Täällä voit jatkaa chatissa 24.3. käytyä keskustelua Pullopostia lapsuudesta -sarjan kuudennen jakson herättämistä tunteista ja ajatuksista.
Chatin asiantuntijat eivät ole enää tällä kommentointipalstalla mukana, mutta jatketaan keskustelua kysymyksillä, pohdinnoilla ja vertaistarinoiden kertomisella. Kommentointiosa on sivun lopussa ja kommentointi on avattu alkoholistien aikuisten lasten ja muiden läheisten keskustelua varten. Aiheeseen liittymättömät kommentit poistetaan.
Keskustelun jatkoksi on perustettu kansalaisvetoinen keskusteluryhmä Facebookiin, johon voi liittyä jakamaan ajatuksia.
Tässä vielä tiistai-illan 24.3. chat-keskustelu.
Heidi Yle 3/24/15 9:17 PM
Puhu.Tunne.Luota.
Miska Mikkonen 3/24/15 9:17 PM
Hienoa AE :D
Laura 3/24/15 9:17 PM
Kiitos kaikille
AE 3/24/15 9:17 PM
Itselle myös ollut tämä chat ensimmäinen vertaisryhmä, joten kiitos kaikille suunnattomasti!
Heidi Yle 3/24/15 9:17 PM
Kiitos kun olette olleet mukana!On aika lopettaa.Jatketaan täällä Pullopostia lapsuudesta -keskusteluryhmässä https://www.facebook.com/groups/PullopostiaLapsuudesta/
Anita 3/24/15 9:16 PM
Toipumisessa tapahtuu kokonaisvaltainen muutos, myös ulkoisesti! Kaikki muuttuu kauniimmaksi, ihan oikeasti :)
Satu 3/24/15 9:16 PM
Kiitos
Heidi Härkönen 3/24/15 9:16 PM
Kiitos kaikille tästä mahdollisuudesta
Janne Takala 3/24/15 9:16 PM
Kaikille lämpimät kiitokset halusta tukea toisia! Tsekatkaahan Pullopsotia lapsuudesta fb-ryhmä https://www.facebook.com/groups/PullopostiaLapsuudesta/
Anita 3/24/15 9:15 PM
jepjep :)
Heidi Härkönen 3/24/15 9:15 PM
surusta huolimatta
olemus nuorentuu, sydän keventyy ja askeleissa on iloa
Niin juuri anita
Anita 3/24/15 9:15 PM
Toipumisessa on ihanaa huomata, kun alkaa sydän keventyä ja on päivä päivältä helpompi hengittää....
Jenni 3/24/15 9:14 PM
Ja aluksi vaikka 1 minuutti. Sekin voi olla jo suuri ponnistus, mutta sen yhden ainoan minuutinkin aikana voi prosessoida vaikka mitä. Jos uskaltaa olla läsnä ja kokea :)
rumpali 3/24/15 9:14 PM
Niinpä. Ahdistus ja paniikki tuttuja kavereita, onneksi aika hyvällä mallilla nykyään.
Tanja 3/24/15 9:14 PM
Vitsi Laura, toi lause pitää kirjoittaa nyt ylös ja lukea se heikkona hetkenä. Kiitos. :)
Mira 3/24/15 9:14 PM
Totta Laura. Ei oikeastaan ole olemassa muuta kuin tämä hetki.
Heidi Härkönen 3/24/15 9:14 PM
Kaikkien kyyneleiden takana on ihana rauha
Heidi Yle 3/24/15 9:13 PM
Laura 3/24/15 9:13 PM
1 hetki kerrallaan, 1 asia kerrallaan, 1 tunne kerrallaan, ei tarvi jaksaa kuin tämä hetki. Niin mä tsemppasin itseäni alkuun.
Ode 3/24/15 9:13 PM
Arjessa on myös just niitä elementtejä, joista voi niitä voimavaroja jaksamiseensa ammentaa.
AE 3/24/15 9:13 PM
Rumpali, juuri näin. Itsensä kanssa pitää olla äärimmäisen tarkka ja hakea työnohjausta, jos mahdollista. Itse olen yrittänyt käntää kokemukseni vahvuuksiksi työelämässä.
Heidi Yle 3/24/15 9:13 PM
Ei tarvitse ylianalysoida kaikkea, mutta on hyvä olla tietoinen.
Heidi Härkönen 3/24/15 9:13 PM
Sillä pala kerrallaan voi luopua vanhasta ja ottaaa uutta vastaan
Anita 3/24/15 9:13 PM
Toipuminen vaatii niin paljon tuskaa ja kyyneleitä, mutta siitä seuraa juuri se VAPAUS :)
Mira 3/24/15 9:12 PM
Mia, pari viikkoa sitten täällä todettiin, että valtaosa meistä kärsii ahdistuksesta tai paniikista. Se ikäänkuin kuuluu "taudin kuvaan"
Heidi Härkönen 3/24/15 9:12 PM
sanon aina asiakkailleni että saatan teidät surujen satamaan
Heidi Yle 3/24/15 9:12 PM
Arki on se hankalin, miten elää itsensä kanssa.Siinä mielessä on hyvä olla valppaana arjen keskellä, olla läsnä hetkissä ja omissa tunteissa.Miksi tunnen näin, miksi ajattelen näin ja miksi sanoin noin?
Heidi Härkönen 3/24/15 9:12 PM
Mutta kaikki vaiheet kuuluvat toipumiseen
Mia 3/24/15 9:12 PM
Mitä mahdatte tarkoittaa sillä, että olette toipumassa tai oireilette? Itse olen tällä hetkellä työkyvytön ilmeisesti juuri lapsuudestani johtuen. Ahdistus- ja uupumusoireita.
Anita 3/24/15 9:11 PM
Toipuminen on pitkä tie.... totta tosiaan...
Jenni 3/24/15 9:11 PM
Toivottavasti tuo em. mainittu lisäjakso vielä tehdään ja pääsen vielä kerran tänne :)
rumpali 3/24/15 9:11 PM
se on se lapsena opittu tapa auttaa ja pelastaa toisia, ei siinä mitään pahaa, jos ei tee sitä oman itsensä kustannuksella, uhrautuen.
Laura 3/24/15 9:11 PM
Lempeyttä ja armollisuutta itselle, oli mulle tärkee juttu muistaa. Alkaa kohdella itseään kuin olisi itse itsensä paras ystävä.
