Hyppää pääsisältöön

Kuontalo kuosissa – käsityötermit elävät huulillamme

Sakset ja kangasta
Monet käsityösanonnat liittyvät lankoihin ja kankaisiin. Sakset ja kangasta Kuva: Anne-Mari Pahkala kangas

Ihmisellä on päällä kuteet, ja hevosella on loimi. Joku voi olla äimänkäkenä, kun toisen pirtaan se ei sovi. Käytämme päivittäin sujuvasti kymmeniä sanontoja, jotka perustuvat vanhoihin käsityötermeihin. Käsityötekniikka on ikivanhaa, mutta sanasto on kehittynyt sitä mukaa, kun uusia tekniikoita ja välineitä on kehitetty.

Tekstiilisanastosta löytyy paljon kielten sekoittumista, kertoo tekstiilitaiteilija Annukka Mikkola. Usein kantasana on latinankielinen, venäläinen, saksalainen tai ruotsalainen. Mutta kuinka moni tietää, mitä esimerkiksi pasma, pirta tai äimä tarkoittavat?

Esimerkiksi kielenkäyttö voi olla huoliteltua. Huoliteltu pohjaa tekstiilisanastoon. Jos helma on huoliteltu, se on erittäin siisti ja hyvännäköinen. Huolittelu on helman ompelemista niin, että reuna käännetään ympäri ja ommellaan kiinni. Sana löytyy myös Kalevalasta.

Joku saattaa kehrätä tyytyväisyyttään. Kun emäntä on pyörittänyt rukkia, se on kehrännyt. Verbi on tarkoittanut alun perin värttinällä kehräämistä. Kehrä ei tarkoita värttinää, vaan värttinän alapäässä olevaa vauhtipyörää. Auringolla on myös kehrä. Kehrä on siis pyörä.

”Olen niin iloinen, että heitän voltin kerien”, saattaa joku huudahtaa. Keriä on kerä-sanan johdannainen. Sanan alkuperä on itämerensuomalaisissa kielissä.

- Sana on tullut kieleemme Venäjältä, ja tällaisia Venäjältä siirtyneitä sanoja on otettu käyttöön myös Ruotsissa, Mikkola kertoo.

Kuontalo kuosissa elämän kudelmassa

Monet sanonnoista liittyvät lankoihin ja kankaisiin, joista tehdään vaatteita eli kuteita. Kuteet-sanalla on paljon merkityksiä. Vanhempi väki ei välttämättä pidä kuteet-sanaa yhtä positiivisena kuin nykynuoriso. Kude on kudotun kankaan poikkisuuntainen lanka. Kangaspuihin heitetään lointen väliin sukkula, ja sinne menee kude.

Kuteet-sanasta on johdettu myös kudelma. Voidaan puhua elämän värikkäästä kudelmasta tai orkesteriteoksen sävelkudelmasta. Kirjassa voi olla tiivis juonikudelma. Kudelmalla tarkoitetaan tekeillä olevaa kutoma-, neule- tai virkkaustuotetta.

Kuontalo on sekaisin oleva pörheä kuitukasa, joka muistuttaa takkuista tukkaa tai partaa.

Puhekielessä joku voi sanoa, että kuontalo on sekaisin tai kunnossa. Oikeasti kuontalo on villaa tai pellavaa, josta sitä kehrätään langaksi. Se sijoitetaan rukinlapaan. Rukissa on puinen keppi, jonka päässä on kuontalo.

- Kuontalo on siis langan raaka-aine, sekaisin oleva pörheä kuitukasa, joka muistuttaa takkuista tukkaa tai partaa, Annukka Mikkola luonnehtii.

”Yritän saada itseni kuosiin”, saattaa joku tokaista huonolla hetkellä. Sana kuosi tarkoittaa käsityösanastossa mallia. Kun puhutaan kuosista, voidaan ajatella että pysytään kuosissa, muotissa tai mallissa.

- Sana tulee ruotsin kielen sanasta kurs, suunta. Joka taas on lainaa saksan kielestä. Sanat perustuvat alkujaan latinalaiseen sanaan cursus, josta tulee helposti mieleen kurssi. Usein puhutaankin oikeassa kurssissa pysymisestä. Kuosi on myös kankaan rakenne. Loimi johtaa kurssia, jota seurataan kutoen kuteilla, Annukka Mikkola kertoo.

Yksiniitinen äimänkäkenä ja pasmat sekaisin

Esimerkiksi liiallisen informaatiotulvan aiheuttamana monella menevät pasmat sekaisin. Pasmat liittyvät lankavyyhtiin. Vyyhdet sidotaan yleensä yhteen, jotta ne eivät sekoittuisi. Yhdessä vyyhdissä voi olla monta pasmaa, jotka on eroteltu pasmalangalla.

- Langat pujottelevat siellä ja jakavat sitä suurta vyyhtiä. Jos pasmalanka menee poikki, pasmat menevät kyllä sekaisin. Pasma on venäläinen lainasana ja slaavilaista alkuperää, Mikkola taustoittaa.

”Tämä sopii minun pirtaani”, saattaa joku todeta iloisesti. Kankaan kutojan on määritettävä kankaan tiheys. Sen perusteella hän valitsee pirran. Pirtoja on erikokoisia. Jos langat eivät asetu pirran siteen päälle aivan rinnakkain, on pirta liian harva. Jos langat asettuvat toistensa päälle, pirta on liian tiheä. Kun langat asettuvat toistensa lähelle rinnan, on pirta sopiva. Sana on lähtöisin Venäjältä.

Arkikielessä yksioikoista tai typerää ihmistä voidaan nimittää yksiniitiseksi. Ennen kuin langat pujotellaan pirtaan, ne ovat niisissä. Loimi on niisitty kahdelle tai useammalle varrelle.

- Yksiniitisen ihmisen määritelmä perustuu siihen, että yksiniitistä kangasta ei voi kutoa. Kankaankudontaan tarvitaan aina vähintään kahdet niidet.

Kaikesta tästä sanastosta moni saattaa olla aivan äimänkäkenä.

- Kun on huuli pyöreänä ja hämmästynyt, muistuttaa äimää. Äimä on neula, ja kun neulansilmästä on laitettu läpi lanka, se muistuttaa kieltä. Pohjois-Suomessa äimällä on voitu tarkoittaa myös kiukkuista tai ärtyisää ihmistä, Annukka Mikkola täsmentää.

Kommentit
  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri