Hyppää pääsisältöön

Kyllä, suomalainen löytöretkeilijä on noussut ensimmäisenä ihmisenä 16 eri vuorelle – eikä hän ole Veikka Gustafsson

Patrick "Pata" Degerman on ainoa suomalainen, jonka käyntikortissa lukee ammattina löytöretkeilijä.

Patrick Degermanin silmät jäätyivät kiinni 60 asteen pakkasessa. // Kuva: YleX / Samppa Rautio

- Mä heräsin Amazonin viidakossa niin, että mulla oli ase otsalla. Niitä oli kuusi tyyppiä meidän leirissä. Oltiin niin kaukana lähimmästä kylästä, että ketään poliisia sinne ei olisi voinut sattua paikalle. Ne olisi ihan hyvin voineet ampua meidät ja ottaa meidän varusteet. Ne oli vielä sen näköisiä että olisivat tarvinneet uudet housut.

Näin kertoo YleX:llä vieraillut suomalainen löytöretkeilijä, yli 200 vuorta valloittanut 47-vuotias Patrick "Pata" Degerman.

Kuka?

Kaikki tietävät Veikka Gustafssonin. Hänestä on tehty action-nukke. Veikka on noussut ilman lisähappea maailman 15 korkeimmalle vuorelle.

Degerman on saman ikäinen kuin Gustafsson. Degermanin mukaan he ovat myös saman painoisia, heillä on yhtä iso nenä ja yhtä iso jalka.

Pata Degerman valloittanut yli 200 vuorta. Hän on noussut sellaisien vuorien huipuille, joita kukaan ei ollut aiemmin valloittanut.

Monille Pata Degermanin nimi ei kuitenkaan sano mitään. Se on hämmentävää, sillä hän on ainoa suomalainen, jonka käyntikortissa lukee löytöretkeilijä.

Oikeasti. Löytöretkeilijä.

- Veikka halusi olla mediassa, jotta saisi sponsorirahoja helpommin, Degerman kertoo.

Vuorikiipeilijä tai löytöretkeilijä tarvitsee huomattavan summan sponsorirahaa, jotta ennen kipuamatonta vuorta voi lähteä valloittamaan. Degerman ja Gustafsson kiipesivät ensimmäisinä Etelämantereella sijaitsevalle noin 4 300 metriä korkealle vuorelle, jonka he nimesivät Mount Sisuksi. Degerman ja Gustafsson hankkivat rahoitusta ja suunnittelivat matkaa peräti neljän vuoden ajan.

"Me oltiin siellä huipulla sellainen varttitunti ja lähdettiin sitten himaan."― Löytöretkeilijä Patrick Degerman

- Me oltiin siellä huipulla sellainen varttitunti ja lähdettiin sitten himaan, Degerman sanoo.

Paluumatka tuntui vähintään yhtä pitkältä kuin valloitusta edeltänyt neljän vuoden suunnittelu.

Huipulta lähtiessään kaksikko oli ollut hereillä yhtäjaksoisesti noin 40 tunnin ajan. He päättivät nukkua vuorella noin 4 000 metrin korkeudessa. Unet jäivät lyhyiksi, sillä Degerman ja Gustafsson huomasivat myrskyn nousevan. Piti paeta sen alta.

Parivaljakko joutui vaeltamaan kahden eri vuoren yli päästäkseen alas mahdollisimman turvallisesti, joutumatta myrskyyn.

- Siellä oli 60 astetta pakkasta. Mittasimme puuskissa tuulen nopeudeksi 150 kilometriä tunnissa eli 42 metriä sekunnissa, Degerman sanoo.

60 pakkasastetta ja 42 metriä sekunnissa puhaltava viima. Ilmatieteen laitoksen pakkasen purevuus -kaavion skaala ei edes riitä kertomaan, kuinka kylmänä ihminen sen aistii.

Luultavasti aivan törkeän kylmänä. Tai no, antaa Degermanin kertoa.

"Meni pari sekuntia, niin meidän molempien silmät jäätyivät kiinni."― Patrick Degerman

- Olimme Veikan kanssa vuoren huipulla ja ajateltiin ottaa valokuva. Otimme hengitysmaskit pois, että näkyisi edes vähän, että kuka on kuvassa. Meni pari sekuntia, niin meidän molempien silmät jäätyivät kiinni.

Degermanin mukaan vuorikiipeilijän tulee pysyä rauhallisena, oli tilanne mikä tahansa. Nyt ei ollut varaa panikoida – lähimpään leiriin oli tuntien vaellusmatka.

Rauhallisuutta pitää Degermanin mukaan harjoitella, jotta pelko ei saa valtaa.

- Huusin Veikalle, että näkeekö hän mitään. Veikka vastasi osuvasti, että tää on aika pimeetä meininkiä, Degerman kertoo.

Pian Degerman keksi ratkaisun. Toisen silmät voisi saada auki puhaltamalla.

Gustafsson tuli Degermanin viereen ja hönki lämmintä ilmaa tämän silmiin.

- Saatiin silmät auki ja huomattiin, ettei tässä ole enää mitään järkeä. Päätettiin, että nyt loppuu tää leikki, tässähän voi oikeasti tapahtua jotakin.

Kaksikko laittoi myrskylasit päähän ja vaelsi takaisin alas. Paluumatka kesti 34 tuntia.

He olivat lähes yhtäjaksoisesti hereillä noin kolme vuorokautta. Hyisessä pakkasessa, kaameassa viimassa.

Vaimon vieressä on mahdotonta nukkua

Degerman on tehnyt yhteensä 16 ensinousua eli noussut ensimmäisenä 16 eri vuorelle. Näistä hän on nimennyt kolme: Etelämantereella olevat Mount Sisun ja Mount Finlandin sekä Grönlannissa olevan Mount Patapatan. Mount Patapatan nimi ei tule Degermanin Pata-lempinimestä.

- Se on nimetty Patapata-puhdistusvillan mukaan, sillä se toimi tuolloin sponsorina. Kaverit olisivat kyllä dissanneet, jos olisin nimennyt sen itseni mukaan.

Vaikka kyseessä olisi vuori, jolle kukaan ei ole noussut aiemmin, sen huipun saavuttaminen ei Degermanin mukaan tunnu euforiselta. Huipun saavuttaminen on vasta matkan puoliväli: peräti 80 prosenttia vuorikiipeilyonnettomuuksista tapahtuu laskeutuessa. Huipulla on Degermanin mukaan saakelin kylmä – päällimmäinen ajatus on se, että haluaa alas.

- Vasta kun pääsee takaisin himaan niin tietää, että on ollut onnistunut reissu. Joskus olen ollut reissun jälkeen pari viikkoa himassa ennen kuin huomaan, että toteutin sen hullun jutun, jota olin pitkään suunnitellut. Silloin tulee makea fiilis.

Kotiinpaluuseen liittyy myös haasteita. Parin ensimmäisen viikon ajan Degerman on hämillään yhteiskunnan ja ihmisten toiminnasta. Miksi naapuri valittaa, jos Degermanin auto on parkkeerattu vinoon ja miksi poliitikot vääntävät älyttömistä jutuista?

Parin viikon kuluttua mieli on sopeutunut yhteiskuntaan – keho ei.

"On mentävä ulos nukkumaan."― Patrick Degerman

Kun viettää tarpeeksi kauan aikaa kylmässä, ihmiskeho alkaa Degermanin mukaan välittää ruskeaa rasvaa, joka eristää kymmenen kertaa paremmin kuin valkoinen rasva. Ruskean rasvan vuoksi pystyy toimimaan kylmässä niin, ettei tarvitse paljon vaatteita tai varusteita. Se on hyvä asia hyytävän kylmissä olosuhteissa – mutta ei Suomessa. Ei etenkään sisätiloissa.