Mira 3/24/15 9:11 PM
Heidi, ok. Näin olen ollut aistivinani.
Ode 3/24/15 9:11 PM
Hyvä musta että ajautuu, jos on selvitellyt asiat itselleen.
Heidi Härkönen 3/24/15 9:11 PM
Tanja on tärkeää muistaa että toipuminen on prosessi jossa on monia vaiheita ja askeleiat
Heidi Yle 3/24/15 9:11 PM
Mira, kyllä jossain muodossa teemme vielä aiheesta lisää.Meihin tekijöihin tämä sarja on vaikuttanut erittäin syvästi ja on ollut järisyttävää huomata uusia asioita itsestään ja menneisyydestään ja ennenkaikkea nykyisyydestä.
AE 3/24/15 9:11 PM
Rumpali, varmasti moni. Itseni mukaan lukien.
Ode 3/24/15 9:10 PM
Rumpali ja Mia: aika moni.
Heidi Härkönen 3/24/15 9:10 PM
Tanja, ole tarkkana ettet jatka niiden vanhojen toimintamallien mukaan
Mia 3/24/15 9:10 PM
Rumpali: aika moni meistä on hoitoalalla, minä mukaan lukien.
Tanja 3/24/15 9:10 PM
Vaikka koen että olen "toipumisen" hyvällä mallilla niin silti arkeen ja elämiseen ja varsinkin työelämään hiipii tapoja ja toimintamalleja menneisyydestä. Esim. halu/tarve suoriutua liian korkeiksi itselleen asettamista tavoitteista...
Anita 3/24/15 9:10 PM
Mitenköhän moni alkoholistin lapsi myös vammautuu henkisesti niin vakavasti, ettei kykene lainkaan työntekoon....
rumpali 3/24/15 9:09 PM
Moniko alkoholistin lapsi mahtaa ajautua hoitoalalle?
Heidi Härkönen 3/24/15 9:09 PM
Jenni valppautta voit oppia säätelemään kun jatkat työstämistä itsesi kanssa
Mira 3/24/15 9:09 PM
Jenni, olen samaa mieltä siitä että tämä toimii hyvänä apuna.
Anita 3/24/15 9:08 PM
Mielenraittius = sielu ja sydän lepää vapaudessa :)
Miska Mikkonen 3/24/15 9:08 PM
Hienoa Jenni! Jatka vertaistuen hakemista :D
Heidi Härkönen 3/24/15 9:08 PM
Jenni, upeata että olet täällä
Laura 3/24/15 9:08 PM
Kiitollisuus, rehellisyys ja nöyryys
Jenni 3/24/15 9:08 PM
Alkoholistin lapsena on jäänyt pakonomainen tarve auttaa ja olla valpas. Reagoida kaikkeen pieneen, jotta osaa ennakoida ja rajata riskejä. On ollut todella vapauttavaa pitkästä aikaa ajatella, että se ei ole tietoinen valinta, vaan seuraus. Tämä chat on oikeastaan ensimmäinen vertaistuki minulle ikinä ja olen tästä tosi kiitollinen.
rumpali 3/24/15 9:08 PM
Mielenraittiuteen kuuluu henkinen kasvu ja itsensä kehittäminen!! Kauheita kliseitä:)
Janne Takala 3/24/15 9:08 PM
Laura: Mainio termi!
Laura 3/24/15 9:07 PM
Läheisen mielenraittiudeksi vois kutsua sitä ettei tarvi enää hävetä, kontrolloida ja kantaa syyllisyyttä
Cindy 3/24/15 9:07 PM
Loistava ohjelma tämä ollut. Saadaan vihdoin oikeata keskustelua alkoholismista sairautena eikä minään selkärangattomuutena. Suosittelen minnesotamallisia läheishoito-ohjelmia. Itse kävin Avominnen läheisintensiivin ja yksikään euro ei mennyt hukkaan. Löysin kateissa olleen itseni ja olen pystynyt antamaan anteeksi ja nyt nautin jokaisesta päivästä. Ryhmissä saan käydä edelleen kun on tarve, vaikka hoito-ohjelma on jo loppunut.Hyvät kirjat joita suosittelen on Tommy Hellstenin - Elämän lapsi sekä Virtahepo ...
Mira 3/24/15 9:06 PM
Heidi, onko se ajatus edennyt, että tehtäisiin vielä yksi jakso tekijöiden ajatuksista yms? Niitä varmasti herää näiden keskustelujen perusteella.
Heidi Härkönen 3/24/15 9:06 PM
Kyllä Tellervo, mutta myös puhuminen lasten kanssa on tärkeää
Anita 3/24/15 9:06 PM
Mielenraittius on loistava termi!
Janne Takala 3/24/15 9:06 PM
Ottakaahan Heidin linkki ylös. Tämän porukan vertaistuki ja tsemppi voi jatkua! https://www.facebook.com/groups/PullopostiaLapsuudesta/
rumpali 3/24/15 9:05 PM
Voidaan puhua myös mielenraittiudesta kun toipuminen on edennyt pidemmälle. Ei mietitä enää otanko vai en. Koko asenne muuttuu ja se vapauttaa.
Tellervo 3/24/15 9:05 PM
Irti, lapset kainaloon ja mahdollisimman kauas!
Heidi Yle 3/24/15 9:05 PM
Herkkyys on yksi asia joka varmasti yhdistää alkoholistin läheisiä ja alkoholisteja
Heidi Härkönen 3/24/15 9:05 PM
Hyvät ystävät, vertasiryhmät ja omat elämän kiintopisteet auttavat toipumisessa niin alkoholistia kuin läheistäkin
sakke 3/24/15 9:04 PM
keskustelua vaikeasta aihessat joka on tabu, kiitos tämä on ollut hyvin vapauttavaa
AE 3/24/15 9:04 PM
Jenni, aivana samaa olen miettinyt! Voimauttava sarja ja niin rehellinen!
Jenni 3/24/15 9:04 PM
Todella erilaisia ja voimaannuttavia.
Janne Takala 3/24/15 9:04 PM
Jenni: Totta. Ja selviytymistarinat aika erilaisia eri jaksoissa.
Laura 3/24/15 9:04 PM
Riippuvuuden vastakohta on VAPAUS! Se on niin orjuuttavaa sekä päihderiippuvaisille että meille läheisille.
Heidi Härkönen 3/24/15 9:03 PM
se on salakavala alkoholismin varjo joka tunkee ajoittain kimppuun.
