Hyppää pääsisältöön

Ilja Janitskinin ja Jussi Ahteen Absolute-lehdessä ei kirjoitettu ihmisistä pahaa

Suomen mediakenttää ryhtyi 2000-luvun alussa hämmentämään kirjava joukko suurista lehtiyhtiöistä riippumattomia julkaisuja. Uusia lehtiä yhdisti usein tekijöiden nuori ikä ja painotuotteiden rajattu kohderyhmä. Vaikka lehdet keräsivät huomiota, jäivät ne usein lyhytikäisiksi. Yksi tällainen oli Absolute-ilmaisjakelulehti, josta puhuttiin jopa kevään 2002 mediauutisena. Lehden päätoimittaja Ilja Janitskin ja markkinointipäällikkö Jussi Ahde kertoivat tuotteestaan Yokotai-ohjelman haastattelussa.

Ilja Janitskin päätoimitti 2002 Absolute-lehteä.
Ilja Janitskin päätoimitti Absolute-lehteä. Ilja Janitskin päätoimitti 2002 Absolute-lehteä. Kuva: Yle kuvanauha ilja janitskin

Absolute aiheutti jo ennen ensinumeronsa ilmestymistä kohun, kun samanniminen espanjalainen Absolute-lehti aloitti selvitystyön mahdollisesta tavaramerkkioikeuksien rikkomisesta. Kohu kääntyi päälaelleen, kun samainen Absolute lähti lopulta Janitskinin ja Ahteen lehtiprojektiin mukaan kahdenkymmenenviiden prosentin omistuksella. Loput 75 prosenttia jäi tekijöille.

Vaikka aikakauden uudet lehdet oli monesti räätälöity perinteisiä lehtiä pienemmille kohderyhmille, mainosti Absolute tarjoilevansa jokaiselle lukijalle jotakin.

Totta kai jos tuote, joka lanseeraa jotain uutta, mennään kuvaamaan sinne, niin on luonnollista myös kysyä kiinnostaako heitä mainostaa meidän lehdessä.― Jussi Ahde

Satasivuinen ilmaisjakelulehti piti sisällään muun muassa artikkelin Kemopetrol-yhtyeen Laura Närhestä, Wallu Walpion pakinan, huomioita ja kuvia erilaisista juhlista sekä tapahtumista, levyarvosteluita ja ”muuta peruskamaa” mitä eri aikakauslehdissä oli totuttu näkemään.

Tekijät kertoivat haastattelussa tehneensä töitä puoli vuotta ilman palkkaa ”veren maku suussa”. Lehden tyylistä tekijät puhuivat "hyväntuulisena" ja "viihteellisenä", eikä lehdessä puhuttu ihmisistä sanallakaan pahaa.

Tämä olisi eri asia jos tämä olisi myytävä lehti, mutta kun tämä on ilmainen lehti.― Ilja Janitskin

Silmiinpistävää julkaisussa oli mainosten ja lehden sisällön yhdisteleminen. Esimerkiksi monista tuotemerkkien juhlista tehtyjen juttujen yhteydessä komeili samojen tuotemerkkien mainoksia. Tätä tekijät perustelivat julkaisunsa ilmaisuudella.

Jussi Ahde toimi vuonna 2002 Absolute-lehden markkinointipäällikkönä.
Jussi Ahde oli Absolute-lehden markkinointipäällikkö. Jussi Ahde toimi vuonna 2002 Absolute-lehden markkinointipäällikkönä. Kuva: Yle kuvanauha jussi ahde

Lehti rikkoi totuttuja rajoja myös ennakkoluulottomalla asenteellaan, jopa röyhkeydellään. Esimerkiksi markkinointipäällikkö Ahdetta lehdessä kutsuttiin ”mediaevankelistaksi”.

Ensinumeron jälkeen tekijäkaksikko puhui haastattelussa myös Absoluten tulevaisuudesta, johon uusi omistaja Absolute-Marbella liittyi myös sisällöntuottajana. Suunnitelmat jäivät lopulta toteutumatta, eikä Suomen Absolute koskaan julkaissut toista numeroa.

Ilmaisjakelun loppuun liittyi kadonnut taittaja, jonka mukana katosivat uuden numeron aineistot. Lisäksi uusi osaomistaja myi osuutensa lehdestä kolmannelle osapuolelle, joka kärsi maksuhäiriöistä ja konkursseista. Ahde kertoi myöhemmin City-lehdessä kokeneensa, että häntä ja Janitskinia oli huijattu.

Ahde nousi vielä vuonna 2002 julkisuuteen huumausaineen käyttörikoksen takia. Hänen kokaiininkäyttönsä tallennettiin videolle ja video levisi julkiseksi.

Ilja Janitsikinin nimi nousi vuonna 2015 julkisuudessa esille, tämän hallinnoiman Mitä Vittua-verkkojulkaisun myötä (myöhemmin MV-lehti).

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.