- Sitä haluaa olla sisällä, siellä missä kaverit on, mutta ei pysty, kun hikoilee niin paljon. Vaimon vieressä ei pysty nukkumaan. On otettava makuupussi ja -alusta ja mentävä ulos nukkumaan, Degerman sanoo.

Järjettömän kokoinen retkikunta

Degermanin seuraava kiipeilyreissu on ennätyksellinen. Ei siksi, että kyseistä vuorta ei olisi ennen valloitettu, vaan siksi, että mukana on 55 hengen retkikunta, joista 45 on suomalaisia korkeakouluopiskelijoita.

Projektin nimi on Expedition Arcada.

"Siinä ei oikeastaan ole mitään järkeä."― Patrick Degerman

Tammikuussa 2014 Degerman kävi pitämässä luennon helsinkiläisessä ammattikorkeakoulu Arcadassa. Hän huomasi, että koulussa on 16 opiskelulinjaa. Eri linjojen opiskelijoiden taitoja yhdistämällä saisi aikaan oivallisen retkikunnan vuorenvalloitukseen. Degerman mietti, voisiko opiskelijoista koota ryhmän, jonka kanssa lähdettäisiin kiipeilemään.

Kesäkuussa koulu näytti projektille vihreää valoa. Peräti 90 opiskelijaa halusi mukaan projektiin. Heistä Degerman valitsi 45 sopivinta. Toukokuussa on tarkoitus lähteä Ranskan La Graveen valloittamaan 300 metrin seinämä.

- En tiedä, onko kukaan ikinä tehnyt näin isoa retkikuntaa. Siinä ei oikeastaan ole mitään järkeä, Degerman sanoo.

Opiskelijat tekevät kiipeilyurakasta muun muassa dokumentin, videoita, blogin ja tekevät radio-ohjelmaa suoraan seinämältä.

Opiskelijoiden ja avustajien lisäksi mukana on pyörätuolissa ruotsalainen paraurheilija Aaron Andersson, joka hiihti tänä talvena 90 kilometrin Vasaloppettin käyttämällä pelkkiä käsiään.

Ainutlaatuinen

Degerman ei ole tavannut toista suomalaista, jonka käyntikortissa lukee ammattina löytöretkeilijä.

Nimike on kirjattu korttiin pilke silmäkulmassa mutta on täysin totta: Degerman on ollut monessa sellaisessa paikassa, jossa kukaan muu ei ole ollut. Degerman poikkeaa Veikka Gustafssonista siinä, että hän seikkailee vuorien lisäksi muun muassa aavikoilla, savanneilla, viidakoissa ja saarissa.

- Veikka ei tykkää ötököistä, joten hän jää tällaisilta reissuilta himaan, Degerman sanoo.

Löytöretkeilyn lisäksi Degerman pitää vuosittain noin 120 luentoa eri yrityksille. Bisnesväki haluaa kuulla löytöretkeilijän oppeja esimerkiksi täydellisen luottamuksen rakentamisesta ja päätösten tekemisestä haastavissa tilanteissa.

Hyvä esimerkki haastavasta tilanteesta on herääminen ase ohimolla keskellä Amazonin viidakkoa.

"Istuttiin alas ja keitettiin kahvia, tarjottiin niille röökiä ja vaihdettiin lippiksiä."― Patrick Degerman

- Mä en kauheasti veda röökiä, mutta silloin kyllä. Ne ihmetteli, että mikä juttu tämä on. Piiput laski. Istuttiin alas ja keitettiin kahvia, tarjottiin niille röökiä ja vaihdettiin lippiksiä. Sit ne lähti.

Perjantaina 27. maaliskuuta Degerman osallistuu PING Helsinki -risteilytapahtumaan, joka kokoaa yhteen sisällöntuottajat – vloggaajat, bloggaajat ja instagrammaajat, yritykset ja yleisön. Degerman pitää tapahtumassa luennon sosiaalisen median voimasta: kuinka some auttaa eri toimintatapojen luomisessa ja tapahtumien järjestämisessä. YleX raportoi tapahtumasta paikan päällä.