Hyppää pääsisältöön

Tiesitkö: opiskelijoiden asumislisää ei ole nostettu 10 vuoteen - näin kommentoivat puolueet

Eduskunta päätti viime viikolla hylätä opintotuen leikkaukset. Huraa! Mutta miten opintotukea pitäisi tulevaisuudessa kehittää? YleX selvitti puolueiden kannat.

Seuraavalla hallituksella on kovat paineet karsia valtion menoja. YleX Vaalisarja kysyy, miten käy opintotuen. // Kuva: Teemu Hotti

Suomalainen korkeakouluopiskelija saa opintorahaa ja asumislisää yhteensä korkeintaan 536 euroa ja 92 senttiä kuukaudessa. Opintotuella selviytyminen voi olla konstikasta - varsinkin, jos opiskelija asuu suuressa kaupungissa ja haluaa välttää suuren velan ottoa.

Seuraavalla hallituksella on kuitenkin paineita karsia menoja.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz ehdotti helmikuussa muun muassa, että opintotuen vuotuisia kuluja supistetaan sadalla miljoonalla eurolla.

Pitäisikö seuraavan hallituksen leikata vai korottaa opintorahaa ja opiskelijoiden asumislisää? Selvitimme, mitä mieltä puolueet ovat.

Korkeakouluopiskelija voi saada kuussa noin 540 euroa tukea ja valtion takaaman lainan päälle. // Kuva: Teemu Hotti

Puolueilla on vaihtelevan tarkkoja linjauksia opintotuesta.

Zyskowicz on ehdottanut, että opintotukea kehitetään lainapainotteisemmaksi, mutta se ei ole kokoomuksen virallinen linjaus. Keskusta, SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP vastustavat lainapainotteisempaa suuntaa.

Perussuomalaiset vastustaa opintorahan ja asumislisän leikkaamista.

Vasemmistoliitto ja vihreät esiintyvät opiskelijoiden puolustajina: he haluavat korottaa opintorahaa.

Opintorahan määrä seuraa nyt automaattisesti hintatasoa. // Kuva: Teemu Hotti

Viime elokuussa toteutui opiskelijoiden pitkäaikainen toive. Opintoraha sidottiin kansaneläkeindeksiin, eli tuen määrä nousee nyt automaattisesti, jos yleinen hintataso nousee.

Opiskelijoiden onni ei ole kuitenkaan välttämättä pysyvää.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja Keskusta ovat linjanneet yleisellä tasolla, että indeksikorotuksista pitäisi tinkiä. Ne eivät kuitenkaan ole ottaneet kantaa siihen, koskisiko tämä juuri opintorahaa.

Jos opintoraha irrotettaisiin indeksistä, se heikentäisi tuen tasoa suhteessa hintatasoon.

Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto vaativat, että opintoraha pidetään sidottuna hintatasoa kuvaavaan indeksiin.

Vuokrataso on noussut jatkuvasti, asumislisä ei. // Kuva: Teemu Hotti

Opintorahan lisäksi opiskelijoilla on toinenkin murhe.

Opintotuen asumislisän pitäisi periaatteessa kattaa 80 prosenttia asumismenoista, mutta tuen enimmäismäärää ei ole nostettu vuoden 2005 jälkeen. Päättäjien arvion mukaan opiskelijan hyväksyttävät asumismenot ovat 252 euroa kuukaudessa. Asumislisää maksetaan nimittäin enintään 201 euroa ja 60 senttiä kuussa.
 

Kymmenessä vuodessa suomalaiskotien keskimääräinen vuokra on kuitenkin noussut kahdeksasta eurosta 12 euroon neliötä kohden.

YleX kysyi kahdeksalta ehdokkaalta heidän omaa mielipidettään opintorahaan ja asumislisään. Pitäisikö opiskelijan tukia korottaa vai karsia?

Pitäisikö opintorahaa ja asumislisää korottaa tai leikata? Näin ehdokkaat vastasivat. // Kuva: Teemu Hotti

Vastaajien perustelut

Katja Hänninen, Vasemmistoliitto @kmhanninen
Korotetaan

- Tuen nykytaso on matala elämisen kustannuksiin nähden. Emme halua opintotuesta lainapainotteisempaa.

