Hyppää pääsisältöön

Aivojen kehitys

Kyky oppia uutta säilyy koko elämän ajan

Ihmisen aivot muuttuvat kaiken aikaa. Aivojen kehitys on pääosin biologisesti ja geneettisesti määräytynyttä, mutta myös ympäristöllä on suuri merkitys.

Aivojen muovautuvuudella, plastisiteetillä, tarkoitetaan aivojen kykyä reagoida ja muuttua olosuhteiden mukaan. Erityisesti aivokuorella muovautuminen on voimakasta.

Rakenne kehittyy raskausaikana

Aivojen rakenne kehittyy pääosin raskausaikana, mutta toiminnallinen kehitys tapahtuu pääosin syntymän jälkeen

Toisella raskauskuukaudella kahden millimetrin pituisen alkion pintakerroksesta kehittyvät aivot, selkäydin ja hermoradat.

Ensimmäisenä kehittyvät aivojen alkeellisimmat rakenteet ja vähitellen kehitys etenee monimutkaisempiin rakenteisiin.

Kolmannella raskauskuukaudella aivosolut alkavat etsiytyä toistensa yhteyteen ja muodostamaan alkeellisia hermoratoja. Pian keskushermosto lähettää viestejä elimistöön ja jotkut refleksit jo toimivat.

Neljännellä raskauskuukaudella esimerkiksi huulet reagoivat jo kosketukseen.

Noin kuudennella raskauskuukaudella alkaa hermosolujen varhainen erilaistuminen. Solujen ulokkeet, aksonit ja dentriitit ovat yhteydessä toisiinsa ja muodostavat synapseja.

Hermosolujen aksonit saavat myeliinitupen: tämän myelinisaation ansioista informaation siirtyminen hermosolujen välillä tehostuu.

Myelinisaatio alkaa motorisilla ja sensorisilla aivoalueilla ja jatkuu ensimmäisen elinvuoden ajan, mutta aivojen etuotsalohkossa myelinisaatio jatkuu nuoruusikään asti.

Aistit kehittyvät vähitellen ja seitsemännellä raskauskuukaudella äitinsä vatsassa kelluva lapsi reagoi jo ääneen ja valoon.

Raskauden viimeinen kolmannes on aivojen kannalta kiihkeimmän kehityksen vaihetta. Tämä vaihe jatkuu noin kolmen kuukauden ikään.

Siitä eteenkinpäin aivot kehittyvät, mutta kehitys on hitaampaa.

Vastasyntyneen aivot painavat noin neljäsosan aikuisten aivojen painosta

Vastasyntyneen aivot painavat noin 350-400 grammaa, noin neljäsosan aikuisten aivojen painosta. Muuten ne näyttävät jo melko samanlaisilta kuin aikuisen aivot: vastasyntyneellä on valmiina jo lähes kaikki elämän aikana käytettävissä olevat hermosolut, mutta aivojen kehittyminen ja aivosolujen tehtävien eriytyminen jatkuu.

Aivorunko kypsyy syntymän molemmin puolin. Aivorungon keskukset säätelevät mm. sydämen toimintaa, ruuansulatusta, unta ja sekä pään ja kaulan liikkeitä.

Vauva tunnistaa tuoksuja, ääniä ja kasvojen piirteitä ja tunnistaa itsensä kannalta miellyttäviä tai epämiellyttäviä asioita.

Hermosolujen välisten yhteyksien syntyminen on kiivaimmillaan parivuotiaalla lapsella, vaikka se jossain määrin jatkuu läpi koko elämän.

Aivojen muovautuvuus on suurinta ensimmäisten elinvuosien herkkyyskausien aikana. Ihminen voi kuitenkin oppia uusia asioita ja sopeutua muutoksiin jatkuvasti, herkkyyskausista riippumatta.

Synapsiyhteyksiä syntyy ja katoaa

Lapsuusiässä alkaa myös normaaliin kehitykseen kuuluva synapsiyhteyksien karsiutuminen ja synapsien määrän väheneminen.

Tunneaivokuori kehittyy voimakkaasti ensimmäisen elinvuoden aikana. Varhainen vuorovaikutus; katseet, kasvot, kosketus ja äänet tukevat kehitystä.

Noin puolentoista vuoden iässä aivokuoren kehitys voimistuu ja se jatkuu läpi lapsuuden ja nuoruuden. Kehityksen ansiosta lapsi oppii yhdistämään ja näkemään kokonaisuuksia, ymmärtämään, miten asiat liittyvät toisiinsa. Aivojen eri osien yhteistoiminta vahvistuu ja muisti kehittyy.

Parivuotias lapsi pystyy jo jonkun verran suunnittelemaan omaa toimintaansa. Hän keksii keinon jolla kiivetä pöydälle tai miten avata kaapin ovi.

Lapset oppivat puhumaan hyvin eri tahdissa. Neljävuotias osaa jo tuottaa puhetta ja ymmärtää kieltä kohtuullisesti.

Kouluikäisen lapsen hienomotoriikka kehittyy ja käden ja silmän yhteistyö paranee. Lapsi ymmärtää aiempaa paremmin syy ja seuraussuhteita, osaa luokitella ja yhdistellä esineitä ja asioita.

Murrosiässä aivosolut järjestäytyvät uudelleen

Murrosikä on nimensä mukaisesti murroksen aikaa myös aivoissa. Murrosiässä käyttämättömiä hermosoluyhteyksiä karsiutuu, solut järjestäytyvät uudelleen ja aivojen valkea aine lisääntyy.

Muutokset jatkuvat ohimo- ja otsalohkossa arviolta 25 vuoden ikään asti. Aivojen voi siis sanoa olevan "valmiit" vasta silloin.

Aivojen hermoverkot muuttuvat vielä aikuisiälläkin, kun ihminen esimerkiksi oppii uutta tai toipuu aivovauriosta.

Aikuisen ihmisen aivot painavat noin 1300-1400 g.

Kommentit