Satu 3/24/15 9:03 PM
Mulle itelleni ei oo kehittynyt juomisongelmaa vaan syömishäiriö kaiken kokemani ja puhumaatomuuden vuoksi.
Jenni 3/24/15 9:03 PM
Tämän sarjan paras anti on ollut myöskin se, että kuulee myös niitä selviytymistarinoita. Rikkinäisiä ihmisiä näkee kaupungilla ja voi vain hiljaa mielessään miettiä, mikä kaikki on mennyt pieleen. Mutta todella harvoin kuulee sen tarinan lopun, joka saa hengityksen tasaantumaan.
Heidi Härkönen 3/24/15 9:03 PM
M83 ja muut muistakaa repiä syyllisyyden verkot irti itsestänne
Jatta 3/24/15 9:03 PM
Totta Miska vaikka tosiasiat tiedostaa...sattuu se silti
Anita 3/24/15 9:03 PM
mä puhun näköjään ihan omasta aiheesta.. sori.. :D
Juomishimo katoaa = saa rauhan ja vapauden. Voi elää ja levätä tässä hetkessä. Onnellisena. Kaikessa rauhassa.
Heidi Härkönen 3/24/15 9:03 PM
Hienoa M83
N83 3/24/15 9:02 PM
Kyllä Heidi. Itse taistelen niin paljon, että en edesauta veljeäni samaan jamaan missä isäni oli joskus. Lapsena olin veljelleni kuin pieni äiti. Sama jatkuu... Ja veli seuraa isän jalanjälkiä... Mutta ymmärtänyt olen jo monta asiaa. Elän omaa elämääni ja nautin arjesta =)
Miska Mikkonen 3/24/15 9:02 PM
Jatta: Oman lapsen alkoholismi on varmasti kovimpia asioita läheisenä. Mahdollisuuksien mukaan auttavat samat oivallukset siitä, ettei ole syyllinen sairauteen ja, että viime kädessä vastuu toipumisesta pitää antaa alkoholistille itselleen. Samoin hae tukea ja apua myös itsellesi.
Heidi Yle 3/24/15 9:01 PM
Täällä jatkuu keskustelu ja aiheesta puhuminen vaikka chatit loppuvat tänään.Lämpimästi tervetuloa mukaan: Pullopostia lapsuudesta - keskusteluryhmä https://www.facebook.com/groups/PullopostiaLapsuudesta/
Heidi Härkönen 3/24/15 9:01 PM
Hyvä Jatta
Jatta 3/24/15 9:01 PM
Ei, en ole yksin...
Laura 3/24/15 9:01 PM
Oon mä joskus teininä dokannut aika reippaastikin. mulle päihteet ei vaan toimineet niin että niistä olis tullut mun juttu.
Heidi Härkönen 3/24/15 9:01 PM
Jatta lapsen alkoholisimi usein sairastuttaa varsinkin äidin, älä jää yksin
Ode 3/24/15 9:00 PM
Asioiden oivaltamiseksi on löydettävä ne kohdat, joihin tarttua ja joilla korjata esim. omaa oloaan - ajoissa. Terapia auttaa mm. löytämään omat vahvuudet.
Jatta 3/24/15 9:00 PM
Oman lapsen alkoholismi on rankempaa henkisesti, kuin aviomiehen
Anita 3/24/15 8:59 PM
Miska Mikkonen: hyvin sanottu! Näin se juuri on.
Laura 3/24/15 8:59 PM
Oikotietä ei ole. Tai niin uskon. Mä oon yrittänyt kaikkia mahdollisia keinoja kunnes sitten oli vaan pakko nöyrtyä ja lähtee yks asia ja askel kerrallaan kohtaamaan itseään. Kyllä mun on tarvinnut kääntää joka kivi ja kanto elämän varrelta toipuakseni. Vertaistuki ympärillä sen pystyin tekemään.
Heidi Härkönen 3/24/15 8:59 PM
joka sanalee perheen vuorovaikutuksen rytmin
Pullo lakkaa olemasta kiusa, se näkymätön kaveri
Anita 3/24/15 8:58 PM
Laura, oletko itse missään vaiheessa juonut reippaanlaisesti?
Heidi Härkönen 3/24/15 8:58 PM
se tarkoittaa sitä mitä tapahtuu alkoholisti perheesssä. Sanosin että läheiset sairaustuvat halutesssaan auttaa alkoholistia ja sen myötyä mahdollistavat juomisen
Janne Takala 3/24/15 8:58 PM
Mira: Myös muuta kannattaa kokeilla. Vertaistuki tärkeimpänä. Moni kokee helpostusta myös ongelmaan liittymistä harrasteista ja harjoitteista (kuten mindfullness)
Miska Mikkonen 3/24/15 8:58 PM
Anita: Juuri noin. Juomaton jakso juovan ajan sisällä on harvoin lopullinen ratkaisu. Kun riippuvuudesta toipuu, raittius on helppoa. Ei kiusauksien karttelua ja pakoon juoksua, vaan luova ja hengittävä tapa elää.
Jatta 3/24/15 8:57 PM
Näin se on Laura
Heidi Härkönen 3/24/15 8:57 PM
Kielto terminä voi olla hankala
Marja 3/24/15 8:57 PM
Täytyy toivoa näin, äidin häpeä ja halu piilottaa kaikki hidastaa huomattavasti myös isän mahdollisuuksia parantua.
Jenni 3/24/15 8:57 PM
Olet esimerkillinen.
Laura, niin hyvin sanottu!
Heidi Yle 3/24/15 8:56 PM
Kyllä, elämänmittainen prosessi rumpali
Anita 3/24/15 8:56 PM
Siis juomattahan voi olla, vaikka hampaat irvessä, mutta mielestäni sitten vasta raitistuu, kun poistuu se juomishimo.
Laura 3/24/15 8:56 PM
Mun on ollut pakko sisäistää etten voi parantaa tai ohjailla muuta kuin itseäni. Mutta mulle saa kuulua tänään hyvää siitä huolimatta vaikka ympärillä olevilla ihmisillä ei oliskaan kaikki hyvin.
rumpali 3/24/15 8:56 PM
Toipuminen on hidasta, sekä itse holistilla, että läheisellä, ei voi odottaa mitään pikavoittoja, babysteps...
Heidi Yle 3/24/15 8:56 PM
Aika, puhuminen ja ymmärrys itseä kohtaan auttaa eteenpäin.
Jenni 3/24/15 8:56 PM
Terapia ei todella sovi kaikille, mutta en voi olla suosittelematta kokeilemaan. Vain edes siksi, että löytää lopulta sen oikean tavan saada apua.
raimo 3/24/15 8:56 PM
Tsemppiä sulle Laura olet upeaääninenkin.Raimo 9vuotta raittiina.
Mira 3/24/15 8:56 PM
Tottakai. Mutta ei voi koko elämäänsä odottaa oikeaa aikaa, paikkaa ja terapeuttia.
Anita 3/24/15 8:55 PM
Kyllä mielestäni jokainen raitistuminen on ihme ja viime kädessä Jumalan teko. Juomishimon katoaminen on ihme.
Heidi Härkönen 3/24/15 8:55 PM
Kielto vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin.
Janne Takala 3/24/15 8:55 PM
Mira: terapialle voi olla myös oikea ja väärä aika. Jollakin apu tulee vaikka vasta 3. yrittämällä. Myös terapeutilla ja kemialla on merkitystä.
Tanja 3/24/15 8:55 PM
Terapia itsessään ei ihmeitä teekään mutta terapiasta voi saada oikeita työkaluja ja apua itselleen asioiden käsittelyyn.
Heidi Härkönen 3/24/15 8:55 PM
Läheisilläkin on kileto, titta miska
Anita 3/24/15 8:55 PM
Keskusteluterapia, vertaistukiryhmät ja rukous - toimii! :)
Heidi Härkönen 3/24/15 8:54 PM
On muistettava että ei voi pakottaa toista muuttumaan, voimme tukea ja motivoida mutta itsemme kanssa voimme työskennellä vapaasti
Mira 3/24/15 8:54 PM
Terapia ei sovi kaikille. Ei kannata odottaa, että se on joku ihmeitä tekevä keino.
Miska Mikkonen 3/24/15 8:54 PM
Marja: Läheisten kielto on monesti yhtä kovaa kuin alkoholistin. Mutta jos isäsi on suostuvainen hoitoon, voi ongelmavyyhti lähteä purkautumaan ja ehkäpä äidillesikin kyky puhua tulee sen myötä.
Jenni 3/24/15 8:54 PM
Ammattiapu, ainankin alussa, on oikea reitti purkaa ja vasta tämän jälkeen, jos koskaan vanhemman kanssa. Jossain jaksossa mainittiin, ettei halua satuttaa vanhaa vanhempaan muistoilla kuolleesta puolisosta ja se on kai ihan terve ajatus. Täytyy vaan uskaltaa ottaa apua vastaan, jotta jaksaa käsitellä asiat yksin.
Laura 3/24/15 8:54 PM
Siihen ihmisten väliseen yhteyteen tarvitaan kaksi osapuolta. Oman osuutensa voi tehdä mutta jos toinen ei ole valmis puhumaan ja sitä odottaa, todennäköisesti vain pettyy.
Heidi Härkönen 3/24/15 8:53 PM
varsinkaan jos he eivät halua käsitellä niitä. Terapia tai vertaisryhmä voi olla parempi vaihtoehto silloin. Tärkeintä on että sinä pääset niistä kokemuksista.
Janne Takala 3/24/15 8:53 PM
Jenni & Heidi: Totta, aina ei ehkä vanhempien kanssa. Ammattilainen voi olla parempi vaihtoehto.
Sari 3/24/15 8:53 PM
Se häpeä on raastavaa, koska monesti siihen liittyy häpeä itseään kohtaan. Miksi jäät? Miksi annat lasten kärsiä?
Anita 3/24/15 8:53 PM
Alkoholisti raitistuu vain oman itsensä takia.
Marja 3/24/15 8:52 PM
Sain kuulla isäni alkoholismista vasta kuukausi sitten. Isän kanssa pystyn keskustelemaan asiasta järkevästi ja olemme puhuneet erilaisista hoidoista ym. Mutta äiti joka on piilotellut tätä itselleen järkyttävää häpeää jo monta kymmentä vuotta menee sekaisin aina kun asiasta yrittää puhua. Äidille on muutenkin ollut mahdotonta puhua mistään, sillä hän ei oikeastaan kuuntele mitään. Miten saisin keskusteluyhteyden avattua äitiin?
N83 3/24/15 8:52 PM
Minä huomaan, että nyt lainaan rahaa veljelleni, joka keksii tekosyitä miksi nyt taas pitäisi juoda, vaikka rahaa ei ole... Välillä minulla on jo vomia kieltäytyä... Alan pikkuhiljaa ymmärtää, että minä en voi muita pelastaa. Kyllä se lähtee itsestä aina, jos raitistua haluaa.
Heidi Härkönen 3/24/15 8:52 PM
Jenni- aina ei ole hyvä käydä asioita suoraan vanhempien kansssa
Anne 3/24/15 8:52 PM
Itsekin muistan, kuinka jo ala-asteella sain kuulla miten muut lapset säälivät mua kun tiesivät millaista meidän kotona on. Ja että ei meillä voi tulla käymään kun ne vanhemmat on sellaisia. Se häpeän tunne oli niin suuri. Ei voinut tuoda ketään kotiin.
sakke 3/24/15 8:51 PM
Häpeä on näkymätön viitta jonka voi karistaa tai ainakin keventää terapialla
Janne Takala 3/24/15 8:51 PM
Sami: Moni pitää vanhemman kuolemaa helpotuksena. Ei sitä hävetä kannata. Toki siinä menee vähäkin mahdollisuus sovittavaan keskusteluun.
TT 3/24/15 8:51 PM
Ehkä juuri parhaiten näistä asioista ymmärtää ja osaa auttaa ihminen joka on kokenut saman.. Laura osasi juuri oikeilla sanoilla ja puheella tuoda asiat esille. Ja toinen hyvä esimerkki on Hellstenin kirjat. Kiitos Lauralle tästä. Oma isäni oli alkoholisti, on nyttemmin jo kuollut. Ehti kyllä olla raittiina muutaman vuoden.
Anita 3/24/15 8:51 PM
Hienoa, Laura! Olet voittaja!
Heidi Härkönen 3/24/15 8:51 PM
Sami silloin koit niin ja nyt toisin. On tervettä kaivata ja surra ja anteeksianto itsellekin on tärkeää.