Jani Toivola, Vihreät @janitoivola
Korotetaan

- Opintorahaa ja asumislisää tulee korottaa siten, että opiskelu on mahdollista täysipäiväisesti lukukausien aikana ilman tarvetta opintojen ohella tehtävälle ansiotyölle. Opintotuen lainapainotteisuutta ei tule lisätä eikä sen saamisen ehtoja kiristää. Pitkällä aikavälillä on siirryttävä kaikille yhteiseen perustuloon.

Iikka Kantola, Keskusta @kantola_iikka
Korotetaan

- Haluan korottaa asumislisää. Vuokralla asumisen hinta on noussut erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kilpailu vuokra-asunnoista on kasvanut. Tämä ajaa opiskelijat nykyisin ahtaalle ja edellyttää yhä useammin työntekoa opiskeluiden ohessa. Työntekoa ja motivaatiota opiskeluiden ohessa taas rajoittavat nykyiset matalat tulorajat joita olisi syytä korottaa. Työnteko opiskeluiden ohessa tuo valtiolle verotuloja sekä edesauttaa työllistymistä valmistumisen jälkeen, joten siihen on syytä kannustaa.

Jaana Pelkonen, Kokoomus @JaanaPelkonen
Pidetään nykyisellään

- Nostaisin opintotuen tulorajoja. On erikoista, että jos käy säännöllisesti töissä ja samaan aikaan pystyy suorittamaan opintojaan, niin opintotuet peritään takaisin. Ahkeraa opiskelijaa ei pitäisi rangaista. Työnteolla on myös positiivisia vaikutuksia omaan työllistymiseen. Toisena ongelmana näen asumisen kustannukset, varsinkin Helsingissä. Asuntotuotantoa pitäisi lisätä. Pidän tärkeänä, että opiskelija- ja nuorisoasuntokohteiden valtiolta saamaa erityisavustusta rakentamiseen ei leikata.

Mikaela Björklund, RKP
Pidetään nykyisellään

- Opintotuen pitäisi mahdollistaa sekä kokopäiväopiskelu että työskenteleminen opintojen aikana, koska opiskelijat ovat eri elämäntilanteissa. Työmarkkinoilla vaaditaan sen lisäksi usein työkokemusta. Toisaalta pidennetty opiskeluaika tuottaa yliopistoille taloudellisia hankaluuksia, kun valtion rahoitus on sidottu vuosittaisiin tutkintotuloksiin. Nyt olisi syytä arvioida kokonaisuutta ja seurauksia kunnolla, ennen kuin päätetään mistä leikataan!

Pentti Arajärvi, SDP @PenttiAraj
Pidetään nykyisellään

- Vastaus perustuu siihen, että asiaa on selvitettävä se on suhteutettava muuhun toimintaan. Pitkällä aikavälillä opintorahaa tulee nostaa.  Vielä osittain eri asia on suhtautuminen indeksiin. Indeksin käyttämättä jättäminen on asiallisesti ottaen leikkaus, mutta ei sisällä rakenteellista korjausta.

Sari Essayah, KD @SariEssayah
Pidetään nykyisellään

- Valintani on B eli säilyy muutoin ennallaan, mutta nousee indeksin mukana. Perusteluna nykyinen taloustilanne, joka ei menojen lisäyksiä juuri mahdollista, ja toteutettu indeksiin sitominen kuitenkin osittain takaa ostovoiman tason säilymisen.

Pirkko Ruohonen-Lerner, Perussuomalaiset @PirkkoRL
Pidetään nykyisellään

- Haluaisin korottaa, mutta Suomen taloudellinen tilanne on niin haastava tällä hetkellä, että ei voida luvata mitään etujen parannuksia millekään ryhmälle. Valtion velka tarkoittaa sitä, että se tulee tulevien sukupolvien maksettavaksi, erityisesti jos talouskasvu ei käynnisty.

Teksti: Markus Kuokkanen
Kuvat: Teemu Hotti

YleX Vaalisarja avaa monimutkaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä yksinkertaisilla kuvilla.

Lue myös:

Selvitimme ehdokkailta: palaako viinin ruokakauppamyynnille vihreä valo?

Kansanedustajaehdokkaat vastaavat: pitäisikö Jumalan pilkkaaminen sallia Suomessa?

Neljän suurimman puolueen Nato-kannat syynissä – "On siirrytty uudenlaiseen kielenkäyttöön"

Pitäisikö uskonnon opetus korvata kokonaan toisella oppiaineella? Näin puolueiden nuoret vastaavat