Hyppää pääsisältöön

Kuonasta kultaa

Jean Sibelius, postikortti 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Alkuperäisen kuvan tekijä Daniel Nyblin.
Jean Sibelius n. vuonna 1900 (alkuperäinen kuva Daniel Nyblin) Jean Sibelius, postikortti 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Alkuperäisen kuvan tekijä Daniel Nyblin. Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma. jean sibelius

Sibelius uudisti sinfoniaa sävellysmuotona – kenties enemmän kuin kukaan muu sitten Haydnin ja Beethovenin. Säveltäjänä hän oli väsymätön takoja, jonka työpöydällä eri teemoista rakentui tavattoman lujia taideteoksia. Sibelius oli kuolevainen, mutta hänen musiikistaan on tullut kuolematonta. 1890-luvun lopussa on syntymässä ensimmäinen sinfonia...

Sinfoninen takoja

Hämeenlinnasta vuonna 1885 Helsinkiin muuttanut parikymppinen Johan ”Janne” Sibelius aloittaa opiskelut Helsingin musiikkiopistossa, jossa hänen lahjakkuutensa huomataan heti. Viulunsoitto, säveltäminen ja railakas biletys kietoutuvat toisiinsa, ja mielessä alkaa siintää ura säveltäjänä. Siihen tarvitaan taiteilijanimi, ja niin arkisesta Jannesta tulee fiinisti Jean Sibelius.

Musiikkiopiston johtaja Martin Wegelius tietää kuitenkin, että tällä kurittomalla roikaleella on yhä paljon oppimista musiikin perusasioista. Hän lähettää Sibeliuksen Berliiniin, jotta tämä oppisi ”erottamaan kullan kuonasta, joka sekin voi kiiltää kun aurinko paistaa”. Nuori hurjapää saa työkalupakkiinsa Berliinistä paljon hyvää, mutta oppii entistä varmemmin huonoille tavoille.

Opinnot ja rymyäminen jatkuvat musiikin metropolissa Wienissä, missä Sibeliuksen opettajat panevat tämän tosiasioiden eteen – ”teemojesi tulee olla merkitseviä!” – ja opettavat hiomaan ja takomaan näitä teemoja. Sibelius kiinnostuu Kalevalasta ja alkaa säveltää Kullervoa – mielessä siintää myös kosinta, sillä Suomessa odottaa salakihlattu, teinityttö nimeltä Aino Järnefelt.

Kullervo on menestys, Janne saa Ainonsa ja perhe kasvaa kahdella tyttärellä. Sibelius ei kuitenkaan malta pysähtyä, vaan remuaa ja dokailee ystäviensä kanssa. 1890-luku täyttyy sinfonisista runoista, lauluista, näytelmämusiikeista – ja kasvavista veloista – kunnes talvella 1899 ”Sibbe” vetäytyy Keravan hiljaisuuteen takomaan teemojaan… Tekeillä on 1. sinfonia!

Osmo Tapio Räihälä

Sinfonia nro 1 e-molli op. 39

Jean Sibeliuksen sinfonia nro 1 Ylen Elävässä arkistossa (Radion sinfoniaorkesteri, joht. Sakari Oramo)

Sinfonian 1. versio valmistui vuonna 1899. Tuolloin sen osien tempomerkinnät olivat 1. Allegro, 2. Andante, 3. Scherzo, 4. Finale (quasi una fantasia); kantaesitys tapahtui säveltäjän johdolla Helsingissä 26.4.1899. Orkesterina oli Helsingin filharmonisen seuran orkesteri.
Lopullinen versio sai ensiesityksensä Helsingissä Robert Kajanuksen johdolla 1.7.1900: 1. Andante ma non troppo - Allegro energico, 2. Andante (ma non troppo lento), 3. Scherzo (allegro), 4. Finale (quasi una fantasia). Orkesterina oli samainen Helsingin filharmonisen seuran orkesteri.

Kuuntele Osmo Tapio Räihälän toimittama Sinfoninen takoja: Kuonasta kultaa Yle Radio 1:ssä tiistaina 24.3.2015 klo 14.00 ja 30 vuorokauden ajan Yle Areenassa.

#Sibelius150

  • Nancy Dalbergin jousikvartetot hönkivät virkistävästi

    Nancy Dalbergin jousikvartetot hönkivät virkistävästi

    Nordic String Quartet (Heiðrun Petersen ja Mads Haugsted Hansen, viulu, Daniel Eklund, alttoviulu, Lea Emilie Brøndal, sello) lyö pöytään kuluvan vuoden toisen julkaisunsa. Alkuvuodesta se vakuutti Pelle Gudmundsen-Holmgreenin kvartettosarjassa moni-ilmeisellä ja vivahteikkaalla soitollaan.

  • Tunnelmointia ja ikiaikaisuuksien viivähdyksiä

    Tunnelmointia ja ikiaikaisuuksien viivähdyksiä

    Viulisti Pauline Kim Harris sekä taiteiden rajapinnoilla äänistöä luova Spencer Topel yhdistävät yhteisprojektissaan renessanssi- ja barokinajan sävelistöä elektronisiin äänimaisemiin. Yhteissoivuus matkaa ambientin ääniuniversumissa verkkaisesti ja vakaasti kohti tavoittamatonta. Äänite rakentuu kahden teoksen ympärille.

  • Neave Trio jatkaa vahvaa julkaisusarjaansa

    Neave Trio jatkaa vahvaa julkaisusarjaansa

    Vuosikymmenen alussa perustettu yhdysvaltalainen Neave Trio (Anna Williams, viulu, Mikhail Veselov, sello ja Eri Nakamura, piano) esittelee uudella julkaisullaan konserttimaisen kokonaisuuden.

  • Luontevia elektroakustisia liitoksia

    Luontevia elektroakustisia liitoksia

    Maija Hynninen (s. 1977) siirtyy teoksissaan synteettisen ja akustisen äänen välillä samalla niiden rajapintoja, yhteyksiä ja yhdistelmiä tunnustellen. Nyt julkaistut neljä teosta muodostavat läpileikkauksen Hynnisen 2010-luvun elektroakustisesta tuotannosta. Kaikissa teoksissa akustiset elementit limittyvät Hynnisen itsensä toteuttamaan elektroniseen äänistöön.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua