Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Pasmat sekaisin ja muita käsityösanontoja

Kudonnassa käytetty pirta
Tältä näyttää kudonnassa käytetty pirta eli kaide. Kudonnassa käytetty pirta Kuva: Wikimedia commons / Loggie-log pirta

Sain elokuussa sähköpostia. Tuohtunut – tai ainakin leikisti tuohtunut – kuulijamme kirjoitti näin:

”Jo monen viikon ajan ohjelman aiheena on ollut urheilu. Vaadin kiinnostavampia aiheita! Voisin ehdottaa vaikkapa käsitöitä, jos se sopii teidän pirtaanne. Monet tutut sanonnat pohjautuvat käsitöihin, mutta jos ei tiedä niiden alkuperää, voi mennä pasmat sekaisin. Terveisin Elina.”

Loukkaannuin tietenkin, enhän ollut mielestäni tehnyt mitään erityistä urheiluohjelmasarjaa. Vilkaisu menneiden ohjelmien aiheisiin kuitenkin paljasti kylmästi Elinan valituksen syyn: naisliikuntaa, urheiluseurojen nimiä ja golfia. Kyllähän urheilun jatkuvasta pakkosyötöstä ärtynyt ihminen hermostuu vähemmästäkin!

Elinan toinen ehdotus sen sijaan oli jo pitkään ollut mielessä. Käytämme päivittäin kymmeniä ilmauksia, joiden alkuperä ja tausta ovat tavalliselle tallaajalle tuntemattomia, mutta käsitöiden tekemiseen perehtyneelle ihmiselle selkeitä. Sopia pirtaan, pasmat sekaisin, olla äimänä. Tämähän on ilmiselvä ohjelman aihe.

Näiden vanhojen sanontojen taustan lisäksi asiassa on sekin kiinnostava puoli, että onhan käsityöihmisillä kautta aikojen ollut mitä hauskimpia termejä kuten nyt vaikka koristeompelun sanat revonnenä, neliomenainen, siivilänpesonen, käpälikkö, vääräpää, tihijänokka ja pyllypäät. Mutta eivät ne ole yleistyneet arkikieleen.

Onko kuvailmaisuiksi yleistyneiden sanojen takana jokin tietty tekniikka, joka on ollut niin yleinen, että sanat ovat olleet kaikille tuttuja ja kuvailmaus on voinut syntyä? Olisivatko ilmaukset voineet yleistyä, jos käsitöitä tekivät ennen vanhaankin vain käsityön harrastajat, tai pelkästään naisväki?

Kysytään tekstiilitaiteilija Annukka Mikkolalta, millaista on huoliteltu kieli. Ohjelman teossa auttoivat myös Kotuksen Tarja Heinonen ja Anna Ryödi.

Pasi Heikura
aristoteles@yle.fi

  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri