Milloin optikon tutkimus ei riitä?
”Onko silmälaseja uusittaessa aina käytävä silmälääkärin luona, kun diabeteksen vuoksi on silmänpohjaa laseroitu vuosia sitten? Olen käynyt silmänpohjatutkimuksissa vuosittain, eikä siellä ole todettu muutoksia hoidon jälkeen. Vastaanottopalkkiot ovat eläkeläiselle iso kustannus – saattaa jopa olla esteenä uusien lasien hankkimiselle.”
Kyllä täytyy. Optikko ei saa itsenäisesti määrätä asiakkaalleen silmälaseja, jos asiakas on alle kahdeksanvuotias lapsi, jos hänelle on aikaisemmin suoritettu silmämunaan kohdistunut leikkaus, jos hänellä ilmeisesti on silmäsairaus tai jos näön tarkkuutta ei silmälaseilla saada normaaliksi.
Plica
”Mikä oikeastaan on plica? Minulta on jo kertaalleen leikattu toisesta polvesta tähystyksellä plica. Kaikki meni ihan hyvin ja polvi on ollut kunnossa. Nyt kipu on palannut molempiin jalkoihin, varsinkin kun juoksee kovalla alustalla pidemmän. Tai ei polvi ole kipeä, vaan kipu tuntuu polvilumpion yläpuolella olevassa pehmeässä kohdassa. Mikä olisi paras keino kivun lievittämiseen/poistamiseen: leikkaus vai poppakonstit?
Kun nivelontelo sikiökaudella syntyy, saattaa syntyprosessista jäädä jäänne, nivelkalvopoimu. Niitä voi olla useitakin, mutta jos se alkaa oireilla, on kyseessä niistä sisin, lääkärislangilla mediaalinen plica. Tällaista plicaa ei siis kaikilla ole, mutta melko monella kuitenkin, joissakin aineistoissa jopa joka toisella.
Plican löytäminen polvikipujen taustalta saattaa olla hankalaa. Potilas on yleensä nuori, parikymppinen urheilija, jonka polvessa tuntuu kipua, ehkä pettämisen tunnetta ja liikuteltaessa saattaa kuulua napsumista. Oireet ovat nimenomaan polven etuosassa ja sisäpuolella.
Plican hoitamisessa tärkeää on ”kolmen veen periaate”:
1) Vältä kipua tuottavaa liikettä ja kuormitusta
2) Venyttele kireitä lihaksia
3) Vahvista reiden ja pakaran alueen lihaksia
Jos vaiva ei muuten helpota, tarvitaan totta kai ortopedi vahvistamaan diagnoosi ja sitten vaikka tähystysleikkaus.
Katso video plican diagnosoinnista ja muutamasta jumppaliikkeestä:
Botuliinipistos ja dystrofia
”Minulla on pään vapinaa. Voiko sitä varten kaulan alueelle ottaa vapinaa hillitsevän piikin, kun on lihasdystrofia, joka vaivaa varsinkin alaraajoissa?”
Oletan, että tässä tarkoitetaan botuliinipistosta. Kyllä sellaisen voi dystrofiapotilaalle laittaa, mutta on eri asia, auttaako se. Botuliiniahan käytetään, jos on vaikka kivulias lihaskramppi, joka esimerkiksi kääntää päätä vinoon. Pään vapina taas saattaa olla niin monen lihasryhmän aiheuttamaa, että botuliini ei välttämättä auta. Jos sellainen kipeä, kramppaava lihas sieltä kuitenkin löytyy, ei dystrofia ole este botuliinin käyttämiselle.
Ei puolukkaa päivittäin?
"Olen 51-vuotias mies, painoindeksi 28, verenpaineet 129/72, kolesteroli 4,7, hyvälaatuista 2,3. En polta enkä käytä alkoholia, liikuntaakin harrastan 3–4 kertaa viikossa. Mitään lääkityksiä ei ole. Päivittäiseen ruokavaliooni kuuluu itse poimitut marjat pakastimesta, päivittäin noin 2–3dl mm. puolukoita."
Kävin terveystarkastuksessa, ja kun vastailin lomakkeeseen ruokavaliostani, sain palautetta terveydenhoitajaltani. Hän lähes kielsi minua nauttimasta puolukoita päivittäin, koska ne ovat kuulemma hyvin happamia ja sisältävät liikaa e-yhdisteitä. Kehon PH-arvo kuulemma menee liian happamaksi. Lähtiessäni vastaanotolta olin ihmeissäni. Eivätkö kotimaiset tuoreet marjat olekaan terveellisistä syötävää?”
Kyllä ihmettelen minäkin. Jos elimistö jotakin säätelee hyvin, niin happo-emästasapainoa. Ei sitä pysty puolukalla horjuttamaan. Ja vaikka puolukassa onkin viittä eri E-ainetta, ei niistäkään tarvitse olla huolissaan. Osa lisäaineista on nimittäin täysin luonnollisia, ja niitä esiintyy myös luonnosta suoraan hankituissa tuotteissa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on purkanut metsästä poimitun puolukan tuotesisällön. Puolukka sisältää vettä, sokeria, kuituja, kivennäisaineita, happoja (E 200, E 210), hyytelöimisainetta (E 440), väriaineita (E 160a, E 163) ja aromeja. Syö siis ihmeessä puolukkaa, se on terveellistä!
Lisää ohjelmasta