Laura 3/24/15 8:51 PM
Ei mulla kyllä ole hitustakaan katkeruutta. Mä en itseasiassa vaihtaisi päivääkään pois elämästäni enää tänään, koska mulla on nyt parempi elämä mistä uskalsin edes haaveilla.
Heidi Yle 3/24/15 8:50 PM
Kyllä häpeä seuraa aikuisuuteen
N83 3/24/15 8:50 PM
Kiitos Miska! Isäni ei täysin raitis ole, mutta putkia ei ole ollut vuosiin. Silti tuntuu, että jotain tarvitsis puhua... Ehkä pikkuhiljaa. =)
Jatta 3/24/15 8:50 PM
Minä omaisena olen kokenut sunnatontä häpeää läheisen juomiseta
sakke 3/24/15 8:50 PM
Kiitos Laura, Puhu, Tunne, Luota siinä paljon työstettävää
AE 3/24/15 8:50 PM
Jenni, juuri näin!
Laura 3/24/15 8:49 PM
Mä olin niin kyllästynyt kyttäämään ja pelkäämään, kai se siks oli jo helpotus päästää irti siitä harhasta että voisin sairaudelle jotain.
Miska Mikkonen 3/24/15 8:49 PM
Rumpali: Itse olen aikanaan lähtenyt hoitoon, kun minut oli jätetty yksin juomaan. Joskus niin täytyy tehdä, jotta hätä syntyisi oikealle henkilölle.
Anita 3/24/15 8:48 PM
Jäikö Laura sulle minkäänlaista katkeruutta kuitenkaan, vaikka pystyitkin antamaan anteeksi?
Heidi Härkönen 3/24/15 8:48 PM
esim terapeuttinen kirje jota ei anna vastaanottajalle voi auttaa kuitenkin selvittämään omaa mieltä.
Heidi Yle 3/24/15 8:48 PM
Satu tämän artikkelin lopussa on lista auttavista tahoista ja vertaistuesta:http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/23/alkoholistien-laheisten-ominaispiirteita...
Laura 3/24/15 8:48 PM
Mä luotan isään ja isän raittiuteen tänään. Tiedän myös sen etten oo koskaan voinut sille juomiselle mitään enkä voi raittiudellekaan, se ei ole mun käsissä.
Sami 3/24/15 8:48 PM
Hei! Kiitos aivan käsittämättömän hyvästä ja jopa terapeuttisesta ohjelmasarjasta! Lauran tarinassa oli todella hienoa melko onnellinen loppu. Oma isäni kuoli 20 vuotta sitten kun olin 15v ja välillä mietin millaista olisi jos asioita olisi edes hiukan saanut myöhemmin selvittää. Sarjan useassa jaksossa tuli esiin ajatus, jota häpesin lapsena kovasti: "hyvä että se kuoli". Nykyään en ehkä ole niin varma oliko se hyvä juttu.
Identtinen kaksoisveljeni lääkitsee itseään nykyisin runsaalla alkoholilla ja uskon ...
Jenni 3/24/15 8:48 PM
Satu ja AE, samoja kokemuksia siitä, että on vaikeaa ylläpitää tervettä suhdetta vanhempaan ja puhua niitä näitä. Ei haluaisi avata vanhoja haavoja, mutta on todella suuri tarve käydä läpi lapsuus omasta näkökulmasta.
rumpali 3/24/15 8:48 PM
Joskus esim. läheisiltä tuleva hylkääminen ja välien katkaiseminen herättää alkoholistin ja toipuminen alkaa. Toisaalta julmaa, mutta tehokasta
Heidi Härkönen 3/24/15 8:47 PM
voi anteeksi antaa ja irroittaa
Satu 3/24/15 8:47 PM
Anne, olen aivan samaa mieltä! Tuntuu etten pääse tässä asiassa eteenpäin ennen kuin äitin kanssa puhun..mutta se pelottaa ja tunnen ettei mulla oo rohkeutta.
Janne Takala 3/24/15 8:47 PM
Al-Anon
Heidi Härkönen 3/24/15 8:47 PM
Hienoa Tanja Anteeksiannon voi tehdä vaikka sitä ei vastaanotttaisi
Janne Takala 3/24/15 8:47 PM
Satu: Katso Alkoholistien aikuiset lapset ja Al-SAnon
Miska Mikkonen 3/24/15 8:47 PM
N83 Kannustan puhkaisemaan kuplan. Siitä seuraa lopuksi pelkkää hyvää.
Laura 3/24/15 8:47 PM
Meidän koti oli kuin peilitalo missä kaikki vääristyy jotenkin, mihinkään ei voi luottaa. Isän hoidon ja läheisviikonlopun myötä aloin ymmärtää tuota perheen dynamiikkaa ja sitä ettei se ollut normaalia.
Jatta 3/24/15 8:47 PM
Kiitos teille kaikille ,jotka olette tulleet kertomaan oman tarinan ohjelmassa Pullopostia lapsuudesta. Ohjelma on ollut tärkeä ja toivon, että siitä on myös apua niille henkilöille, jotka painivat alkoholismi peheessä. Olen alkoholistin entinen vaimo, alkoholistin äiti ja alkoholistiäidin lasten mummi.
Sari 3/24/15 8:47 PM
Olen itse terapiassa, juuri aloittanut. Laura, kuvasitkin, että kun kaikki tuntui olevan hyvin, aloitkin oireilla. Kaikelle tuntuu olevan aikansa ja paikkansa.
Mira 3/24/15 8:47 PM
Laura, pelkäätkö, että isäsi alkaa taas juoda? Itse teen isälleni "tarkistussoittoja" perjantai-iltaisin ja kuuntelen ääntä ja tapaa puhua, että ei kai vaan...
Anne 3/24/15 8:47 PM
Tämä dokumenttisarja toivottavasti murtaa hieman muureja, ja alkoholismista alettaisiin puhua ääneen!
Tanja 3/24/15 8:47 PM
Anteeksianto on mahdollista vaikka vanhempi olisi kuollut. Käsitän anteeksiannon siten että tapahtuneet asiat hyväksyy itselleen, pääsee irti menneisyyden kahleesta kun lakkaa tuntemasta vihaa.
N83 3/24/15 8:47 PM
Minulla on olo etten halua puhua äidille isäni alkoholiongelmasta, koska äiti ja isä olleet jo yli 15 vuotta erossa. Olen isän ja äidin kanssa hyvissä väleissä, mutta puhuminen tuntuu vaikealta. Tämän ohjelman avulla sain voimaa kirjoittaa sisaruksilleni, että ehkä joskus, kun on sopiva hetki, ainakin me sisarukset voisimme puhua...
Satu 3/24/15 8:46 PM
Heidi, onko olemassa jotain nettisivua tms. johon ois koottu suomen kaikki vertaisryhmät alkoholistin aikuisille lapsille?
Anne 3/24/15 8:46 PM
Olisi niin hienoa kun voisi joku päivä kävellä vanhempien luo kahville ja alkaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja saada jopa jotain vastakaikua myös heidän osaltaan...
Janne Takala 3/24/15 8:45 PM
On hyvä tiedostaa riskit alkholismin periytyvyydestä. Sitä ei kuitenkaan missään kannata ajatella kohtalona.
Laura 3/24/15 8:45 PM
Sellainen mykkä perhe meilläkin oli. Kännissä puhuttuihin asioihin ei voinut luottaa ja selvinpäin ei puhuttu mitään. Ei sitä itse edes tajunnut.
AE 3/24/15 8:45 PM
Satu, ihan sama fiilis täällä, jonka takia en ole isäni kanssa väleissä tällä hetkellä. En osaa puhua vain säästä hänen kanssaan, kun olisi niin paljon muutakin sanottavaa...
Miska Mikkonen 3/24/15 8:45 PM
Anne ja Vilma: Paras keino testata, onko juominen hallinnassa, on virittää mielensä rehelliseksi ja kysyä lähipiiriltä, ovatko he huolissaan.
Heidi Härkönen 3/24/15 8:45 PM
joskus se voi alkaa vaikkapa kirjoittamalla
Anne 3/24/15 8:45 PM
Ja alkoholistiperheissä on todellakin puhumattomuuden kulttuuri! Asioista ei puhuta vaikka ne ovat kirkkaana silmien edessä
Heidi Yle 3/24/15 8:45 PM
Itselleen kannattaa myös antaa anteeksi.
Heidi Härkönen 3/24/15 8:45 PM
Ei ole helppoa mutta mahdollista murtaa vaikenemisen muuri
Anita 3/24/15 8:44 PM
Jos hakee apua ja sitä haluaa vastaanottaa, jokaisella on mahdollisuus eheytyä. Tosi on. Mutta anteeksianto on vaikeaa, etenkin jos se alkoholisti-vanhempi on ehtinyt kuolla....
Heidi Härkönen 3/24/15 8:44 PM
Satu puhumaan voi opetalla esim veratisryhmissä
Juha Leppänen 3/24/15 8:44 PM
Hieno Laura että oma isäsi on saanut apua ja se on oikeasti auttanut. Oma isäni sai kyllä apua monta kertaa, mutta mikään ei loppujen lopuksi auttanutm vaan isä kuoli pullo kädessä.
Anne 3/24/15 8:44 PM
Vilma: Mutta on hyvä, että ainakin tiedostaa tuon periytyvän syklin. Itsekin joskus mietin ja vatvon, josko omakin kohtalo on löytää itsensä pullo kourassa muutamien vuosien päästä. Mutta ainakaan tällä hetkellä ei ole huolta siitä, koska juon todella vähän.
Janne Takala 3/24/15 8:44 PM
Laura: Kaltaisillesi ihmisille siitä kiitos!
Satu 3/24/15 8:44 PM
Laura, sä oot ollu niin rohkee ku oot puhunu vanhempies kanssa asiasta. Alkoholistiperheessä usein vallitsee puhumattomuuden kulttuuri. Itsellä se vaikuttaa yhä edelleen omaan elämään ja siihen etten pysty avautumaan äidille siitä, miltä musta on tuntunu. Onko kellää samoja fiiliksiä?
mirja 3/24/15 8:44 PM
Kavala sairaus. Suru onneksi muuttaa muotoaan muistoiksi. Hyviksi sellaisiksi.
Laura 3/24/15 8:44 PM
Tää on musta ihan mahtavaa että näistä asioista voi vihdoin puhua!
Mä uskon että jokaisella on mahdollisuus toipua siitä huolimatta mitä ne läheiset ihmiset tekee.
Heidi Härkönen 3/24/15 8:43 PM
Mutta motivoimiseen tarvitaan tukea muilta perheenjäseniltä tai ammattilaisilta
Miska Mikkonen 3/24/15 8:43 PM
Sari: Suurin osa alkoholisteista lähtee hoitoon läheisten tekemän intervention päätteeksi. Tai kun kokevat uhkan jonkin menettämisestä. Joskus nämä uhkat täytyy toteuttaa.
Heidi Härkönen 3/24/15 8:43 PM
et voi hallita vanhemapsi juomista
Sari hae apua itsellesi
Anne 3/24/15 8:42 PM
Olen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että olen hakenut apua ja saan sitä tälläkin hetkellä. Rohkaisen kyllä kaikkia sekä nuoria, että vanhoja hakemaan apua! Ja mielenkiintoista kuulla Miska myös sun näkökantaa asiasta.
jussi 3/24/15 8:42 PM
huomas kasvoistas muinka hyvä olo oli sulla nyt ja lauloit todella puhtaasti.olet oikealla alalla.voimia antava jakso.kiitos laura.
Maika 3/24/15 8:42 PM
Kiitos sinulle tarinasi kertomisesta! Itsellä takana avioliitto alkoholistin kanssa, jonka jälkeen olin ihan rikki fyysisesti ja henkisesti. Edelleen itsetunto kadoksissa ja henkilönohtainen minä arka. Kokemuksestasi saan toivoa, että itsekin vielä joskus löydän oman itseni.
Laura 3/24/15 8:42 PM
Kyllä äidinkin kanssa oli oma prosessinsa. Mun on pitänyt kohdata, käsitellä ja hyväksyä kaikki elämän varrella tapahtuneet asiat. Mulla on myös hyvin rakas äiti. Hän teki kaikkensa siinä kaaoksessa.
Anita 3/24/15 8:42 PM
Kyllä näitä jaksoja katsoessa kyyneleet valui, tosiaankin. Hienosti rakennettu ohjelmasarja!
Sari 3/24/15 8:42 PM
Mitä voi tehdä, jos aikuinen ei halua hoitoon? Pitää tilanteen hallittavana?
Miska Mikkonen 3/24/15 8:42 PM
Osanottoni Mirja. Isäsi kuoli sairauden vuoksi, tämän tiedostaminen ei vie pois surua, mutta auttaa käsittelemään asiaa.
Heidi Härkönen 3/24/15 8:42 PM
Sukupolvien ketjun voi katkaista
Heidi Yle 3/24/15 8:42 PM
Alkoholiriippuvuus vie jotenkin sen oikean ihmisen pois läheisten luota.
Janne Takala 3/24/15 8:42 PM
Muutamia tapoja hakea apua vielä aikuisena käy ilmi tästä: http://www.lasinenlapsuus.fi/alkoholinkaytto-kotona/hyvaan-aikuisuuteen
Vilma 3/24/15 8:41 PM
Anne: Koen itse ihan samaa, äiti juo koska oma isänsä joi. Siitä syntyy vaan olo, että se on periytyvä sykli ja omakin kohtalo olisi alkoholisoituminen ilman omantunnontuskia, koska äitikin joi... Alkoholistit keksii aina jonkun syyn juomiselle, oli se sitten stressi tai ilon tunteet
mirja 3/24/15 8:41 PM
Alkoi kyyneleet valua poskelle. Isä kuoli kuusi vuotta sitten. Olis ollu todella paras isä ilman viinaa. Kukaan ei voinut auttaa.
Heidi Härkönen 3/24/15 8:41 PM
Aina kannattaa hakea itselleen apua ja tukea
Miska Mikkonen 3/24/15 8:40 PM
Anne: Itsekin olen muki kädessä pohtinut muiden juomista. Kieltomekanismi on osa sairautta. Kyvyttömyys nähdä oman juomisen todellisuutta. Toisaalta toipuminen ja raitistuminen perustuu tuon kieltomekanismin murtumiseen. Siitä tulee myös motivaatio raitistua.
Sari 3/24/15 8:40 PM
Kovasti sitä miettii, missä menee jaksamisen raja. Omat vanhempani jo kuolleet mutta tunnistan reagoivani edelleen lapsen tavoin aikuisen juomiseen.
seija 3/24/15 8:40 PM
Pulloposti Lauralta oli typerä. Isä elossa, rahaa hevosiin, rahaa kaikkeen.
Janne Takala 3/24/15 8:39 PM
Anne: Itselleen kannattaa hakea apua . Vanhemman raitistaminen on epätodennäköistä!
Heidi Härkönen 3/24/15 8:39 PM
Yksikin turvallinen luotettava aikuinen voi auttaa
Anita 3/24/15 8:39 PM
Helposti alkoholistin lapsi alkoholisoituu myös itse... ja siitähän vasta soppa syntyy.. ja sukupolvien ketju. Jonkun se on katkaistava...
Satu 3/24/15 8:39 PM
Laura, millanen suhde sulla on ollu sun äitiin? onko sun pitänyt luoda äitiisikin uudenlainen suhde kaiken tapahtuneen jälkeen?
Tanja 3/24/15 8:39 PM
Olen katsonut kaikki jaksot ja tämä oli jotenkin vaikein katsottava, herätti paljon voimakkaita tunteita. Eniten ehkä siksi kun Laurasta välittyi kaiken kokemansa jälkeen- tai ehkä juuri sen ansiosta aivan mielettömän rohkea, upea ja hehkuva ihminen.
Sandra 3/24/15 8:39 PM
Lastensuojeluilmoitus, tehkää niitä !!! itse en voi ymmärtää miksi meistä ei kukaan koskaan tehnyt, vaikka kaikki naapurit tiesi mitä tapahtuu.sitä oli vaikea antaa anteeksi.
AE 3/24/15 8:39 PM
Kiitos Laura, tämä jakso oli todella koskettava. Valmistun itse kohta mielenterveysalan työntekijäksi, ja sinun tarinasi loi minuun uudenlaista uskoa ammatissa toimimiseen, vaikka olenkin alkoholistin lapsi. Ensimmäistä kertaa myös jakso sai kyyneleet silmiini. Toivon, että minäkin joskus vielä voin juoda isäni kanssa kahvia hymyssä suin. :)
Anne 3/24/15 8:39 PM
Ehkä minunkin täytyy vielä sisäistää tuo, että kyse on todellakin riippuvuussairaudesta. On vain surullista, että omakin isäni edelleen puhuu miten hänen oma isänsä joi niin paljon. Hän on kuitenkin sokea omalle sairaudelleen.
Janne Takala 3/24/15 8:38 PM
Kyllä! Jo tieto turvallisen mummin olemassaolosta on tuki. Kannattaa olla kuulolla ja kysyä lapsilta asioita.
Heidi Härkönen 3/24/15 8:38 PM
ole kuulolla, ja jos voit ole arjessa mukana
Monesti lapset puhuvatkin asioista isovanhemmille
Mummina voit tuoda turvaa lapsille.
Mymmellimammeli voit vaikuttaa
Sandra 3/24/15 8:37 PM
itsellä myös lasinen lapsuus, väkivaltaa , hyväksikäyttöä.Kaksi avioliittoa päihderiippuvaisten miesten kanssa.oman terapian ansiosta elämä nyt aivan toisenlaista.työtä se vaati , kyyneleitä ja ahdistusta mutta kannatti.
Miska Mikkonen 3/24/15 8:37 PM
Anne: Itse raittiina alkoholistina tiedän, ettei alkoholistin juominen ole kenenkään syytä. Isäsi juominen johtuu riippuvuussairaudesta, ei sinusta. Sairauden ymmärtäminen auttaa käsittelemään asiaa.
Janne Takala 3/24/15 8:37 PM
Vilma: Suosittelen. Varjomaailmassa on monia tapoja saada apua. Voi osallistua nettiryhmiin tai saada suoraan neuvoja aikuiselta.
Laura 3/24/15 8:37 PM
Kyllä mä oon antanut isälle anteeksi ihan kokonaan. Tiedän että isä sairasti alkoholismia, ei se sille silloin mitään voinut. Raitistumisen jälkeen se oli tosi helppoa alkaa isän kanssa luoda uutta suhdetta, ikäänkuin puhtaalta pöydältä.
Anita 3/24/15 8:36 PM
Kyllä mua ainakin ottaa pattiin, kun en päässyt koskaan alkoholisti-isäni kanssa keskustelemaan asiasta yms. Hän joi itsensä ennenaikaiseen hautaan. Kova homma terapiassa käydä läpi asioita ja jotenkin selviytyä.
Heidi Yle 3/24/15 8:36 PM
Reagointikyky on alkoholistin lapsilla viritetty huippuunsa.
