Hyppää pääsisältöön

Ilja Janitskinin ja Jussi Ahteen Absolute-lehdessä ei kirjoitettu ihmisistä pahaa

Suomen mediakenttää ryhtyi 2000-luvun alussa hämmentämään kirjava joukko suurista lehtiyhtiöistä riippumattomia julkaisuja. Uusia lehtiä yhdisti usein tekijöiden nuori ikä ja painotuotteiden rajattu kohderyhmä. Vaikka lehdet keräsivät huomiota, jäivät ne usein lyhytikäisiksi. Yksi tällainen oli Absolute-ilmaisjakelulehti, josta puhuttiin jopa kevään 2002 mediauutisena. Lehden päätoimittaja Ilja Janitskin ja markkinointipäällikkö Jussi Ahde kertoivat tuotteestaan Yokotai-ohjelman haastattelussa.

Ilja Janitskin päätoimitti 2002 Absolute-lehteä.
Ilja Janitskin päätoimitti Absolute-lehteä. Ilja Janitskin päätoimitti 2002 Absolute-lehteä. Kuva: Yle kuvanauha ilja janitskin

Absolute aiheutti jo ennen ensinumeronsa ilmestymistä kohun, kun samanniminen espanjalainen Absolute-lehti aloitti selvitystyön mahdollisesta tavaramerkkioikeuksien rikkomisesta. Kohu kääntyi päälaelleen, kun samainen Absolute lähti lopulta Janitskinin ja Ahteen lehtiprojektiin mukaan kahdenkymmenenviiden prosentin omistuksella. Loput 75 prosenttia jäi tekijöille.

Vaikka aikakauden uudet lehdet oli monesti räätälöity perinteisiä lehtiä pienemmille kohderyhmille, mainosti Absolute tarjoilevansa jokaiselle lukijalle jotakin.

Totta kai jos tuote, joka lanseeraa jotain uutta, mennään kuvaamaan sinne, niin on luonnollista myös kysyä kiinnostaako heitä mainostaa meidän lehdessä.― Jussi Ahde

Satasivuinen ilmaisjakelulehti piti sisällään muun muassa artikkelin Kemopetrol-yhtyeen Laura Närhestä, Wallu Walpion pakinan, huomioita ja kuvia erilaisista juhlista sekä tapahtumista, levyarvosteluita ja ”muuta peruskamaa” mitä eri aikakauslehdissä oli totuttu näkemään.

Tekijät kertoivat haastattelussa tehneensä töitä puoli vuotta ilman palkkaa ”veren maku suussa”. Lehden tyylistä tekijät puhuivat "hyväntuulisena" ja "viihteellisenä", eikä lehdessä puhuttu ihmisistä sanallakaan pahaa.

Tämä olisi eri asia jos tämä olisi myytävä lehti, mutta kun tämä on ilmainen lehti.― Ilja Janitskin

Silmiinpistävää julkaisussa oli mainosten ja lehden sisällön yhdisteleminen. Esimerkiksi monista tuotemerkkien juhlista tehtyjen juttujen yhteydessä komeili samojen tuotemerkkien mainoksia. Tätä tekijät perustelivat julkaisunsa ilmaisuudella.

Jussi Ahde toimi vuonna 2002 Absolute-lehden markkinointipäällikkönä.
Jussi Ahde oli Absolute-lehden markkinointipäällikkö. Jussi Ahde toimi vuonna 2002 Absolute-lehden markkinointipäällikkönä. Kuva: Yle kuvanauha jussi ahde

Lehti rikkoi totuttuja rajoja myös ennakkoluulottomalla asenteellaan, jopa röyhkeydellään. Esimerkiksi markkinointipäällikkö Ahdetta lehdessä kutsuttiin ”mediaevankelistaksi”.

Ensinumeron jälkeen tekijäkaksikko puhui haastattelussa myös Absoluten tulevaisuudesta, johon uusi omistaja Absolute-Marbella liittyi myös sisällöntuottajana. Suunnitelmat jäivät lopulta toteutumatta, eikä Suomen Absolute koskaan julkaissut toista numeroa.

Ilmaisjakelun loppuun liittyi kadonnut taittaja, jonka mukana katosivat uuden numeron aineistot. Lisäksi uusi osaomistaja myi osuutensa lehdestä kolmannelle osapuolelle, joka kärsi maksuhäiriöistä ja konkursseista. Ahde kertoi myöhemmin City-lehdessä kokeneensa, että häntä ja Janitskinia oli huijattu.

Ahde nousi vielä vuonna 2002 julkisuuteen huumausaineen käyttörikoksen takia. Hänen kokaiininkäyttönsä tallennettiin videolle ja video levisi julkiseksi.

Ilja Janitsikinin nimi nousi vuonna 2015 julkisuudessa esille, tämän hallinnoiman Mitä Vittua-verkkojulkaisun myötä (myöhemmin MV-lehti).

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.