puristamat teiren pisamat voitte häivyttää vetysupeoksidilla ja elohopealiuoksella.

  • Kortonkien gummisetä

    Miten kondomeista tuli Suomessa valtavirtaa.

    Suomen kondomineuvos Leif Grotell on yksi ehkäisyvälinealan konkareista. Hänen aikaansaannoksiaan ovat Suomen tunnetuimmat kondomibrändit Black Jack, Suki-Suki, Kukka ja mehiläinen, Magic ja Nam Nam. Kondomeihin liittyneen häveliäisyyden vuoksi Grotellin oma äiti ei ensimmäiseen 10 vuoteen kehdannut kertoa, mitä tuotteita poika myy työkseen.

  • Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.