Hyppää pääsisältöön

Ilja Janitskinin ja Jussi Ahteen Absolute-lehdessä ei kirjoitettu ihmisistä pahaa

Suomen mediakenttää ryhtyi 2000-luvun alussa hämmentämään kirjava joukko suurista lehtiyhtiöistä riippumattomia julkaisuja. Uusia lehtiä yhdisti usein tekijöiden nuori ikä ja painotuotteiden rajattu kohderyhmä. Vaikka lehdet keräsivät huomiota, jäivät ne usein lyhytikäisiksi. Yksi tällainen oli Absolute-ilmaisjakelulehti, josta puhuttiin jopa kevään 2002 mediauutisena. Lehden päätoimittaja Ilja Janitskin ja markkinointipäällikkö Jussi Ahde kertoivat tuotteestaan Yokotai-ohjelman haastattelussa.

Ilja Janitskin päätoimitti 2002 Absolute-lehteä.
Ilja Janitskin päätoimitti Absolute-lehteä. Ilja Janitskin päätoimitti 2002 Absolute-lehteä. Kuva: Yle kuvanauha ilja janitskin

Absolute aiheutti jo ennen ensinumeronsa ilmestymistä kohun, kun samanniminen espanjalainen Absolute-lehti aloitti selvitystyön mahdollisesta tavaramerkkioikeuksien rikkomisesta. Kohu kääntyi päälaelleen, kun samainen Absolute lähti lopulta Janitskinin ja Ahteen lehtiprojektiin mukaan kahdenkymmenenviiden prosentin omistuksella. Loput 75 prosenttia jäi tekijöille.

Vaikka aikakauden uudet lehdet oli monesti räätälöity perinteisiä lehtiä pienemmille kohderyhmille, mainosti Absolute tarjoilevansa jokaiselle lukijalle jotakin.

Totta kai jos tuote, joka lanseeraa jotain uutta, mennään kuvaamaan sinne, niin on luonnollista myös kysyä kiinnostaako heitä mainostaa meidän lehdessä.― Jussi Ahde

Satasivuinen ilmaisjakelulehti piti sisällään muun muassa artikkelin Kemopetrol-yhtyeen Laura Närhestä, Wallu Walpion pakinan, huomioita ja kuvia erilaisista juhlista sekä tapahtumista, levyarvosteluita ja ”muuta peruskamaa” mitä eri aikakauslehdissä oli totuttu näkemään.

Tekijät kertoivat haastattelussa tehneensä töitä puoli vuotta ilman palkkaa ”veren maku suussa”. Lehden tyylistä tekijät puhuivat "hyväntuulisena" ja "viihteellisenä", eikä lehdessä puhuttu ihmisistä sanallakaan pahaa.

Tämä olisi eri asia jos tämä olisi myytävä lehti, mutta kun tämä on ilmainen lehti.― Ilja Janitskin

Silmiinpistävää julkaisussa oli mainosten ja lehden sisällön yhdisteleminen. Esimerkiksi monista tuotemerkkien juhlista tehtyjen juttujen yhteydessä komeili samojen tuotemerkkien mainoksia. Tätä tekijät perustelivat julkaisunsa ilmaisuudella.

Jussi Ahde toimi vuonna 2002 Absolute-lehden markkinointipäällikkönä.
Jussi Ahde oli Absolute-lehden markkinointipäällikkö. Jussi Ahde toimi vuonna 2002 Absolute-lehden markkinointipäällikkönä. Kuva: Yle kuvanauha jussi ahde

Lehti rikkoi totuttuja rajoja myös ennakkoluulottomalla asenteellaan, jopa röyhkeydellään. Esimerkiksi markkinointipäällikkö Ahdetta lehdessä kutsuttiin ”mediaevankelistaksi”.

Ensinumeron jälkeen tekijäkaksikko puhui haastattelussa myös Absoluten tulevaisuudesta, johon uusi omistaja Absolute-Marbella liittyi myös sisällöntuottajana. Suunnitelmat jäivät lopulta toteutumatta, eikä Suomen Absolute koskaan julkaissut toista numeroa.

Ilmaisjakelun loppuun liittyi kadonnut taittaja, jonka mukana katosivat uuden numeron aineistot. Lisäksi uusi osaomistaja myi osuutensa lehdestä kolmannelle osapuolelle, joka kärsi maksuhäiriöistä ja konkursseista. Ahde kertoi myöhemmin City-lehdessä kokeneensa, että häntä ja Janitskinia oli huijattu.

Ahde nousi vielä vuonna 2002 julkisuuteen huumausaineen käyttörikoksen takia. Hänen kokaiininkäyttönsä tallennettiin videolle ja video levisi julkiseksi.

Ilja Janitsikinin nimi nousi vuonna 2015 julkisuudessa esille, tämän hallinnoiman Mitä Vittua-verkkojulkaisun myötä (myöhemmin MV-lehti).

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto