Hyppää pääsisältöön

Liikunnasta lisää stressiä?

Nainen juoksee kuntosalin juoksumatolla.
Nainen juoksee kuntosalin juoksumatolla. Kuva: Yle, Akuutti juoksumatto

Liikunnan positiivisia vaikutuksia ei kannata vähätellä. Liikunta edistää terveyttä, hyvä kunto auttaa jaksamaan arjessa – työteho paranee ja mieli virkistyy. Hyvällä kunnolla on myös positiivisia vaikutuksia stressioireiden kokemiseen ja stressin käsittelemiseen. Asialla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Kun jaksaminen on äärirajoilla, voi kovatehoinen liikunta lisätä stressiä ja väsymystä.

Elimistön fysiologisia stressireaktioita ovat esimerkiksi verenpaineen ja sydämen sykkeen nousu sekä stressihormonitasojen kohoaminen. Jos liikunta laukaisee näitä oireita ja urheilun jälkeinen olotila on hyvä, ei ole mitään syytä jättää treenejä väliin. Joskus voi kuitenkin käydä päinvastoin, haluaa muistuttaa liikuntafysiologi, dosentti Arto Hautala.

– Voi olla, että kova harjoittelu vain lisää ja kasvattaa stressiä. Kun harjoitellaan viikkotasolla kohtuullisen paljon ja kovaa, voi tulla väsymystä, unettomuutta ja esimerkiksi sydämentykytystä. Silloin pitäisi hälytyskellojen soida, ja tahtia pitäisi hiljentää ja keventää. Kannattaisi pitää vaikka lepoviikko tai jopa lepoviikkoja. Toisin sanoen, vaikka harjoittelet paljon ja hyvin, siitä huolimatta suorituskykysi ja kuntosi huononee. Jos leposyke nousee, nukut yösi huonosti, olet ärtynyt ja keskittymiskykysi herpaantuu, on harjoittelussa pidettävä ehdottomasti taukoa, Hautala valistaa.

Liikunnan käyttäminen stressinhallinnassa on kuitenkin yksi hyvä työkalu. Pääasia onkin muistaa kohtuus ja rauhallisuus.

Dosentti, liikuntafysiologi Arto Hautala.
Dosentti, liikuntafysiologi Arto Hautala. Dosentti, liikuntafysiologi Arto Hautala. Kuva: Yle, Akuutti arto hautala

– Jos on hirveät paineet ja stressintuntemus kova, en missään nimessä suosittele kovatehoista piikkausta tai kuntokuuria kunnon kohottamiseksi. Ennemminkin neuvoisin rauhoittelua ja kevyttä, rentouttavaa liikuntaa.

Kokonaiskuormitus ratkaisee

Lenkille on mentävä, satoi tai paistoi. Salitreeni on tehtävä vaikka oma jaksaminen olisi nolla. Kun liikunta on elämäntapa, liikunnalliset tavoitteet on asetettu tai liikunnan tuoman hyvän olon on kokenut, voi olla hankala huomata, milloin tahtia pitäisi höllätä.

Ihminen ei ehkä huomaa, että jos henkiset voimavarat ovat vähissä ja siihen lisätään fyysistä kuormitusta ja fyysistä stressiä, voi yhteisvaikutus johtaa stressioireisiin.

– Joillekin ihmisille on tärkeää, että lenkit tulee tehtyä, oli elämäntilanne mikä hyvänsä. Ihminen ei ehkä huomaa, että jos henkiset voimavarat ovat vähissä ja siihen lisätään fyysistä kuormitusta ja fyysistä stressiä, voi yhteisvaikutus johtaa stressioireisiin. Jos elämässä on monta asiaa, joiden kanssa painitaan samaan aikaan, tulos ei välttämättä olekaan odotettu.

– Voi olla, että meidän yhteiskunnan nykyinen liikuntabuumi jollain tavoin ruokkiikin tätä. Ehkä meidän pitäisikin opettaa ihmisiä tunnistamaan paremmin sellaisia stressioireita, mitkä eivät enää olekaan positiivinen voimavara vaan selvästi vie tilannetta huonomaan suuntaan.

Jokainen ihminen on yksilö. Siksi olisikin tärkeää opetella kuulostelemaan omia tuntemuksiaan ja oppia oman kehon merkit. Mikä sopii toisille, voi olla toiselle huono vaihtoehto.

– Jollekin ihmiselle toimii kohtuullisella kuormituksella, esimerkiksi 60 - 80 prosenttia maksimisyketasosta, tehdyt lenkit. Kun lenkki toistetaan useana päivänä, ja olotila pysyy hyvänä, totta kai se on hyvä merkki. Mutta jos lenkin jälkeen väsyttää vieläkin enemmän, pitäisi keksiä joku muu konsti laukaista se akuutti stressitilanne.

Nainen ja mies treenaavat kahvakuulilla.
Nainen ja mies treenaavat kahvakuulilla. Kuva: Yle, Akuutti kahvakuula

– Mutta pitää myös muistaa, että me ihmiset olemme erilaisia. Jollekin se ainoa oikea vaihtoehto saada stressitilanne laukeamaan on erittäin kovatehoinen lenkki. Ja sen jälkeen olo on erittäin hyvä. Toisin sanoen, tämä asia ei ole yksinkertainen. Aina kun stressi kytketään liikuntaan, pitäisi muistaa tarkastella kokonaiskuormitusta, sitä mitä lähipäivinä tai lähiviikkoina on tapahtunut. Jos esimerkiksi opiskelijalla on ollut yökausia tenttiin lukemista tai henkilösuhteissa on jotain ongelmia, esimerkiksi avioeroa tai muuta vastaavaa, nämä kaikki voivat rakentaa jatkumon, että ihminen saa stressioireita, Arto Hautala muistuttaa.

Treeniä ja lepoa sopivassa suhteessa

Kehitys tapahtuu levossa. Tämä asia unohtuu monelta paljon ja kovaa harjoittelevalta kuntoilijalta.

– Pitäisi aina pitää kirkkaana mielessä, että ihan sama tavoitellaanko kestävyyskunnon nousua vai lihaskunnon parantumista, kehittyminen perustuu lepoon. Säännöllistä harjoittelua, riittävästi lepoa ja hyvä ruokavalio, siitä se rakentuu, Arto Hautala täsmentää.

Säännöllistä harjoittelua, riittävästi lepoa ja hyvä ruokavalio, siitä se rakentuu.

– Säännöllinen liikunnan harrastaminen on kova juttu, se on selvää. Jos liikunta kuuluu päivittäiseen tai viikoittaiseen elämänrytmiin, se on erittäin hyvä. Mutta tässä stressikontekstissa on hyvä muistaa, että liikunnasta pitää saada myös positiivinen kokemus ja tuntemus. Jos kuntosalilla käyminen tuntuu vastenmieliseltä ja on olo, ettei tästä ole mitään hyötyä, mene sitten lenkille. Tee sauvakävelylenkki, käy luonnossa, hae sieltä se positiivinen olo.

Pitäisikö jättää päivän treeni tekemättä? Testaa!

Asiantuntija: ARTO HAUTALA, dosentti, liikuntafysiologi

Lisää ohjelmasta

Toimittaja Mikko Penttilä jumppaa kahvakuulalla Risto Laitilan ohjeistaessa vieressä.
Toimittaja Mikko Penttilä jumppaa kahvakuulalla Risto Laitilan ohjeistaessa vieressä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Tippapullon taustalla ekg-käyrät.
Tippapullon taustalla ekg-käyrät. Kuva: Yle, Akuutti ekg-käyrä
introvertti
introvertti Kuva: Yle, Mira Pelo introvertti
Anne Matoniemi katsoo suoraan kameraan.
Anne Matoniemi katsoo suoraan kameraan. Kuva: Mira Pelo / Yle Akuutti
Natalia Tolmatsova katsoo kameraan, vasen käsi koskettaa leukaa.
Natalia Tolmatsova katsoo kameraan, vasen käsi koskettaa leukaa. Kuva: Tero Kyllönen / Yle tatuointi,Akuutti,Natalia Tolmatsova
Nicolas Kluger, Lauri Vuorinen ja Visa Viljamaa studiokuvassa.
Nicolas Kluger, Lauri Vuorinen ja Visa Viljamaa studiokuvassa. Kuva: Tero Kyllönen / Yle tatuointi,Akuutti,visa viljamaa
Kommentit
  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.

  • Tiesitkö tämän vadelmasta?

    Vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoista.

    Vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoista – siksi sen syöminen tekee erityisen hyvää suolistolle. Vadelman on todettu ennaltaehkäisevän monia kroonisia sairauksia ja estävän syöpäsolujen kasvua.