Eeva 3/24/15 8:36 PM
Kiitos tästä ohjelmasarjasta, ja kaikkien osallistuneiden rohkeudesta kertoa oma tarinansa. Alkoholistin lapsena kasvaminen on vaikea aihe, ja ohjelmasarjalla aiheeseen saatiin hyvä näkökulmia. On helpompi kertoa ystäville millainen lapsuus on ollut.
mymmelimamma 3/24/15 8:36 PM
Iso kiitos Laura,että jaat rohkeasti elämääsi. Itse katsoin näitä alkoholistin lapsenlasten mummina. Surullisinta meillä on se,etten pysty vaikuttamaan tilanteeseen. Toki olen läsnä ja tukena lapsille. Onnea ja iloa elämääsi Laura :)
Vilma 3/24/15 8:36 PM
Kiitos paljon Heidi! Käyn tsekkaamassa.
N83 3/24/15 8:36 PM
Lämmin Kiitos!! Samaistuin paljon ja tarinassamme paljon samoja piirteitä ja asioita. Ajatukset todella aivan samanlaisia. Kiitos koko sarjasta!!!
Heidi Härkönen 3/24/15 8:36 PM
Anne, hienoa että haet täältä tukea
Heidi Yle 3/24/15 8:36 PM
Vilma, täällä on nettivertaistukea ja apua lapsille ja nuorille:http://www.varjomaailma.fi/
Satu 3/24/15 8:36 PM
Laura, olisiko asiat toisin sun elämässä nyt jos et ois saanu isäsi kanssa käydä asiaa läpi. Jos isäsi olisi kuollut ennen kuin olisit saanut sanoa hänelle asiasi?
Jenni 3/24/15 8:35 PM
Askeleiden laskeminen oli tuttua lapsuudessa. Ei ehkä tuossa tarkkuudessa, mutta muistan laskeneeni kävelyyn käytettävää aikaa. Peiton reuna nousi ylemmäs kasvojen päälle mikäli vanhemman matka johti sinne kaikkein pahimman piilon luokse.
Heidi Härkönen 3/24/15 8:35 PM
Epävarmuus ja pelko joka naamioituu kuten jakossa
Sandra 3/24/15 8:35 PM
Miten vanhemmat ovat nyt perustelleet ratkaisua,että jäit alkoholistin luo asumaan ?
Vilma 3/24/15 8:35 PM
Kiitos Laura!
Anne 3/24/15 8:35 PM
Kiitos Laura, kun jaoit tarinasi! Itselläni on vaikea suhde erityisesti isääni, joka on alkoholisti. Haluaisin neuvoja sen suhteen, miten voisin hyväksyä sen etten voi häntä ja hänen tapojaan muuttaa? Koen, että olen jotenkin osasyyllinen hänen juomiseensa ja jos olisin tehnyt jotain toisella tavalla, ehkä hän ei joisi. Haluaisin jotenkin osata päästää irti syyllisyydestä ja turhasta toivosta...
Janne Takala 3/24/15 8:35 PM
Sari: Sama taitaa toteutua muidenkin ongelmien kohdalla. Kuten Heidi sanoo, tuttu tunnemaailma.
Anita 3/24/15 8:35 PM
Ihan mahtavaa, että isäsi raitistui, Laura. Ja että pääsitte keskustelemaan, pyytämään ja antamaan anteeksi. Monet eivät tätä tilaisuutta saa, kun alkoholisti juo itsensä ennenaikaiseen hautaan.
Laura 3/24/15 8:34 PM
Muista Vilma, että et ole yksin.
Heidi Härkönen 3/24/15 8:34 PM
Sari- Se on tuttu tunnemaailma
Sari 3/24/15 8:34 PM
Kiitos koko sarjasta ja erityisesti tästä jaksosta. Mietin, mistä se johtuukaan, että alkoholistin lapsi löytää aikuisena itsensä alkoholistin viereltä? Kestääkö sitä jotenkin enemmän? Tietääkö, että asiat voisivat olla vieläkin huonommin? Tätä pohdin kaiken aikaa. Ongelma henkilökohtainen.
Laura 3/24/15 8:33 PM
Mun isä raitistui kun olin 31 v
Janne Takala 3/24/15 8:33 PM
Kirjoittelin jakson aikana ylös joitain monille alkoholistin aikuisille lapsille tuttuja piirteitä — Isän sankarina pitäminen. Piilotetut pullot. Valvominen ja kodin äänten merkitysten tunnistaminen. Pelko väkivallasta ja suunnitelmat turvaan hakeutumisesta. Hätä ja halveksunta äitiä kohtaan. Jatkuvat pettymykset luvatuissa asioissa. Vanhempien maineen suojelu. Ahdistus ja viiltely. Huonouden kokemus. Päihdeongelmainen kumppani. Kuinka ongelmat saa kiinni aikuisena.... Meillä taitaa riittää chattaamista!
Laura 3/24/15 8:32 PM
Satu, en vois toimia terapeuttina tässä työssä ilman omaa kokemusta.
Jenni 3/24/15 8:32 PM
Oliko isälle vaikea antaa anteeksi tai koetko antaneesi täysin anteeksi?
Janne Takala 3/24/15 8:32 PM
Kiitos Laura rohkeudesta ja siitä, että haluat auttaa nykyään muita samoja ongelmia kokeneita.
Laura 3/24/15 8:32 PM
Hei vaan kaikki!
Heidi Härkönen 3/24/15 8:32 PM
Kiitos Laura
Vilma 3/24/15 8:31 PM
Loistava jakso! Laura, voin samaistua sun nuoruuden tarinaan täysin. Oon kokenut ihan kaikki samat tuntemukset kuin sä. Oon vasta 16-vuotinen tyttö ja mun äidillä on yhä kokoajan paheneva alkoholiongelma. Oot mun roolimalli. Tollainen haluan olla vanhempana. Minkä ikäinen olit kun sun isä raitistui?
Satu 3/24/15 8:31 PM
Laura Eklund. Haluisin sulta kysyä, että ootko miettiny ikinä ettet vois toimia terapeuttina sun menneisyyden kokemusten takia?
Tiia 3/24/15 8:31 PM
Kiitos Laura. Rohkea olet. Onnellinen loppu!
Heidi Yle 3/24/15 8:30 PM
Tervetuloa keskustelemaan Lauran jaksosta!Pullopostia lapsuudesta viimeinen verkkokeskustelu
